Päätin laittaa tämän kysymyksen uusperhepalstalle, siksi että uusperheessähän tässä asutaan, ja epäsuorasti asiaani vaikuttaa myös uusperheellisyys.
Meillä on kohta miehen kanssa hääpäivä ja kovasti odotin, että sitä jotenkin juhlistaisimme, vaikka vain sillä että mennään kaksin syömään. Tälläisestä oli jo aikaisemmin puhettakin. No nyt tämä ei enään miehelle sovi, kun hänen lapsensa on meillä. Ensin ehdotin leffaan menoa, no sinne kutsui lapsensa mukaan... ja sitten ehdotin että jos menisimme syömään kaksin, no ei sekään käy kun lapsi jäisi kotiin.
Ymmärrän kyllä, että kun harvoin näkevät niin mieheni haluaa olla lapsensa kanssa, mutta nyt ei ole kyse kuin parin tunnin olemisesta aivan kaksin.
En vaadi häneltä ihmeitä, ei tarvitse muistaa jouluna eikä syntymäpäivänä, mutta toivon että kerran vuodessa, hääpäivänä voisimme juhlistaa liittoamme ihan kaksin.
Olenko siis itsekäs ? Pyydänkö liikoja ?
Ja nyt toivon kommentteja parisuhteessa eläviltä, uusperheellisltä. Lissu saa jättää jeesustelunsa. Ja kun lissu joka tapauksessa vastaa, niin älkää muutkaan vastatko sille, pyydän. En itsekään vastaa, enkä tahdo tästä taas yhtä keskustelua, jonka lissu pilaa.
Meillä on kohta miehen kanssa hääpäivä ja kovasti odotin, että sitä jotenkin juhlistaisimme, vaikka vain sillä että mennään kaksin syömään. Tälläisestä oli jo aikaisemmin puhettakin. No nyt tämä ei enään miehelle sovi, kun hänen lapsensa on meillä. Ensin ehdotin leffaan menoa, no sinne kutsui lapsensa mukaan... ja sitten ehdotin että jos menisimme syömään kaksin, no ei sekään käy kun lapsi jäisi kotiin.
Ymmärrän kyllä, että kun harvoin näkevät niin mieheni haluaa olla lapsensa kanssa, mutta nyt ei ole kyse kuin parin tunnin olemisesta aivan kaksin.
En vaadi häneltä ihmeitä, ei tarvitse muistaa jouluna eikä syntymäpäivänä, mutta toivon että kerran vuodessa, hääpäivänä voisimme juhlistaa liittoamme ihan kaksin.
Olenko siis itsekäs ? Pyydänkö liikoja ?
Ja nyt toivon kommentteja parisuhteessa eläviltä, uusperheellisltä. Lissu saa jättää jeesustelunsa. Ja kun lissu joka tapauksessa vastaa, niin älkää muutkaan vastatko sille, pyydän. En itsekään vastaa, enkä tahdo tästä taas yhtä keskustelua, jonka lissu pilaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
En nyt ihan ymmärrä miksi sen täytyy olla juuri silloin hääpäivänä kun menette? Ja miksei perhe voisi tulla mukaan jos se silloin on pakko mennä? Menisitte vaikka silloin koko porukka leffaan ja sitten myöhemmin kun hänen lapsensa äidillään voitte mennä kahdestaan juhlaillalliselle.
Meillä hääpäivää juhlitaan koko perheen (uusperhe) kesken, käymme lätkämatsissa ja syömässä, tai leffassa ja syömässä tjms. Itse häitä juhlimme perheen kesken niin miksei sitten hääpäivääkin.
Saattaa olla että ensi vuonna kun on viisivuotis hääpäivä lähdemme ilman lapsia yöksi johonkin hotelliin. Mutta ei silloinkaan niin tarkkaa sen päivän kanssa ole. Ja silloinkin juhlimme ensin yhdessä perheen kanssa.
Ei ole eka vaan viides. Eikä yhtään kertaa olla juhlittu kaksin.
Mä en edelleenkään myönnä että olisi liikaa pyydetty olla kaksin pari tuntia, syödässä jossain hyvin ja jutella aikuisten juttuja.
Tämä avioliitto on kuitenkin meidän kahden välinen asia.
Lapset ovat kaikki hyvän matkaa toisella kymmenellä, joten siihenkään ei voi vedota että pienet lapset tarvitsisivat hoitajaa.
Mieheni lapsi on vielä meillä melko pitkään, joten aika pitkälle menisi hääpäivän juhliminen.
Minusta tässä on kyse siitä, että mieheni näyttää minulle kuinka paljon arvostaa minua ja liittoamme. Myönnän, katkeralle kuullostaa, mutta olen erittäin loukkaantunut.
Sinulla on täysi oikeus loukkaantumiseesi.
Kerro tunteesi miehellesi.
Olet jo kertonut ja puhunut miehesi kanssa mitä toivot ja mitä hääpäivänne teille merkitsee, haluaisit juhlistaa sitä kaksin, vaikka sitten myöhemminkin (?).
No, lopetapa nyt ko. asiasta puhuminen, ihan kokonaan. Et sano enää mitään ennen, aikana, jälkeen ko. päivän. Nyt on miehesi asia ehdottaa, jos ollenkaan. Minä en vetäisi vastahakoista kivirekeä juhlimaan yhteistä hääpäiväämme.
Toki voit olla loukkaantunut, minäkin olisin, mutta luulenpa että miehesi olisi ollut myötämielisempi, jos olisitte koko poppoo yhdessä juhlineet, ja sitten vaikka myöhemmin uudestaan kaksin... nyt halusit leikata bonukset kuviosta pois, sinäkin viestität sillä jotain, eikös. Miehesikin taitaa olla pikkuisen loukkaantunut.
Ai leikkaan boonukset pois ? Ei sinne syömään olisi minunkaan lapseni tullut, Ja on aika kohtuutonta väittää että leikkaan boonukset pois, kun miehen töihin palattua hoidan myös mieheni lasta, ja hänen täällä oloaan vaan pidennettiin minulta kysymättä, ja siihen luottaen että järjestän ohjelmaa ja teen ruokaa!
Joten jos mieheni siitä loukkaantuu että olisin halunnut viettää hänen kanssaan kaksi, kolme tuntia kaksin viisivuotishääpäivän kunniaksi, niin oikeasti, siitä vaan.
Ja miehesi katsoo ympäri vuorokauden joka päivä sitä sinun lastasi, ja sinä olet niin mahtava kun suostut katsomaan miehesi lasta. Vaikka juuri mainitsit ettei enää tarvitse vahtia..
No itsekkyys on oikeutesi..
Eiköhän tuo mies ole töissä eikä miehet hoida vaimojensa lapsia.
Jos todella olet sitä mieltä että aloittaja on itsekäs haluessaan olla miehen kanssa kaksin muutaman tunnin kerran viidessä vuodessa, niin en voi kuin ihmetellä.
Yleensä ne erot tulevat juuri siitä, että naisten elämä pyörii lasten ympärillä, ja parisuhteen hoito unohtuu...
oliko pako mennär ikkomaan hyvä pehre, siitäs sait.
Etsikää nyt itsellenne vapaita miehiä ja antakaa eronneiden
olla, jos noin vaikea on hyväksyä lapsia !!!!!!!! Lapset ovat
viattomia ja syyttömiä vanhempien ratkaisuihin. Jos sinä,
mikälie aloittaja, et siedä lapsia ja haluat huvitella ja juhlia,
niin etsi itsellesi vapaa mies, äläkä isää, joka huolehtii
lapsistaan ja katsoo niiden parasta - inhottaa lukeakin
tuollaista !!!!!!!! Tällä palstalla näitä naisraukkoja näkyy
olevan liiaksikin. Terveisin 5 lapsen äiti.
No johan oli purkaus! Oletko todella noin täynnä vihaa vai mistä on kyse ?
Kirjoittiko aloitta ettei siedä miehen lapsia, EI. Vaan että haluaisi juhlistaa kerran viidessä vuodessa pari tuntia miehensä kanssa avioliittoon kaksin. Ei ole minustakaan liikaa pyydetty, ja loukkaantuisin samassa tilanteessa.
Kireydestäsi päätellen ei sullakaan taida olla parisuhteen hoidosta tietoakaan, vaan elämäsi pyörii vaan lasten ympärillä....
Ymmärrän täysin kantasi ja minäkin loukkaantuisin jos en voisi viettää mieheni kanssa viisivuotishääpäivää kaksin, edes vähän aikaa.
Meillä on uusperhe ollut olemassa kymmenen vuotta, naimisissa olemme olleet seitsemän vuotta. Joka vuosi hääpäivän aikoihin juhlistamme sitä kaksin. Ei hääpäivä ole mikään perhejuhla, vaan kahden ihmisen rakkauden ja yhteisen elämän juhla. Me siis juhlimme ilman kummankaan lapsia, voi kamalaa, hyi meitä. Jätä siis omaan arvoonsa, näiden katkerien akkojen tilitykset. Ne vielä ole tajunneet että se ukko lähti kun aikaa parisuhteelle ei annettu. Sitä yhteistä aikaa kumppanin kanssa tarvitsee jokainen eikä kumppania pidä ottaa itsestään selvyytenä. Hääpäivän juhlistaminen kaksin, kuuluu asiaan !
Kukakohan nyt on katkera.. "Ne vielä ole tajunneet että se ukko lähti kun aikaa parisuhteelle ei annettu.". Koska nainenhan ei voi parisuhteesta lähteä?
Aloittajan halussa juhlia kaksin ei ole vikaan, vain siinä että sen pitää juuri tapahtua tiettynä hetkenä. Luulisi aikuisen tajuavan ettei se ole niin päivän päälle, Mielestäni kuitenkin lapsen isän harvinainen aika lapsensa kanssa on tärkeämpää kun se juuri oikealla sekunnilla juhliminen. Mitä jos kyseiseen päivään sattuisi jotain muuta tärkeää, voisiko silloin joustaa, mutta lapsen takia ei?
Aloittajan luona asuu aloittajan lapsi, joten onhan se mieskin työpäivää lukuunottamatta hänen kanssaan joka päivä. Niin kuullostaa kummalta että aloittajan täytyi purkautua siitä että toisen lapsi on häneltä kysymättä kauemmin siellä. Aloittaja ilmeisesti työtön kun "hoitaa" toisella kymmenellä olevia lapsia kotona, joten miehen on aika pakko käydä hankkimassa rahat pöytään, luulisi ettei se ruuanlaitto isän lapselle, oman ohessa, olisi kamala homma.
Ja eikös se ole hieman itsekästä että jättää miehen toiveet huomiotta, vaikka mies on esittänyt kompromisseja ja puskee täysillä vain omaa mielipidettään kiukutellen läpi?
Ajatellin ensin etten vastaa näihin katkeriin tilityksiin mutta jos nyt tähän.
Ensinnäkin olen töissä, kiitos kysymästä, mutta hyvin ansaitulla lomalla, tiedätkö mikä sellainen on. Ja kyllä, tienaan enemmän kuin mieheni ja elätän lapseni ja hänenkin lapsiaan, valittamatta.
Mieheni lapsi on meillä nyt useampia viikkoja, mielestäni hääpäivää ei juhlita kuukautta varsinaisen päivän jälkeen. Minusta on käsittämätöntö, että mielestäsi parin tunnin illallinen on itsekäs pyyntö. toisaalta eipä sinun mielipiteelläsi ole paljon väliä. Luin tuossa muitakin kirjoituksiasi, ja katkeralle kuullostat, ja ihmiselle joka pönkittää omaa heikkottaa arvostelemalla muiota...ei sellaisen mielipiteellä ole väliä.
Ja minä en avautunut siitä, että miehen lapsi on meillä pidempään, kerroin vain siitä kun väitit että leikkaisin bonukset pois, siitä kun ei ole kyse. Minä rakastan mieheni lasta, kyse ei ole siis lapsesta (mitä et tunnu ymmärtävän) vaan siitä
että saisin olla mieheni kanssa kaksin pari tuntia hääpäivämme kunniaksi.
No asia on jo sovittu, ja hääpäivää juhlimme pari päivää hääpäivän jälkeen pitkän kaavan mukaan ja lapset jäävät silloin kotiin.
Tämä todisti taas, ettei tällä palstalla saa aikaiseksi asiallista keskustelua kun palstalla häärää lissu ja pari besserwisseriä.
Joten tukehdu pahaan oloosi kaikessa rauhassa, meillä on kaikki hyvin eikä lapsetkaan saa traumoja siitä että lähdemme viettämään iltaa isin kanssa ihan kaksin.
Boonus viestit eivät olleet minulta.. Inhoan kun lapsia kutsutaan bonuslapsiksi. Joten eläpä niputa muiden viestejä minun kontolleni. Mutta tuo on kyllä aivan totta että unohdin täysin että on kesäloma aika meneillä, oma loma kun on jo ohi. Sori, siitä.
Ja edelleenkin, se pari tuntia ei ole itsekäs pyyntö vaan se ettet huomioinut miehesi haluja vaan ainoastaan omat. Mutta näköjään onnistuitte kompromissin tekemään mikä on aika tärkeä taito parisuhteessa.
Kumma kun kysytään mielipiteitä mutta sitten vain omat mielipiteet on oikeita ja muut haukutaan katkeruudeksi.
Onnea hääpäivän johdosta. Tarkoitus ei ollut loukata, mutta turha kysyä ajatuksia jos ei omistaan eriäviä kestä.
Asiat voi ilmaista monella tapaa, näköjään osaat kirjoittaa asiallisestikin.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että parisuhteessa pitää kuulla molempia, mutta en ymmärräs itä että naista joka odottaa jotain sanotaan itsekkääksi, mutta mieskö ei sitä ole jos odottaa että aina toimitaan hänen tahtonsa mukaan.
Aloittajalle; kuva kuulla että pääsitte kompromissiin. Tunnuit hieman suutahtavan kannanotoista, ja tiedän tunteen. Silloin kun joku asia oikein sapettaa ja saa arvostelua osakseen heittäytyy puolustuskannalle, se on ihmillistä.
Minä olenkin oppinut, etten kysele tuntemattomien mielipiteitä, ikävä kyllä näillä palstoilla ei osakseen saa kuin pahaa mieltä. tiedäthän, nainen on naiselle susi...
Kehoitan sinua jatkossakin puhumaan miehesi kanssa asiat läpi, jos sylettää syvästi niin mene vaikka lenkille ja anna tunteiden tasaantua.
Toki siis voit tänne kirjoittaa jatkossakin, mutta kirjoittaessasi jo tiedosta että sympatiaa et täältä saa.
Onnellista hääpäivää ja mukavaa kahdenkeskistä juhlaa teille
Kiitos sinulle UP10v asiallisista kirjoituksistasi.
Myönnän, että tuohduin kun sain vastaani täysin asiattomia vastauksia.
Fakta on se, ette se mies niitä kompromisseja suoltanut niin kuin joku kirjoitti, mutta nyt asia on onneksi loppuunkäsitelty, ja hääpäivää juhlistetaan hääpäivänä lyhyesti ja pari päivää myöhemmin sitten pitkän kaavan mukaan kaksin.
Otan neuvostasi vaarin, enkä kysele täällä enään kannanottoja, sillä eipä täällä lisäksesi näytä olevan juuri muita asiallisia kirjoittajia. Palsta pullistelee lissuja ja akkoja, jotka purkavat omaa pahaa mieltään olemalla vmäisiä netissä...no eihän se kerro muusta kuin niiden ihmisten luonteista ja asenteesta.
Hoidan meidän perheen asiat tästä lähdin, kuten olen tätä yhtä lipsausta lukuunottamatta hoitanut tätä ennenkin perheen sisällä.
Oikein hyvää kesää perheellesi sinulle UP10v...
Eikä sitä hääpäivää voi todellakaan juhlia sellaisena aikana, jolloin miehen lapsi ei ole teillä? Kirjoitit, että tapaavat harvoin. Kahdenkeskeistä aikaa teillä on varmasti muulloinkin.
Aika outoa minusta on, että teet yhdestä hääpäivästä hirveän numeron. Meillä ei hääpäivää ole edes muistettu, muita juhlia kylläkin ja yhteisiä vuosia on jo 28 takana.
En ymmärrä mikä hinku sinulla on olla pari tuntia aivan kaksin sellaisen miehen kanssa, joka haluaisi olla jossakin aivan muualla, eli lapsensa kanssa.
Kerrot, että miehesi ja hänen lapsensa näkevät harvoin toisiaan. Luulisi, että ehditte olla toistenne kanssa kahden enemmänkin kuin pari tuntia silloin, kun lapsi ei ole paikalla.