Miten etanan pieni sirvana voi päästä köynnöskasvin lehdelle? Minä aloin tutkia mikä saa ruusupavun lehdet repaleisiksi, niin eiköhän siellä ollut pieniä limalönttiä, siis etanoita. Voisiko ne olla kotilon pentuja, kun olen tavannut parina kesänä kotiloita. onko jollain tietoa tähän asiaan?
ihmetys
aikansa kutakin
15283
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kotilo pesii lehdillä, mielellään korkealla, josta poikaset saatuaan kuoren riippuvat limalangasta alas maahan jatkamaan hidasta vaellustaan.
kiitos tiedosta, ihmettelinkin miten se limalöntti sinne pääsee, kyllä on nälkäinen kunsyö koko lehden repaleiseksi
Niitä onkin yllättävän paljon reikäisiä lehtiä alakasvillisuudessa, sateiset säät suosivat ilmeisesti sitäkin lajia:) Runsasta rehevyttä ontoki tarpeeksi, katselin tyhjäää kotilon kuorta puulaatoilla, jokin taas syö niitäkin näköjään :D ekhäpä linnut pienellä nokallaan!
Koristekaalit muutamat on lähteneet kasvuun, syksyllähän ne vasta oikein isoiksi tulevatkin, jos ei niitä joku syö!
Ei viitsisi millään käyttää tuhilaistorjunta-aineita , ruusuissa auttoi kyllä mäntysuopaliuos mökillä ja pioneissta piti ihan poimia mustia murkkuja käsin nupuista:D Kaikki hamuaa syömistä pikkuotuksetkin :)
oi kaikki limaiset pikku ystävämme hamuaa ruokaa DDDDDDDDDDDDDDDDDtokitokiDDDDDDDDDDD
Yleensä ihmiseen luulisi kuuluvan kauneuden ja viihtyvyyden kaipuu. Mutta vuosi vuodelta kerrostaloasunnoissa parvekkeet vain kolkkoina tyhjillään. Omakotitalojen pihat tietysti asia erikseen. Vähälläkin vaivalla ja vähällä rahalla saa viihtyvyyttä asuinympäristöönsä.
Tässä asuessani kukkamerkikseni tulivat krassit, mitä vähäravinteisempi multa, sitä paremmin kasvavat. Siemenet kerään syksyllä talteen, kuivavat talvella ja taas huhtuikuussa laitan itämään. Nyt ovatkin kasvaneet mahtavasti pienellä ulkopläntilläni, jotkut jo parimetrisiä, kukkia alkaneet ja nuppuja täynnä. Rehevää on ja viihtyisää. Itse nakertelin aikoinaan säleikönkin, jota pitkin osa pääsee ylös kasvamaan.
Jännä juttu tapahtui tänä kesänä. Sellaisessa vähän isommassa ruukussa kasvoi vuodesta vuoteen sama ruusu, nyt ei enää jaksanut. Ruukkuun alkoi ilmestyä sydämenmuotoisia lehtiä, annoinpa kasvaa, ootin, mitä tulee. Nyt täynnänsä päivänsineä, mistä lie siemenet lentäneet. Kohta kukkivat....nehän kukkivat vain päivän, mutta aina uusia tulee tilalle. Kiva.
Sehän on myös huumekukka, huomasin netistä. Kukkien pureskelusta tulee kuulema samantyyppisiä hallusinaatioita kuin LSD.stä.
Saas nähdä, kuinka kauan päivänsinet säilyvät ruukussani, jos "asiantuntijoita" sattuu käppäilevän kukkieni ohi, onko minun ihan vaarallista kasvattaa niitä.
Kohta tulee poliisipartio kantamaan ruukkuni pois.
Syyte kolahtaa vielä hyvässä lykyssä.
Tarkistin...ei kukkia, vaan siementen syönti on huumetta. No turvassa ovat sitten, ei niitä siemeniä multa löydy, ku ei ole edes ollutkaan.
Etanasotaa on tänä kosteana kesänä todella saanut käydä. Valtavia ukkoetanoita en ole onneksi omalla pihalla tavannut, mutta lehtokotilot ovat riesana. Komeat kuunliljojen lehdet näkyvät maistuvan erityisesti, vadelmiin ilmestyy limajuovia. Kävin juuri postilaatikolla, ja kenkien alla ratisi inhottavasti niitten kuoret. En minäkään myrkytyslinjalle ole lähtenyt, mutta tuhkaa on kylvetty kasvimaan reunoille, poimittu käsin ja poltettu...taitavat ne joillekin linnuillekin kelvata. Voi kun saisin siiliperheen tontilleni auttamaan !
Huumeen raaka-ainetta kasvaa meidänkin pihalla, unikot kuuluvat lempikukkiini, varsinkin suuret hehkuvat idänunikot. Kaipa opiumunikot ovat oma lajinsa, mutta kyllä näistäkin valkeaa maitiaisnestettä erottuu, huumehan valmistetaan kuivatusta maitiaisnesteestä. ( hui, saankohan syytteen huumeitten valmistukseen yllytyksestä !). Niissä on upeat siemenkodat, käytän kuivakukka-asetelmissa ja kylvän uusia kasveja. Sämpylöiden koristeeksi olen ostanut unikonsiemeniä, mutta miksen käyttäisi näitä oman pihan tuotteita.
Sormustikukkaa kasvaa meillä myös, sehän on hyvä leviämään ja muuntaa väriään, kukkii parhaillaan ja osa minuakin pitempiä. Niistä saa sydänlääkkeenä käytettävää digitalista, ja kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä. Harjaneilikka on myös tuollainen kaksivuotinen vähään tyytyvä kasvi, joka muuntelee värejään yllättäviksi yhdistelmiksi, putkahtelee esiin milloin mistäkin. Minäkin kasvatan krassia joka vuosi, kerään siemeniä talteen ja kylvän yleensä suoraan ulos, kukinnalla ei ole niin kiirettä, koska alkukesällä on niin paljon muitakin kukkijoita. Nythän nuo aloittelevat kukkimistaan, niistä voi napsia vaikka salaattiin tai kakun koristeeksi. Siskoni on tehnyt vihreistä krassin siemenistä kapriksen korvikkeita etikka-suola-sokeriliemessä - eivätpä nuo hassummilta maistuneetkaan. Kehäkukkaa on perinteen mukaan aina kasvimaan reunalla kasvamassa, niistäkin kerään siemeniä talteen ja terälehdet käyvät ruokien koristeeksi.
Joo, krassin siemenet on kivoja kapriksen tapaan kirpeinä keitettynä, ainoastaan vaiva tuntuu hieman turhalta niin pienen ravintosisällön vuoksi, maa-artisokka taas olis ihana kasvatettava.
Tuo sisällä esikasvattaminen on tuottanut tulosta minullakin kukkii ja kiipeilee terassin yhdeltä sivulta päivänsinen syvän lilaa ja vaaleanpunaista kukintoa.
Villiviiniä pidän aisoissa , se kun tukkii puutarhaoven ja ikkunankin, jos ei *muotoile* ja leikkele sitä. Koristeomenpuuta pidän silmällä, ettei se taas valtaa latvusta.
Aika kiva kukinta on villiviinillä koristeellinen marjamainen kuin sinapin siemenet somissa tertuissa. Pitänee ottaakin kuivakukkaasetelmiin, samoin jättipoimulehden kukintaa ennenkuin se siementää.
Alkoi sataa ropisemaan, viimeisetkin siitepölyt kulkeutuu kaukomaille virran mukana, menis kotilotkin samalla kyydillä:D vaikken niitä ole nähnytkään kuin pari kolme! Pyöreitä parisenttiä kiekkoja.
Tammen kukintaa en ole koskaan huomanut kukkii kai sekin kun terhoja tekee runsaasti, toisaalta se on niin suuri ja lehtevä ettei ehkä eroitukaan selvästi, pitääpä tarkistaa löytyykö kuvia.
Kävin hakemassa aamusuuhuni mansikoita, aika vetisiltä maistuvat, ovat saaneet vettä liikaa, mutta mansikka on aina mansikka. Ajattelin keittää hilloa talveksi, mutta muuten niitä kannattaa syödä maaltapäin, niin paljon kuin maistuu.
Siellä oli sitten höyheniä puun allam joku isompi lintu oli syöty. Mikähän mahtoi pystyä siihen? ehkä kettu.
70 plus emmehän käytä enää sanaa huume se saa niin paljon pahaa aikaan.
Pidän esillä ja luen tarvittaessa kirjaa Valoisa Vanhuus. Tällainen sanonta "Joka ei ole täydessä touhussa, ei ole olemassa" ja "Vaikeaa on saada lepoa joutilaisuudesta". "Joutilaisuus jättää jälkeensä tyhjyyttä, ja tyhjyys synnyttää levottomuutta" viisaita sanoja
Saako tulla ?
Tänä keväänä ostin rhodon, ja väri piti olla oranssi vaan eipä ollut on erikoisen tumman punainen ja minulle ennen näkemätön,
Nämähän taimetetaan jossain tarhoilla koti- tai ulkomailla, ihmetteli sitä tyttärenikin hän kun on hortonoomiksikin opiskellut.
Ihmeen erilainen mitä aikaiset näkemäni ja keväällä kävimme Haagan rhodopuistossa ei sielläkään tätä väriä näkynyt vielä ainakaan.
Etanoista sen verran että eräs vuosi oli pienellä alueella kiusallisen rikas noista eläimistä.
Olut kai oli se jolla niitä pyydystettiin, en tiedä miten.
Kylläpä on paljon kotilolajeja 40,000-60.000 erilaisia maassa vedessakin joilla on ilmakeuhkot silti, aikamoisia selviytyjiä! Kaikkina aikoina niitä on myös kuulunut ihmisen ravintoon herkkuna, Suomessakin on etanaviljelmiä.
Löysin kuvan siitä lajista, josta muutaman näin pihallani. Tuo kiekkomainen 2-3 senttinen on kuvan perusteella paratiisi etana. Jaaha, meillä on sitten yhteinen paratiisi, kun vaan antaa äitienpäivä mansikkani olla minulle tarkoitettu :D
En tiedä olisko paratiisiläis etanat oppineet persoiksi olueelle, mutta kun ei sitä löydy jääkaapistani, pitääkin kokeilla mansikkasiiderillä. jota jäi toinen pullo saunan jälkeen. Heti kun sade lakkaa kaadanpa matalaan astiaan tilkan ja kokeilen.
Roomalaiset niitä lihoittivat viinillä luin, kyllä ne silloin siiderinkin haistavat,..kauheaa mitä niillä teen jos niitä paljon tulee, vessasta heitin jo yhden, kamalaa on kai ne murskattava kankaan sisällä ravinteiksi maahan, huh pystynköhän siihen,..
Ilahduttaa sellaiset kirjoittajat jotka eivät etsi toisten kirjoituksista virheitä.
Minulle tulee virheitä jää pois pilkkuja, pisteitä, mutta olenhan käynyt VAAN kansakoulun ja siitäkin on pitkä aika.
asiaan, minulla oli jäänyt laudanpätkä marjapensaan alle kylla siinä oli etanoita paljon, kyllä minä ne sain kaikki lopetettua. Toinen hankala torjuttava tuholainen on keltainen mato perunapenkissä, en ole keksinyt muuta keinoa kuin nyppiä pois.
Onko se keltainen mato maassa vai lehdissä, jotenkin muistelen että olen joutunut joskus tekemisiin sellaisen kanssa sellainen 'sukkulan' muotoinen
kovahko ja maassa.
Kävin ostamassa mansikoita lähiviljelijältä ja nyt on syöty, pakastettu ja tarjottu, lopuista keitin ohuen keiton ja oikein sauvasurvaimella hurautin kaikki marjat tasaiseksi 'muussiksi' hyvää on kunhan viel jäähtyy kunnolla.
Tontillani ei ole muita vitsauksia kuin maahumala, nopeakasvuinen ja matala, ei edes leikkuriin jää vaan pitää käsin kitkeä, viikko sitten siivosin kaikki, ja nyt näyttää taas olevan aitapensaissa vaikka kuinka paljon, varmaan taas kaikki mitä maahan jäi ovat kasvaneet n 29 - 30 cm, harmittavaista on.
Toisaalta onhan jotain tekemistä ja saa venytysliikkeet viikottain.
Nyt on sade painanut nuo monivuotiset korkeat kukat aivan maahan ja tänään on satanut kaiken aikaa ettei vielä kannata mennä ravistelemaan niitä hereille.
Huomasin 29 - 30 cm po. 20 - 30, enhän minä toki mitannut ole ;-D.
Madon mitta paremmin 30 mm- kuin sentteinä. Nämä tekevät perunoihin käytäviä ja saastuttavat perunat niin pahanmakuisiksi ettei niitä voi syödä.
Sanottiin ennen että vilu viljan kasvattaa, nyt se on nähty kaikki kasvaa varsinkin roskakasvit, en minä ainakaan pysty pitämään kasvustoa kurissa. Piha-alueella kasvaa jos jonkin näköistä köynnöstä, pahin on nyt hiirenvirna ja mikä se nyt onkaan se keltakukkainen