Kun nyt olen taas katsellut aktiivisemmin näitä keskusteluja, niin muutama toistuva väite on herättänyt huomiota. Päällimmäisenä "ei ole olemassa ylirikattuja veneitä". Sanonpa vaan, että perhe-/matkapurjehduksen näkökulmasta tuo väite on jokseenkin puhtaaksi tiivistettyä kavio- tai sorkkaeläimen ulostetta. Jokainen vene, joka vaatii 7-8 m/s tuulessa reiviä, jotta kallistus pysyisi perheen näkökulmasta miellyttävän rajoissa, on tähän käyttöön ylirikattu. Kilpapurjehdus on eri asia, sitä tehdään toisella asenteella ja toisenlaisilla miehistöillä.
Eilen Vänön itäpuolella katselin vastaan tulevaa venettä, joka kulki juuri tuon tason tuulessa jokseenkin hyvännäköisessä asennossa; isopurjeessa oli peräti kakkosreivi! (Jostain syystä arvelin venettä joksikin Infernon malliksi; barduunat siinä ainakin näkyi olevan.)
Lomaveneilyssä, kutsuttakoon sitä vaikka venekesämökkeilyksi, jos niin halutaan (mitäs pahaa kesämökkeilyssä olisi, veneelläkään?) on aika olennaista, että veneen käsittely on helppoa ja vaivatonta. Reivaaminen on jo ylimääräinen manööveri, etenkin, jos venettä ei ole varustettu istumalaatikosta käsin hallittavilla pikareiveillä.
Toinen jatkuvasti toistuva aihe on koneella-ajo. No, esimerkiksi minä ajoin tänään koneella yli 30 mailia. Oli meinaan tuuli koko ajan suoraan päin kärsää ja reittinä sisäväylä, jolla ei todellakaan olisi ollut paljoa tilaa luoveihin. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä lenkki ulkokautta, mutta aallokkokryssi on suoraan sanoen sen verran raskasta puuhaa, ettei sitä lomaillessa viitsi tuntitolkulla harrastaa. Parempi valita reitti niin, että aallokko minimoituu.
Ali-/ylirikauksesta ja vähän muustakin
34
643
Vastaukset
- Albinisti
Olen itse eri mieltä: reippaalla purjepinta-alalla varustettu vene kulkee nätisti juuri niissä parhaissa perhepurjehduskeleissä, eli sellaisissa 2-5m/s tuulessa. Pelimies voi katsoa tuulitiedot jo ennen lähtöä ja reivata satamassa. Reivaus itsessään ei minun mielestäni ole temppu eikä mikään yksin purjehtiessa isollakaan veneellä. Kyse rutiineista. Toinen turhaan pelätty rutiini on mielestäni barduunojen käyttö. Kryssiminen on puolestaan mielestäni ihan mukavaa touhua vaikka omassa veneessäni ei ole st-fokkaa, mieluummin haen lihastreenin purjehduksesta kuin jostain salivehkeestä.
Mutta koska kyse on harrastuksesta niin kukin taaplatkoon tyylillään. - Järki käteen
Mikä ongelma tässä nyt on. Jos tuulee yli 8 m/s niin miksi nostaa isopuretta ollenkaan. Ainakin oma veneeni menee pelkällä keulapurjeella melkein samat solmut kuin ison kanssa. Kun vielä on keulasa rulla, niin miksi alkaa lomalla urheilemaan perheen kanssa. Sitäpaitsi veneeni kulkee lähes samaan kryssikulmaa pelkällä genualla kuin ison kallistamanakin. Tulin 8m/s(väilillä yli)
matkan Inkoo-Helsinki etelä tuulessa vähän yli kuuteen tuntiin pienellä fokalla, myötätuuliosuudella paras lokilukema 7.6 solmua. - Reivi on hyvä
Aika pienen isopurjeen joutuu laittamaan, jos haluaa kokonaan välttyä reivaamiselta. Hyvin pienten purjeiden kanssa Suomen rannikon keveissä kesätuulissa purjehdus voi hieman turhauttaa. Tasaisella vedellä olisi nimittäin mukavaa, jos myös 4--5 m/s tuulella pääsisi marssivauhtia eteenpäin. Ison reivaaminen on hyvä osata, eikä se juurikaan edes heikennä purjeen ominaisuuksia. Pahan näköistä on sellainen, että mennään perheveneellä liian kovassa tuulessa liian suurella isolla, kun ilmeisesti ei osata reivata tai pahimmassa tapauksessa reivejä ei edes ole asennettu käyttökuntoon. Sellaista näkee turhan usein. Iso joudutaan laskemaan löysälle, ja sitten se pahimmillaan hakkaa itsensä tai jotakin muuta hajalle. Nousukulmasta ei tietenkään ole tietoakaan. Omassa veneessäni on 40-neliöinen iso, jossa on kolme reiviä. Ykkösreivi laitetaan 6--7 m/s keskituulessa, kakkonen ehkä noin 11 metrissä, kolmosta ei ole toistaiseksi käytetty. Ison reivaaminen pienentää kallistuskulmaa ja keventää ohjausta merkittävästi. Tosin avomerellä ongelma on usein aallokko, mihin reivaaminen ei kauheasti auta.
- Sösönsösö
Se on makuasia, sanoi koira, kun mu*iaan nuoli. Omassa veneessä pitää reivata 7 m/s tuulessa, joko keulasta, tai perästä. Toisaalta menee kivasti 3 m/s puhurissa. Barduunatkin löytyy, mutta niinhän pitääkin vanhassa kisarassissa olla. Milestäni vene ei ole ylirikattu, vaan sopiva juuri meikäläisiin olosuhteisiin. Atlantia en lähtisillä (ehka...) ylittämään.
- Järki käteen
Kun nyt tuli avauduttua, niin kerrotaan koko stoori (vaikka ei tätä kukaan jaksa lukeaa)
Lähdin siis Inkosta, tuulta oli luvattu kympin paikkelle. Kun tulin itään menevälle rännille, eteeni meni kaksi noin saman kokoista venettä, ja takaa vähän kauempana kolmas. Kaikilla muilla oli täydet purjeet, ja Mulla pieni fokka.
Matkan edetessä edellä menevät lisäsivät pikkuhiljaa etumatkaa ja perässä tuleva saavutti. Kun tultiin Vormön kärkeen edellä menevät ryhtyivät reivaamaa, ja sain ne kiinni, takana tuleva jatkoi täysillä purjeilla. Porkkalan selällä (sisäkautta) jäin taas jonkin verran ja olin Porkkalassa noin 6min perässä. Tässä kohtaa takana tuleva ajoi ohi. Edellä menevät jäivät Porkkalaan mutta ohi mennyt jatkoi, ja ajoin sen perässä. Aluksi jäin jonkin verran, mutta kun tuuli Porkkalan jälkeen kääntyi taakse, edellä menyt ohittaja veti rullan sisään kun se ei enää vetänyt ja jatkoi pelkällä isolla. Tunnin verran mentiin näin, mutta sitten edellä menevä ilmeisesti kyllästyi varomaan vahinkojiippiä, ja otti ison alas, ja jatkoi Genualla. Tämän manoveerin aika sain sen kiinni, ja aloin pikkuhiljaa jätättämään. Ajettiin sisään Lehtisaaren länsipuolelta, ja kun käännyttiin Melkille
vauhti hetkeksi hiljeni, jolloin takana tuleva veti rullan sisään ja alkoi moottorikoneistamaan. Mulla vauhti nousi taas kuuteen solmuun, ja jopa lisasin eroa. Lauttasaaren kohdalla oltiin tilanteessa kuin lähdettäessä Vormön kärjestä. Ai mitä sitten sitten, no sitä, että kun itse olin yksin liikkeellä pienessä krapulassa, ja autopilotti rikki, ajattelin minimoida purjesulkeiset.
Mulla siis meni yksi sekunti kun avasin fokan ja kaksi kun vedin sisään. Kaveri taas teki kaikenlaista mm pakkasi ison aallokossa, ne kaksi edellä menevää vielä lisäksi reivasivat, ja käytännössä samaa vauhtia mentiin.
Heitän siis kysymyksen, että kannataako ison, ja sen reivien kanssa pelata ollenkaan, kun samaa vauhtia paljon helpommalla vaivalla pääsee kun ajelee pelkällä keulapurjeella. Voidaan unohtaa termi ylirikattu. - Joakim_
Järki käteen kirjoitti:
Kun nyt tuli avauduttua, niin kerrotaan koko stoori (vaikka ei tätä kukaan jaksa lukeaa)
Lähdin siis Inkosta, tuulta oli luvattu kympin paikkelle. Kun tulin itään menevälle rännille, eteeni meni kaksi noin saman kokoista venettä, ja takaa vähän kauempana kolmas. Kaikilla muilla oli täydet purjeet, ja Mulla pieni fokka.
Matkan edetessä edellä menevät lisäsivät pikkuhiljaa etumatkaa ja perässä tuleva saavutti. Kun tultiin Vormön kärkeen edellä menevät ryhtyivät reivaamaa, ja sain ne kiinni, takana tuleva jatkoi täysillä purjeilla. Porkkalan selällä (sisäkautta) jäin taas jonkin verran ja olin Porkkalassa noin 6min perässä. Tässä kohtaa takana tuleva ajoi ohi. Edellä menevät jäivät Porkkalaan mutta ohi mennyt jatkoi, ja ajoin sen perässä. Aluksi jäin jonkin verran, mutta kun tuuli Porkkalan jälkeen kääntyi taakse, edellä menyt ohittaja veti rullan sisään kun se ei enää vetänyt ja jatkoi pelkällä isolla. Tunnin verran mentiin näin, mutta sitten edellä menevä ilmeisesti kyllästyi varomaan vahinkojiippiä, ja otti ison alas, ja jatkoi Genualla. Tämän manoveerin aika sain sen kiinni, ja aloin pikkuhiljaa jätättämään. Ajettiin sisään Lehtisaaren länsipuolelta, ja kun käännyttiin Melkille
vauhti hetkeksi hiljeni, jolloin takana tuleva veti rullan sisään ja alkoi moottorikoneistamaan. Mulla vauhti nousi taas kuuteen solmuun, ja jopa lisasin eroa. Lauttasaaren kohdalla oltiin tilanteessa kuin lähdettäessä Vormön kärjestä. Ai mitä sitten sitten, no sitä, että kun itse olin yksin liikkeellä pienessä krapulassa, ja autopilotti rikki, ajattelin minimoida purjesulkeiset.
Mulla siis meni yksi sekunti kun avasin fokan ja kaksi kun vedin sisään. Kaveri taas teki kaikenlaista mm pakkasi ison aallokossa, ne kaksi edellä menevää vielä lisäksi reivasivat, ja käytännössä samaa vauhtia mentiin.
Heitän siis kysymyksen, että kannataako ison, ja sen reivien kanssa pelata ollenkaan, kun samaa vauhtia paljon helpommalla vaivalla pääsee kun ajelee pelkällä keulapurjeella. Voidaan unohtaa termi ylirikattu.Veneesi ilmeisesti oli isompi tai muuten nopeampi kuin verrokit, kun kerran jäi molempien mennessä genualla. Noin kovassa sivu/myötätuulessa lisäpurjeilla saavuttaa aika pienen vauhtiedun. Kryssillä ero olisi ollut paljon suurempi, samoin hiljaisemmassa tuulessa.
Pitää myös muistaa, että tekemisen minimointi ei suinkaan ole kaikkien tavoite.
- FF 27
Itse olen suunnitellut nostavani reivikynnystä hankkimalla isopurjeeksi radiaalileikatun laminaattipurjeen.
- Joakim_
Hyvin harvaa venettä joutuu reivaamaan 7-8 m/s tuulessa, jos osaa säätää purjeita ja tarkoituksena ei ole pitää venettä aivan pystyssä (=hyvin hitaana sivu ja vastatuulessa, jos miehistöä ei ole laidalla). Omaa venettäni, jota voisi pitää melko ylirikattuna, en ole tämän vuoden lomareissulla vielä reivannut. Kalmariin kryssittiin 9-10 m/s tuulessa. Koneella vastatuuleen tampanneet saman kokoluokan veneet menivät hiukan kovempaa, mutta paljon epämukavamman näköisesti. Eilen tuulikin sitten jo 9-15 m/s sivu - sivu-myötäisessä pahimmissa puuskissa jo kallistelikin turhan paljon.
Reivaaminen ei ole kovinkaan kummoinen operaatio. Autopilotin avustuksella sen tekee yksinkin ja kahdestaan sen ottaminen kestää n. minuutin. Miksi siitä pitää tehdä ongelma? Reivin voi myös hyvin ottaa jo purjetta nostaessa, jos tuuli tai ennustettu tuuli on niin kova, että täyttä isopurjetta ei kaipaa.- Järki käteen
Onkohan tässä vähän sitä meininkiä, että on jotenkin epäreilua tai raukkamaista
ajaa pelkällä keulapurjeella, tai vaikuttaako se niin aloteiamaiselta, että sitä ei kehtaa tehdä. Vähän sama kuin on häpeäksi ajaa konella.
Minä en pidä reiviköysiä valmiina, enkä ole nykyistä venettäni reinannut kuin kerra (kilpailuissa) .Tuossa kertomassani tapauksesssa, olisin voinut hyvin ajaa täysillä purjeilla, jopa fogan tilalla olisi voinut olla genua, mutta ajallisest olisin hyötynyt, vain alle puoli tuntia(laiturista laituriin) koska myös purjeiden nosto/lasku pakkaaminen, ja puomipeton asentaminen vie oman aikansa.
Veneeni on 30 jalkainen osatakilalla, ja mietinkin miten turha se iso toppirikatuissa onkaan. Tosin veneeni J-mitta on 360. Minulla oli ennen samankokoinen vene, jonka J-mitta oli alle 320 (muistaakseni) mutta sillä ei tullut mieleen koskaan moista häpeäpurjehdusta kokeilla. Ja tosiaan tämä myös kryssii erittäin hyvin ja hyvillä kulmill kevyessä tuulessa, kerran ohitin saman Lys-luvun omaavan veneen, joka ajoi täysillä purjeilla. Vauhtia oli silloin n3 solmua, eikä tuulta juuri nimeksikään. - Järki käteen
Järki käteen kirjoitti:
Onkohan tässä vähän sitä meininkiä, että on jotenkin epäreilua tai raukkamaista
ajaa pelkällä keulapurjeella, tai vaikuttaako se niin aloteiamaiselta, että sitä ei kehtaa tehdä. Vähän sama kuin on häpeäksi ajaa konella.
Minä en pidä reiviköysiä valmiina, enkä ole nykyistä venettäni reinannut kuin kerra (kilpailuissa) .Tuossa kertomassani tapauksesssa, olisin voinut hyvin ajaa täysillä purjeilla, jopa fogan tilalla olisi voinut olla genua, mutta ajallisest olisin hyötynyt, vain alle puoli tuntia(laiturista laituriin) koska myös purjeiden nosto/lasku pakkaaminen, ja puomipeton asentaminen vie oman aikansa.
Veneeni on 30 jalkainen osatakilalla, ja mietinkin miten turha se iso toppirikatuissa onkaan. Tosin veneeni J-mitta on 360. Minulla oli ennen samankokoinen vene, jonka J-mitta oli alle 320 (muistaakseni) mutta sillä ei tullut mieleen koskaan moista häpeäpurjehdusta kokeilla. Ja tosiaan tämä myös kryssii erittäin hyvin ja hyvillä kulmill kevyessä tuulessa, kerran ohitin saman Lys-luvun omaavan veneen, joka ajoi täysillä purjeilla. Vauhtia oli silloin n3 solmua, eikä tuulta juuri nimeksikään.Voitko Joakim avioida, minkä verran venen Lys-lukuun vaikuttaisi, jos ottais todistuksen ilman isoa. Vai saisko todistusta ollenkaan.
- 7
Purjeen latistamista tai päästämistä voi käyttää ennen reivaamista. Yksinkertaisimmillaan löysää ison skuuttia niin paljon, että vene oikenee. Tietenkin on paljon muitakin säätöjä. Erityisen tehokasta tuo on puuskaisessa tuulessa, jolloin ei tarvitse reivata kovimpien puuskien mukaan. Sekunnissa saada purje taas vetoon.
- kdhfhgndnvijviyjkut
Kannattaa ottaa todistus ilman mastoa,niin kilpailuissa voi pärjätä paremmin!
- sy Snoopy
Allekirjoitan minakin nuo pelkalla genoalla purjehtineiden jutut. Pisin pelkalla genoalla purjehtimani matka on noin 13.000 km. Oli siina muutama pysahdys ja koneajoa satamissa. No, tietenkin se onnistuu vain suht koht myotaiseen tuuleen, mutta maailmallahan niita riittaa. www.snoopy.fi
- H-båt
Ei mitään pelkällä jennillä tai fokalla seilaamista eikä varsinkaan reivejä. Opetelkaa trimmaamaan ja latistamaan storaa niin kyl nätisti kulkee. Hobotissani ei reivejä edes ole ja oikeen mukavasti kryssii 15-20 m/s.
- 7
Se on just näin. Matkaveneissä helppo syyttää botskin ominaisuuksia itsensä sijaan. Ykstyypeissä saa vain ihmetellä, miten muut pystyvät, mutta mie en.
- seppomartti
Satua, että H- veneellä kryssitään mukavasti 20m/sek tuulessa. Eikä tietenkään tarvitse pienentää purjealaa kun ei ole olemassa reivausmahdollisuuttakaan. Muistampa erään kisan rannikolla H- luokan ollessa nuori. Yksikään H ei selvinnyt reitin läpi ja tuulta oli paljon vähemmän. Muutama F tuli maaliin. Kyllä H on kovemmassa kelissä niitä vähiten merikelpoisia kulkupelejä vaikka olisi reivattava iso. Muuten H-veneestä jäi mukavat muistot
- 10-20 astetta
Latistaminen kikillä, hekillä ja cunninghamilla vielä onnistuu ja nostaa omassa veneessäni SW27 ehkä 2m/s reivikynnystä. En kuitenkaan ole innostunut tuosta levangin laskemisesta leenpuolelle kovassa tuulessa,. se tuntuu huonontavan luovikulmaa aikalailla. laittamalla yhden reivin, voi ison ottaa sisemmäs ja luovikulma paranee. Levangin käyttöön löytyy muutenkin paljon eri ohjeita. Olen kokeillut myös ison skuuttipisteen siirtoa aivan täysin tuulen puolelle, jolloin purje kliertyy niin paljon yläosastaan, että kallistus pienenee. voisiko joku guru laatia tänne oikeanlaisen marssijärjestyksen isopujeen manöveereille tuulen yltyessä.
Muuten laitan aina kovemalla kelilla isoon reivin jo nostovaiheessa sisäsaaristossa. Seon helpompi purkaa, kun laittaa paikoilleen. Ei tarvitse tehdää turhaa käyntiä maston luona kovassa aallokossa...- Joakim_
Reivikynnyksen siirtäminen onnistuu latistamalla purjeita sekä päästämällä isoa. Kovin venekohtaista on sitten mikä on paras keino ja kovinkin erilaisilla keinoilla voi päästä yhtä hyvään tulokseen (= hyvä hallittavuus ja nopeus). Levangin laskeminen ei kovassa tuulessa heikennä nousukulmaa sillä suhteellinen tuuli on sivummalta ja vauhti on avain hyvään nousukulmaan. Isopurje saa pakata lähes koko leveydeltään kunhan se ei ravista.
Luovimisesta ja hiukan muusta...
Nykyiset rikit ovat suunniteltu suhteellisen pienelle kohtauskulmalle. Suomeksi: ne ovat tehokkaimmillaan luovittaessa tai eivät ainakaan myötäisillä tuulensuunnilla. Avotuulia varten on sitten spinnuja ja genaakkereita ja köyd-ziiroita tai sitten vain tyydytään lillumaan hissukseen. Kun luoviminen kuitenkin on raskasta, niin miksi hitossa näitä bermudarikejä kuitenkin hankitaan ja tehdään? Käypi mielessäni, että käyttökelpoisin riki olisi jokin semmoinen, jossa on yhteensä enintään kaksi rullailtavaa seiliä, ei puomia eikä juuri muitakaan seikkoja, jotka sattuvat osuessaan päähän tai edellyttävät poistumista sitloodasta silloin kun kannella on kenkku olla. Lisäksi seilien muoto voisi olla jotakin toista, kuin ne ovat nyt. Nämä meidän kolmion malliset purjeemme ovat verrattain tehokkaita, kun toimivat edes jotenkin siipiprofiilin tavoin. Sen sijaan myötäisessä, jolloin ne toimivat lähinnä mahdollisimman epävirtaviivaisina pusseina, kapeat kulmat ovat tehottomia. Perinteinen kahveli-iso, vaikka muutoin onkin työläs ja hankala, on tehokas myötätuulessa.
Reivikynnys, ylirikaus jne... alkavat olla asioita, jotka pitäisi ylipäätään pistää hetkeksi syrjään ja miettiä koko juttu uudelleen. Pitää pohtia, mihin ja kuinka ihmiset paattejaan käyttävät. G-C Lönngren tällaista lähestymistä kokeili takavuosikymmeninä ja saavuttikin jonkinmoista menestystä. Hänen purtensa jakoivat käsityksiä ja tekevät niin yhä, mutta jotakin vastaavaa taitaisi olla aika tehdä. Oma näkemykseni on, että perheveneiden rungot ovat kyllä kehittyneet (tai ainakin leventyneet), mutta rikiratkaisuissa ollaan yhä siinä tilanteessa, johon 90-luvun taitteessa päädyttiin. Paitsi että alan kohta kyörätä Ruotsista vanhoja kuitupaatteja niille, jotka ehdoin tahdoin haluavat maksaa niistä paljon, taidan perustaa suunnittelutoimiston :D- wingmast
Vaihtoehtoja etsiville on esimerkiksi vapaasti seisova kääntyvä siipimasto.
http://www.sponbergyachtdesign.com/StateoftheArt.htm
http://www.sponbergyachtdesign.com/Wobegon.htm
http://www.dickzaalyachtdesign.nl/yachts/moreinfo/?id=1375
- Albinisti
http://sv.wikipedia.org/wiki/Ljungströmrigg
Eli on jo tehty... Juu. Ljungström-riki on tuttu. Jo mainitsemani Lönngren käytti hiukan vastaavaa Go 5 -pikkupurressaan, tosin siinä on vain yksi purje.
Onkohan Ljungströmin riki liian yksinkertainen, vai mistä kiikastaa, kun sitä ei käytetä? Tokihan se mietityttää, että kestääkö tukematon masto ja onko kaksinkertainen seili tehokas kevyellä tuulella jne. Mainittu Ljungströmhän oli ruotsin Lönngren, jonka paatit todellakin erottuvat muotoilullaan. Ajankohta tosin oli paljon varhaisempi.
Mutta juu... ikiaikaisen 3/4-rikini kanssa ajattelin huomenna lähteä luovimaan saariston sokkeloihin. Repimään genoan skuuttia kämmenet hellinä. Luovimisen vielä siedän, mutta iän myötä olen alkanut ajatella, että mitä vähemmän paatissa on naruja, joita pitää kiskoa, sitä mukavampi se on. Nuorena minäkin halusin insinööriksi ja tykkäsin siitä, että oli paljon liikkuvia osia. Sittemmin ne ovat osoittautuneet vaivalloisiksi käyttää ja huoltoa vaativiksi...- seppomartti
Ljungströmin olen nähnyt purjehtivan ja siinä oli mm. pyöreä keula, mikä on ilmeisesti nyt uudelleen ollut kiinnostuksen kohde. Ljungströmin pyörivä masto olisi hiilikuidusta paljon paremmin toteutettavissa kuin alkuperäinen pyörivä raskas puumasto. Vanhan kahvelipurjeen sijaan flat top iso tai Wisbone puomi ylös voisi olla vaihtoehto. Luulen kuvassa nähneeni jälkimmäisen viritelmän. Freedom yachts on tehnyt kaksimastoisia matkaveneitä, joissa on kaksi surffipurjeen näköistä purjetta. Niitä näkyy merillä mutta suorituskykyä en osaa arvioida. Luultavasti aloittajan ajatukset uudenlaisesta isopurjeesta voisivat toteutua dsonkkirikiä modernisoimalla?. On kuulemma helppo reivata.
Lisäkommentti: on täysin totta, että toisinaan on mukavinta ajella pelkällä keulapurjeella ja erityisesti silloin, jos ei satu olemaan muita käsipareja mukana kuin oma. Toisaalta kokemukseni (joka toki voi johtua omasta heikosta purjeiden trimmaustaidostanikin) on sellainen, että useimmat veneet kulkevat tasapainoisemmin, jos on sekä keula- että isopurje käytössä. Pelkällä keulapurjeella kulkiessa venettä joutuu ohjaamaan paljon aktiivisemmin välttääkseen kääntymisen pois suunnalta.
- 25
Riippuu tilanteesta ja tuulen suunnasta. Tänä kesänä tulee mieleen yksi legi; purjehdimme Viron Naissaaresta Porkkalaan. Tuuli oli sivuvastaista, 11-12 m/s itä-koillisesta. Reivatulla isolla ja fokalla saavutimme kyllä helposti runkonopeuden mutta ohjatessa sai tehdä peräsimellä jatkuvasti voimakkaita korjausliikkeitä - aallokko oli jo kasvanut aika isoksi. Totesimme että tulee liian raskas legi vatkata peräsintä Suomenlahden yli joten päädyimme laskemaan ison ja menemään pelkällä fokalla. Ohjaus muuttui huomattavan kevyeksi, toki vauhtikin tippui ja vene myös keikkui enemmän mutta nyt ohjaus onnistui nyt vaikka pikkurillillä. Loppumatkasta taas nostimme myös ison kun tuuli oli hieman moinannut.
Suomen saaristossa harvoin tulee vastaavaa tilannetta.
Juu. Lättäpääriki tms. on aerodynaamisesti varmaankin paree kuin perinteinen, kolmikulmainen purje. Kapea huippukulma yhdistettynä maston huipussa olevaan antennien ja antureiden hässäkkään lienee lähinnä tehokas pyörteiden aiheuttaja.
Mainitsin aikaisemmin tuon kahveli-ison esimerkkinä käyttökelpoisesta seilistä silloin, kun ei edes oleteta virtauksen seuraavan purjeen alahanganpuoleista pintaa. Flat top ei tässä mielessä ole ollenkaan sama asia. Siinähän ideana on käsittääkseni jättää pois se joutilas ylin kärki purjeesta. Kärkipyörrekin varmasti muuttuu toisenlaiseksi. Näemmeköhän lopulta jotakin liikennelentokoneiden wingletien tapaisia rakennelmia purjeveneiden rikeissä?
Jokohan tämä keskustelu karkasi liian kauas alkuperäisestä aiheesta? Väitehän kuului, että jos pursi kallistuu enemmän kuin perhe sietää jo 7 - 8 m/s tuulessa, se on ylirikattu... Tekisi mieleni sanoa, että näistä seikoista on puhuttu hiukan toisessa mielessä, nimittäin purjeveneen koneella kuljettamista kritisoitaessa...
Mutta katsotaan: kun tuulee alle 4 m/s, paattia vie naftapasaati. Kun tuulee 7 - 8 m/s, tuulee liikaa, koska tutti- tai kaljapullo ei enää pysy pöydällä pystyssä. Kun tuuli on vastainen, kuten se tuntuisi lähes puolet veneilyyn käytetystä ajasta olevan, ei taaskaan voi purjehtia. Onko nyt siis niin, että perhepurtta käytetään seilaamiseen, kun tuuli on 4 - 8 m/s, eikä vastainen?- puusauna
ei ole ...eikä edellinen kirjoittaja tiedä muuta kuion ehkä nimensä....taitaa olla trolli...eli dorga
- -Mika-
Minun mielesäni ei ole olemassa ylirikattua venettä. Siis perhepurjehdukseen.
Mulla on sellainen mielestäsi "ylirikattu vene". Yleensä lähden satamasta niin, että iso on aina ekassa reivissä. Jos tuuli kasvaa, otan isoon toisen reivin. Siihen menee aikaa noin 30 sekuntia, eikä ole vaikeeta. Miksi sitä reivaamista pitää pelätä?
Sitten kun olen merellä ja kulussa sillä ekassa reivissä olevalla veneeelläni ja tuuli moinaa, puran sen reivin ja jatkan purjehdusta. Sellainen vene jonka reivikynnys on päälle 7-8 metrin tuulessa pysähtyy ja kippari käynnistää koneen... Onko se sitten enää purjehdusta? Jos tuuli taas kovenee niin, että Sinä otat sen ekan reivin, niin silloin minä otan isoon tokan reivin. Meillä on siis ainoastaan se ero, että tuulen keventyessä minä voin edelleen jatkaa purjehdusta, kun sun veneesi lähes pysähtyy.
Okei, kärjistän, mutta teen sen vain selventääkseni tilannetta: Mulla on reivausmahdollisuus *molempiin suuntiin* siitä keskituulesta, sulla vaan toiseen suuntaan.
Suomen kesässä on tuulet tyypillisesti hyvin heikkoja. Silloin on mukavaa, kun vene kulkee purjeilla kivasti vaikka tuulta on vain 3-4 metriä. Nämä mielestäsi "ylirikatut" veneet on siis vaan tehty suomen keveisiin tuuliin. Vanhemmissa veneissä oli purjeet pienemmät ja siksi reivikynnys korkeammalla yksinkertaisesta syystä: Purjeet oli kalliita ja veneessä oli tyypillisesti vain yhdet purjeet. Silloin tehtiin enemmän kompromisseja ja veneiden tuli pärjätä niillä ainoilla purjeilla kaikissa keleissä. Onnksi nykyään ei tarvitse.
Eilen tulin naissaaresta helsinkiin perheporukalla noin kympin tuulessa ja veneessä oli iso kakkosreivissä ja keulalla ST-fokka. Keskinopeus oli yli seitsemän solmua ja huippunopeus 8,8 solmua! Meillä oli hauskaa.
Edellisenä päivänä purjehdittiin Dirhamista Naissaareen ja alkuun oli keulalla pelkkä light ykkönen ja ei isoa ollenkaan. Ajettiin melkein plattista, joten isosta ei olisi ollut iloa. Purjehdus oli helppoa ja mukavaa ja matka taittui. Alun jälkeen tuuli kääntyi vähän ja nostettiin iso suoraan ekaan reiviin. Ja keulalle vaihdoin kakkosen.
Legin loppupuolella tuuli moinasi taas ja otin sen yhden reivin pois mutta en viitsinyt vaihtaa keulalle enää isompaa, matkavauhti oli hyvä näinkin. Eikä spinnuteltu kun nyt ei huvittanut ja Vaimo ajoi yksin venettä mun nukkuessa ja muiden lukiessa tai tehdessä kuka mitäkin.... löysäiltin ja oleiltiin vaan. Olihan meidän purjehdusloman toiseksi viimeinen päivä...
On myös perhepurjehtijoita, jotka lähtevät merelle *purjehtimaan* ja se purjehdus on se pääasia. Ja sitten on perhepurjehtijoita, jotka lähtevät merelle siirtyäkseen seuraavaan satamaan purjeilla. Minä en kuulu niihin jälkimmäisiin.- Flundra
Hassu sattuma. Oltiin Dirhamissa samaan aikaan. Me tultiin Hangosta sisään ja jatkettiin suoraan saaristomerelle. Meillä tuuli oli ennustetut 3-5 m/s. Suunta oli optimaalinen ja vene kulki parhaimmillaan hetkellisesti jopa 7 solmua.
Sinänsä sun spekulointi siitä, miksi ennen muka purjepinta-ala olisi ollut pienempi on ihan höpöä. Onhan vahoissa saaristoristeilijöissä jo valtavat isot. 70-80 -luvulla oli tapana ostaa keulapurjeita täysi setti kun ei ollut rullia. On sun oma venekin 80-luvun vene. Vasta 80-luvulla alettiin tekemään veneitä, joilla ei ajateltu purjedittavan maailman ympäri. Sitä ennen useimmat pienetkin veneet (esim. Vega, Antillat, ym.) tehtiin avomeriveneiksi. Veneet oli toppirikisiä ja isot pienikokoisia. Nykytrendi on enemmän markkinavoimien ohjaamaa, mutta kyllä edelleen tehdään avomeriveneitä, jotka poikkeavat massasta paljon. Näitä tosin skandinaviassa harvemmin näkee.
Alkupeäisestä aiheesta sen verran, että välillä tuntuu ettei oikein tiedetä kuinka kova tuuli 7-8 m/s oikein on, tai sitten halutaan uskoa, että tuuli on kovempi koska pitää reivata, sillä kyllähän oma vene nyt tuollaisen 7-8 m/s tuulen kestää. Toki varsinkin osatakilaisessa veneessä purjetta voi latistaa ja mastoa taivuttaa, mutta sehän alkaa jo olla reivaamista kun tehoa vähennetään.
Jostain syystä eritysesti ns. ylirikatut veneet ovat poikkeuksetta 80-luvun veneitä. Olisiko tässä kyse vain siitä, että purjepita-ala ja oikaiseva momentti ei ole oikeassa suhteessa? Onhan uudempia veneitä paljon, joissa on huomattavan suuri purjeala, mutta silti ei puhuta ylirikauksesta. - 3454
Flundra kirjoitti:
Hassu sattuma. Oltiin Dirhamissa samaan aikaan. Me tultiin Hangosta sisään ja jatkettiin suoraan saaristomerelle. Meillä tuuli oli ennustetut 3-5 m/s. Suunta oli optimaalinen ja vene kulki parhaimmillaan hetkellisesti jopa 7 solmua.
Sinänsä sun spekulointi siitä, miksi ennen muka purjepinta-ala olisi ollut pienempi on ihan höpöä. Onhan vahoissa saaristoristeilijöissä jo valtavat isot. 70-80 -luvulla oli tapana ostaa keulapurjeita täysi setti kun ei ollut rullia. On sun oma venekin 80-luvun vene. Vasta 80-luvulla alettiin tekemään veneitä, joilla ei ajateltu purjedittavan maailman ympäri. Sitä ennen useimmat pienetkin veneet (esim. Vega, Antillat, ym.) tehtiin avomeriveneiksi. Veneet oli toppirikisiä ja isot pienikokoisia. Nykytrendi on enemmän markkinavoimien ohjaamaa, mutta kyllä edelleen tehdään avomeriveneitä, jotka poikkeavat massasta paljon. Näitä tosin skandinaviassa harvemmin näkee.
Alkupeäisestä aiheesta sen verran, että välillä tuntuu ettei oikein tiedetä kuinka kova tuuli 7-8 m/s oikein on, tai sitten halutaan uskoa, että tuuli on kovempi koska pitää reivata, sillä kyllähän oma vene nyt tuollaisen 7-8 m/s tuulen kestää. Toki varsinkin osatakilaisessa veneessä purjetta voi latistaa ja mastoa taivuttaa, mutta sehän alkaa jo olla reivaamista kun tehoa vähennetään.
Jostain syystä eritysesti ns. ylirikatut veneet ovat poikkeuksetta 80-luvun veneitä. Olisiko tässä kyse vain siitä, että purjepita-ala ja oikaiseva momentti ei ole oikeassa suhteessa? Onhan uudempia veneitä paljon, joissa on huomattavan suuri purjeala, mutta silti ei puhuta ylirikauksesta."Jostain syystä eritysesti ns. ylirikatut veneet ovat poikkeuksetta 80-luvun veneitä. "
Jos lys ja gphlukuja katsoo, niin kasaripaatit ovat alirikattuja verratuna uudempiin c/r tai r/c purjeveneisiin, esim:
http://www.arconayachts.fi/340/pdm.htm - Mittarivirhettä
Flundra kirjoitti:
Hassu sattuma. Oltiin Dirhamissa samaan aikaan. Me tultiin Hangosta sisään ja jatkettiin suoraan saaristomerelle. Meillä tuuli oli ennustetut 3-5 m/s. Suunta oli optimaalinen ja vene kulki parhaimmillaan hetkellisesti jopa 7 solmua.
Sinänsä sun spekulointi siitä, miksi ennen muka purjepinta-ala olisi ollut pienempi on ihan höpöä. Onhan vahoissa saaristoristeilijöissä jo valtavat isot. 70-80 -luvulla oli tapana ostaa keulapurjeita täysi setti kun ei ollut rullia. On sun oma venekin 80-luvun vene. Vasta 80-luvulla alettiin tekemään veneitä, joilla ei ajateltu purjedittavan maailman ympäri. Sitä ennen useimmat pienetkin veneet (esim. Vega, Antillat, ym.) tehtiin avomeriveneiksi. Veneet oli toppirikisiä ja isot pienikokoisia. Nykytrendi on enemmän markkinavoimien ohjaamaa, mutta kyllä edelleen tehdään avomeriveneitä, jotka poikkeavat massasta paljon. Näitä tosin skandinaviassa harvemmin näkee.
Alkupeäisestä aiheesta sen verran, että välillä tuntuu ettei oikein tiedetä kuinka kova tuuli 7-8 m/s oikein on, tai sitten halutaan uskoa, että tuuli on kovempi koska pitää reivata, sillä kyllähän oma vene nyt tuollaisen 7-8 m/s tuulen kestää. Toki varsinkin osatakilaisessa veneessä purjetta voi latistaa ja mastoa taivuttaa, mutta sehän alkaa jo olla reivaamista kun tehoa vähennetään.
Jostain syystä eritysesti ns. ylirikatut veneet ovat poikkeuksetta 80-luvun veneitä. Olisiko tässä kyse vain siitä, että purjepita-ala ja oikaiseva momentti ei ole oikeassa suhteessa? Onhan uudempia veneitä paljon, joissa on huomattavan suuri purjeala, mutta silti ei puhuta ylirikauksesta.Flundra: "Alkupeäisestä aiheesta sen verran, että välillä tuntuu ettei oikein tiedetä kuinka kova tuuli 7-8 m/s oikein on, tai sitten halutaan uskoa, että tuuli on kovempi koska pitää reivata, sillä kyllähän oma vene nyt tuollaisen 7-8 m/s tuulen kestää."
Tässä voi olla mukana myös se, että jotkut purjehtijat (itse olen tavannut ainakin kaksi) käyttävät sellaista tuulimittaria, joka näyttää vain apparenttia tuulta. kun eivät ole sisäistäneet tosituulen ja apparentin eroavaisuuksia. Tällaiset luovivat jatkuvasti ilman reivejä yli kymmenen metrin tuulissa ja tyypillisesti "tuolla ulkona" tuulee aina selvästi kovemmin kuin vaikkapa Hangon tai Jurmon laiturissa. - FF 27
3454 kirjoitti:
"Jostain syystä eritysesti ns. ylirikatut veneet ovat poikkeuksetta 80-luvun veneitä. "
Jos lys ja gphlukuja katsoo, niin kasaripaatit ovat alirikattuja verratuna uudempiin c/r tai r/c purjeveneisiin, esim:
http://www.arconayachts.fi/340/pdm.htmJos verrataan vesilinjaltaan yhtä pitkiä uusia ja 80-luvun veneitä, niin ovatko uudet silti nopeampia?
- -Mika-
Silloin lauantaina oli aamusta saakka viron mantereen päällä melkoset ukkospilvet, ja saatiinhan me matkan aikana se ukkonen melkein päällekin, se teki tuulta.
Mulla on ollut saaristoristeilijä, purjepinta-ala 22 neliötä. Samoin mulla on ollut Hai-vene, joka on suunniteltu jo kisaveneeksi, mutta "jokamiehen" kisaveneeksi. Ja suunnittelun lähtökohtana oli edullisuus, siksi vain yksi purjesetti ja jopa vinssit oli luokkasäännön mukaan kiellettyjä kalleutensa vuoksi. Folkkari oli nimensä mukaisesti "kansanvene", siispä vaan yksi purjesetti jne.
Kyllä "ennen vanhaan" mun kokemuksen mukaan veneissä oli yleensä keulalle vaan yksi purje, lisänä korkeintaan myrskyfokka. Oikeissa kisaveneissä oli toki jo tuolloin toisin, mutta niistä ei nyt ollutkaan kyse.
Tuulen voimakkuuden arviointi ilman instrumentteja on vaikeaa ja yleensä tuulen voima yliarvioidaan. Ennusteet ja jälkikäteen ilmoitetutkin tuulen voimakkuudet on keskituulia, kun veneessä katsellaan omaa tuulimittaria.
Tästä seuraa usein se, että kun tuuli vaihtelee välillä 5-8 metriä, kuvittelee joku olleensa 8 metrin tuulessa. Ihmisen mieli vaan toimii niin.- 20 m/s kryssiä...
Taitaa olla niin että mielessä tuo tuulennopeus hahmottuu lineaarisesti. Helposti kuvitellaan että 6 m/s -> 12 m/s = tuulen nopeus kaksinkertaistui, mikä on toki totta mutta tuulen voima nelinkertaistui joka on paljon olennaisempaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4533876Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501266
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047