Vartti / Itä-Helsinki 18.7.2012
Jutun otsikko: ”Helsingin rikostilasto kaunistui”. Poliisin mukaan tuon on saanut aikaan tutkinnan tehostuminen.
Jahas, tunnustetaanko siinä, että aiemmin tutkinta on ollut tehotonta?
Minusta tuolle asialle on paljon parempiakin selityksiä. Muistellaanpa, mitä Kontulan ostoskeskuksessa aikoinaan (viime vuosituhannella) tapahtui. Siellä tapahtui rikoksia melkoisesti. Poliiseja lisättiin ja kas, rikosten määräkin kasvoi. Lisättiin vielä poliiseja ja rikosten määrä kasvoi edelleen. Lopulta poliisien määrä pudotettiin entiselleen ja rikosten määrä suorastaan romahti.
Nyt on Helsingissä (ja koko maassa) poliisin palvelupisteitä vähennetty ja kansalaisten jonutusajat ovat venyneet tunneiksi. Monista rikoksista ei yksinkertaisesti jakseta tehdä ilmoitusta. Etenkään, kun niistä ei todellisuudessa ole hyötyä, ellei rikoksen tekijää pystytä samalla ilmoittamaan. Esimerkiksi taloyhtiössämme on tehty vuosittain kellari- ja vinttikomeromurtoja ja niistä on ilmoitettu poliisille, mutta vielä ei yksikään poliisi ole vaivautunut paikalle tutkimaan tapauksia.
Sanoisin, että tuosta se selitys lähtee. Kun ilmoituksen teko on tehty hankalaksi, ei niitä tehdä. Tällöin ilmoitusten määrä vähenee ja niistähän se rikostenkin määrä lasketaan.
.
Jutun otsikko: ”Helsingin rikostilasto kaunistui”. Poliisin mukaan tuon on saanut aikaan tutkinnan tehostuminen.
Jahas, tunnustetaanko siinä, että aiemmin tutkinta on ollut tehotonta?
Minusta tuolle asialle on paljon parempiakin selityksiä. Muistellaanpa, mitä Kontulan ostoskeskuksessa aikoinaan (viime vuosituhannella) tapahtui. Siellä tapahtui rikoksia melkoisesti. Poliiseja lisättiin ja kas, rikosten määräkin kasvoi. Lisättiin vielä poliiseja ja rikosten määrä kasvoi edelleen. Lopulta poliisien määrä pudotettiin entiselleen ja rikosten määrä suorastaan romahti.
Nyt on Helsingissä (ja koko maassa) poliisin palvelupisteitä vähennetty ja kansalaisten jonutusajat ovat venyneet tunneiksi. Monista rikoksista ei yksinkertaisesti jakseta tehdä ilmoitusta. Etenkään, kun niistä ei todellisuudessa ole hyötyä, ellei rikoksen tekijää pystytä samalla ilmoittamaan. Esimerkiksi taloyhtiössämme on tehty vuosittain kellari- ja vinttikomeromurtoja ja niistä on ilmoitettu poliisille, mutta vielä ei yksikään poliisi ole vaivautunut paikalle tutkimaan tapauksia.
Sanoisin, että tuosta se selitys lähtee. Kun ilmoituksen teko on tehty hankalaksi, ei niitä tehdä. Tällöin ilmoitusten määrä vähenee ja niistähän se rikostenkin määrä lasketaan.
.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hoh, hoijaa, heppoisat ovat taas tiedot.
Totuus kyllä on, että aiemmin tutkinta on ollut tehotonta johtuen tapauskohtaisesta tutkinnasta. Eli, saman tekijän juttuja on voitu tutkia esim. Rp:ssä, Roballa, Pasilassa, itiksessä, Espoossa, Vantaalla, jne.
Nyt on siirrytty tekijäkeskeiseen tutkintaa. Kun konna, jolla saattaa olla kymmeniä, tai jopa satoja juttuja saadaan kiinni, niin konna pidätetään/vangitaan ja kaikki jutut, riippumatta siitä, missä ne on tehty hoidetaan keskitetysti samassa paikassa.
Eivät rikosilmoituken tekijöitten jonotusajat ole venyneet tunneksi, vaan passin, ym. asiakirjojen hakijoitten.
Rikosilmoituksen voi sitäpaitsi tehdä nykyisin melko kätevästi netissä.
Myös se, kun taparikollinen on sellissä kaunistaa tilastoja. Hehän lähtevät jo puoliltapäivin kuin töihin, joten sellissäolopäivien rikokset jäävät tietysti silloin tekemättä.
Hienoa tuo kaltaistesi uskovaisten asenne. Uskotaan kritiikittömästi siihen, mitä auktoriteetti sanoo!
Mutta mietipäs ensin, mitä tuo ”tekijäkohtainen” tutkinta tarkoittaa. Sitä, että oletettu tekijä tunnetaan. Jotta se tunnettaisiin, onkin jo puolet tutkinnasta tehty.
Toinen paha virheesi on määrä-käsitteen ymmärtämättömyys. Meillä kun on kaksi virallista rikostilastoa, toinen oikeuslaitokselta ja toinen (se yleisesti käytetty) on poliisin tietoon tullut rikollisuus. Siis tietoon tullut. Todellinen rikollisuuden määrä kun on vain arvailujen varassa. Törkeimmissä rikoksissa todellinen tapahtumamäärä ja poliisin tietoon tullut tapahtumamäärä ovat aika hyvin samoja, pikkurikoksissa noiden välillä on huima kuilu.
Sitten vielä tilastointikukkanen. Jokainen tehty ilmoitus menee esitutkittavaksi. Kun esitutkinnassa sopivasti viivytellään, ei varsinaista tutkintaa tarvitse enää tehdä - kuten esimerkiksi on käynyt mainitsemissani vintti- ja kellarikomeromurroissa. Mutta nykyisin nämä tutkimatta jääneet tilastoidaan tutkinnassa olleiksi. Eli luvuissa on iso tyhjä kupla.
Niin, tutkinnassa touhotetaan aina sanaa ”tehokkuus”. Koskaan ei käytetä sanaa ”vaikuttavuus”. Noiden kahden sanan ero tuli tänä aamuna radiouutisissa hyvin esiin. Romaanikerjäläisten oleiluun on poliisi puuttunut kovin ottein. On kirjoitettu sakkoja! Kylläpä moinen tehoaa!
Poliisin työ poikkeaa kaikista muista maailman ammateista siinä, että sellaiset, jotka sitä eivät ole koskaan tehneet, tietävät ja osaavat sen aina paremmin, kuin siitä leipänsä tienaavat.
****Jokainen tehty ilmoitus menee esitutkittavaksi.*****
Em. lause osoittaa juuri tyypillisimmillään sen, ettei sen kirjoittaja tiedä rikostutkinnasta mitään. Tehdyt ilmoitukset kun jaetaan R-ilmoituksiin ja S-ilmoituksiin. S-ilmoitukset ovat suurilta osin hullujen tekemiä ilmoituksia, jotka päätetään heti niitä tutkimatta, ei rikosta, kun ilmoittaja on oven kiinni laittanut. R-ilmoitukset luetaan ja jos on aihetta epäillä rikosta, niin aloitetaan esitutkinta.
Esitutkinnan aloittamisesta kun päättää aina poliisi, ei ilmoituksen tekijä.