Muiden ihmisten vaikutus valintoihisi?

Ennen vaikutti enemmän, nykyään hyvin vähän. Kumppanilla on vaikutusta mun valintoihin kyllä jonnii verran.

Monen mielestä ollut liian vähäinen varmaan.. Jos muistellaan:

Murrosiässä:

-Miks sä laitat tollaset vaatteet kouluun? Mikset sellaisia kuin muut? Miksi kuuntelet tollasta musaa etkä samaa kuin muut? Ei ihme että sua kiusataan.

18v.:

Miksi muutat niin kauas opiskelemaan ja niin outoa alaa? Menitsit vaikka Turkuun yliopistoon.

Seurustellessani toisen poikaystäväni kanssa:
Mikset jätä sitä, se on sairas? (Seurustelin sen jälkeen vielä pari vuotta)

22v.
- Mikset mene johonkin mainostoimistoon tai muuhun vastaavaan hyväpalkkaiseen työhön? Mikä sinulla on kaupallisuutta vastaan? Miksi pitää elää kädestä suuhun?

Tavattuani nykyisen kumppanini:

Kaveri: Et kai sä ton tyypin seuraan jää? Joku ihme looseri, ihan juntti.

Saatuani ekan lapsen:

Työkaveri: Oletko hullu, jäät kotiin? Annat lupaavan uran valua viemäristä alas?

Palattuani työelämään:

Miksi kieltäydyt hyvästä vaki-paikasta ja haluat olla freelancer ja pätkätyöläinen?

Jne. Jne.

Mutta nykyään kyllä oman perheen jäsenten vaikutus valintoihin on suuri.Eniten lasten.

Lapsena ja teininä kuuntelin mielelläni muiden toiveita vain tehdäkseni tasan päinvastoin. Isompana omat valinnat on tullu tehtyä aika itsekkäästi omalla logiikalla. Nykyisin vaikuttaa perhe lähes kaikkiin valintoihin, mikä on luonnollista, kun on hyvä parisuhde ja pieni lapsi. Ei se musta nössöä ole tehnyt, vaikka harkitsen ja joustan tarvittaessa.

Henkilökohtaises laiffis ei paljoo, duunis realismi riskiarviointi.

Oletko dazu?

Vaimo ja lapset vaikuttaa paljon, muiden vaikutus on aika olematonta.

Enemmän tai vähemmän. Yhdet myy paremmin kuin toiset. Jotkut eivät onnistu myymään mitään.

No ainakin ravintoloissa odotan valomerkkiin ja yritän niitä naisia joita muilta miehiltä on jäljelle jäänyt. Vaan harvoinpa kukaan nainen enää valomerkin aikaan ilman miesseuraa on. Mut noin yleensä en koskaan kysele toisten mielipiteitä. Ei tarvitse, kun asun yksin. Ostan mitä ruokaa haluan ja syön kun tekee mieli, katson tv:tä milloin haluan ja mitä haluan. En mä tykkää mistään säännöllisistä kellonajoista. Esim. Nytkin kello on viisi aamulla, en ole nukkunut, kun ei ole sattunut nukuttamaan, mut ihan sama se ku ei ole mitään velvollisuuksia eikä mitään pakollisia menoja, niin sama se koska sattuu nukkumaan ja koska on hereillä.