Baggen Valpo-sarja ylietsivä Väinö Mujusen tähdittämänä on saanut kolmannen osansa. Edellisessähän Väinö-setä taistelun tuoksinassa menetti kätensä kesällä -40. Nyt hypätään pari vuotta eteenpäin, jatkosodan kuumiin vuosiin, ja invalidietsivääkin tarvitaan takaisin Valpoon vastavakoilemaan desantteja ja muita kumousta sekä sabotaasia harjoittavia.
Tietämättömille teineille kerrottakoon Valpon olevan lyhennys Valtiollisesta poliisista, joka valvoi isänmaan turvallisuutta ja suojeli korkean tason poliitikkojen henkeä. Valpoa seurasi värikkäiden (valko-puna-valko) vaiheiden jälkeen Suopo, Suojelupoliisi eli Tiitisen pojat, ja sittemmin nimi vakiintui muotooon SUPO. Firman vaiheista ilmestyi mennävuonna mainio Ratakatu 12- historia, joka lajin huomioiden meni kaupaksi yllättävän hyvin.
Bagge on kyllä tutkinut historiaa ja Mujusen maailman ajankuva on oivaltavaa. Toki lukeva ihminen on ennemminkin törmännyt juttuihin SS-valtakunnanjohtaja Himmlerin Suomen käynneistä, mutta uuden tarkastelukulman tuo henkivartijaksi määrätty Mujunen suoraa saunan lauteilta. Kovaksi saunojaksi korkea aseveli osoittautuu, vaikka matkan pääasia onkin toinen. Salkussaan hän kuskaa listaa Suomen juutalaisista ja käy esittelemässä luovutusvaateita maamme korkeimmalle johdolle. Mujusella on luovutusasiassa omakin etu kyseessä, kun rappunaapurin viehättävä neitokainen käy pyytämässä apua serkkujensa pelastamiseksi tuntemattomalta kohtalolta. Tuhoamisleireistähän kukaan suomalainen ei tuolloin ollut tietävinään.
Juutalaiskysymyksen rinnalla kulkee ikäänkuin kakkosjuonena sabotöörien ja heidän auttajiensa jahtaaminen. Pitäjänmäen it-patterin ammusvaraston räjäyttänyt kyllä löydetään, mutta pakonsa yhteydessä hän surmaa kaksi poliisia ja päätyy Valpon ykköskohteeksi. Aina pari askelta edellä pysyvän varsinaisen salaperäisen pääkonnan ja organisoitsijan jäljitys vie Mujusen Itä-Karjalan rintamalle, Äänislinnaan ja Karhumäkeen vaihteeksi jopa vankileirin piikkilankojen sisäpuolelle, vahdittavaksi.
Mujus-sarjan ensimmäinen osa Valkoinen hehku oli melkeimpä farssia, silmitöntä ammuskelua, kohellusta ja ryyppäämistä. Mitä nyt siinä sivussa Kekkosta yritetään salamurhata. Nyt Bagge on vakavoitunut, asiat ovat isompia ja etsivä joutuu suurten moraalisten kysymysten äärelle. Vaikka toki viina välillä maistuu, kuukausikaupalla. Tässä onkin Baggen kirjallinen ongelma. Tehdäkö toimintajännäriä, historiallista faktadraamaa vai tilannekomiikkaa. Kun samoihin kansiin ahdetaan kaikkea niin sekahedelmäkeittoa syntyy eikä lopputulos välttämättä miellytä tiukkojen genrerajojen vaalijoita. Miun makuni on laaja ja salliva, tykkäsin.
Huumoria Bagge kyllä lykkää minne sattuu. Tyyli on lakonista repliikkikomiikkaa. Tyyliin: "Kivi putosi sydämeltäni." Toinen: "Toivottavasti ei osunut varpaille:" Aikansa Fingerbori.
Joskus pikkuvirheet kyrsii. Vanhaan hyvään aikaan viimeistään latoja olisi oikaissut vaikkapa sen, että sabotöörien kotiin iskettäessä, heinäkuussa, kertoja huokailee talon rauhallisuutta koska koululaiset ovat koulussa. Sota-aikaan, keskellä kesää??
Tapani Bagge : Musta pyörre
7
253
Vastaukset
- alvari.raappavaara
Tämä Suomen puolueettomuuspolitiikan synkkä kaivo, juutalaisten luovutus Natsi-Saksaan kääntyy myös kohta elokuvaksi. Jos uskomme hesaria ja Häröä.
- Tutustuin Mujuseen
Heinäkuisen koulunkäynnin ohella otsani meni ryppyyn, kun Bagge hämmästeli joidenkin puiden olleen marraskuussa _jo_ ruskassa ja myöhemmin Mujusen mätkähtäneen _ylivuotisiin_ lehtiin. Voi olla, että itäkarjalaiset pitävät välivuosia pihan haravoinnista, mutta suomalaistyyppiselle luonnonkierrolle he sentään tuskin voivat mitään.
Ihmetytti myös, että Helsingin kadut oli jo tuolloin asfaltoitu Malmin kentälle asti. Piti oikein ryhtyä tarkistamaan netistä, oliko se mahdollista, mutta varmaa vastausta en saanut. Siinä 1930-luvun lopulla asfaltoinnit kyllä aloitettiin, mutta tässä kohtauksessa asfaltti oli ehtinyt jo reiyttymäänkin. Myös liharuokien ym. herkkujen saanti aitoa kahvia lukuun ottamatta tuntui oudolta sota-ajaksi.
Rakenteellisesti häiritsi dekkarin jaottelu kolmeen eri osaan ajallisesti ja paikallisesti. Mielestäni dekkarissa jos jossain pitää olla selkeä alku, keskikohta ja loppu, saman probleeman ratkaisemiseksi. Ei tuota sääntöä toisaalta noudateta Bond-elokuvissakaan, mutta ei niissä sentään erehdytä selittämään ajallista siirtymää ryyppyputkella. :D
Musta pyörre oli ensimmäinen lukemani Mujus-dekkari. Näistä kielteisistä huomioista huolimatta Väinö Mujusessa on tyyppinä jotain niin poikkeuksellista ja kiinnostavaa, että aion tutustua häneen lisää ja palata ajassa taaksepäin lukemalla myös ne aiemmin julkaistut kaksi.- Pollli
Mun mielestä kaikki mujus kirjat on onnistuneita.sota ajan kuvaus mielenkiintoista.tossa olis ainesta vaikka elokuvaks.
- jumus
Onko tämä Mujunen se joka sai pirusti turpaan mutta jatko vaan?
- A R itte
Tunnistit tyypin. Käsi putos matkalla mutta taistelu rosvoja ja vakoojia vastaan jatkuu.
- puh ja pöh
Lapsesellista typerää söperrystä. Ensimmäinenkin jäi kesken. Kirjoittaminen on lahja . Baggen tasoisia juuri ja juuri julkaisukynnyksen ylittäneitä apuraha söpertelijöitä riittää.
- Cast
Kateellisiahan täällä piisaa, kuten puh ja pöh. Kyllä Bagge taitaa hommansa, hän on todella monipuolinen kirjoittaja. En ole Mustaa pyörrettä lukenut, mutta monia muita, esimerkiksi Sininen aave oli hyvä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692184
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012013- 771632
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411460- 751420
- 101347
- 311324
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?501215Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621180Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281169