Pidän tätä Fossumin parhaana kirjana. Siinä kerrotaan, miten yksinäinen poikamies, tylsä tyyppi, tutustuu naiseen ja menee naimisiin. Kumpikaan ei ole rakastunut, mutta menevät yhteen ilmeisesti siksi, että eivät ole löytäneet ketään muutakaan kumppania. Pariskunta lähtee häämatkalle, mutta matkalla ei ole hauskaa. Nainen valittaa koko ajan kaikesta ja mies yrittää kärsivällisesti sietää vaimon oikuttelua. Vaimoa alkaa jollakin tavoin kiehtoa katutaiteilija, joka esittää patsasta, ja hän haluaa jatkuvasti käydä katsomassa esitystä. Se on miehen mielestä lapsellista. Sitten yhtäkkiä nainen tekee täysin käsittämättömän teon ja mies myöskin reagoi siihen yllättävällä tavalla (en viitsi kirjoittaa kaikkea tähän ja spoilata juonta).
Olen lukenut kirjan monta kertaa ja yrittänyt saada selville, miksi lopussa käy niin kuin käy, mutta en vain ymmärrä. Voisiko joku ystävällisesti valaista?
Olen lukenut kirjan monta kertaa ja yrittänyt saada selville, miksi lopussa käy niin kuin käy, mutta en vain ymmärrä. Voisiko joku ystävällisesti valaista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen lukenut kaikki Fossumin kirjat ja ne ovat todella loistavia. Nyt en muista tuon kirjan loppua, enkä kunnolla juontakaan tuon kertomasi lisäksi.
Täytyypä lukea kirja uudelleen.
Minun ehdoton suosikkini on Paha tahto kirja. Lyhyt kirja mutta intensiivinen ja todella latautunut tunnelma
No nyt on kirja luettu uudestaan. Minusta siinä on kyse toisen "omistamisesta" ja kun toinen muuttuu sekä ulkoisesti että henkisesti niin lopussa käy niinkuin käy. Lisäksi päähenkilö on hiukan vinksahtanut.
Hassua, itse en löytänyt siitä mitään tuollaista. Minusta vaikutti siltä, ettei päähenkilö edes välitä siitä millainen vaimo on (eiväthän he edes tunne toisiaan hyvin) ja hänelle riittäisi kun vaimon kanssa tulisi jotenkin toimeen.
Kirjassa on kyllä kuvattu todella hyvin se, millaista on kun yhteinen lomamatka menee pieleen. En ole ollut naimisissa enkä häämatkalla, mutta ei matkailu ole aina ihanaa ystävänkään kanssa...