Monia lauseita, jotka korostavat noita asioita kuin luettelona,
kuvitettuna hauskasti eläinkuvilla.
"Heikot ihmiset ovat julmia, vain vahvoilta voi odottaa lempeyttä."
kuvitettuna hauskasti eläinkuvilla.
"Heikot ihmiset ovat julmia, vain vahvoilta voi odottaa lempeyttä."
Vastaukset 55
Vanhimmat
ollut tuo mainskampanja, ja sitä olen kuunnellut ja katsellut mielelläni, - toisin kuin mainoksia.
Hauska ja oivaltava sarja! - Oletteko nähneet sen? Jo, niin pidättekö?
:)
selleni, juuri ylioppilastutkintonsa suorittaneelle, jolla opiskelupaikan hakuun on jo saatu varmuus, koska hän
on niin ihmeellisen fiksu ja kiva tyyppi, kauniskin,
harrastanut kaikenlaista viitenä iltana viikossa,
ehkä hiukan ujo, kuten itsekin olen ollut nuorena,
hänelle rohkaisu ja kannustus on hyväksi.
Käsitän tuon sanonnan koskevan nimenomaan henkistä tilaa.
Kun ihmisen on vanha mieleltään, hän kykenee ymmärtämään toisten heikkoutta.
Jos taas henki on heikko, ei jaksa ymmärtää itseäänkään.
Toisaalta taistelen sitä vastaan, koska luonteensa, kuin niin paljon muutakin ihminen saa syntyissään geeneissään, "odottamatta ja pyytämättä", jolloin harva pystyy omin keinoin luonnettaan muovaamaan.
vanha po. vahva. :))
Oi, miksi poistettiin esilukumahdollisuus?
juuri on kyse silloin, kun pystyy olemaan lempeä niitäkin kohtaan, jotka eivät lempeyttä ansaitse.
Lempeys on helppoa silloin, kun on kyse samanhenkisestä ihmisestä.
:)
Se on niin persoonakohtaista ja asiayhteydestä lähtöisin, kyllä jatkuva jalkoihin jäänti varmasti madaltaa monet ja haluttomuus jää pitkäksi aikaa jopa päivittäisten asioiden hoitamiseen.
Liittoutumiset ja karsastukset täällä sivulla jonkun keksimää, sallin itselleni oikeuden tuon sanoa ääneen.
Ei lempeys aina kasvata, en ihan voi sitä joka asiaan hyväksyä. Joissakin tapauksissa on jämeryys paikallaan, pitää kiinni siitä mikä on oikein, ja suhtautua jokus jopa ankaruudella sellaiseen, mikä ei missään olosuhteissa ole hyväksyttävää (huumeet, esim.)
Muuten on lempeä suhtautuminen kuin ilta-auringon loiste, ei polttava enää, vain rauhoittava ja ihana.
Tuo nyt oli vähän ajattelemattomasti laitettu, kukas nyt hyväksyvästi narkomaaneihin suhtautuisi, ainoastaan huumeitten myynnillä rikastuvat. Se on niin vaikea paikka, etteivät siinä ankaruus tai lempeys auta. Jos helpot ratkaisut olisi keksitty huumeongelmaan, ei se olisikaan ongelma. Asiallinen suhtautuminen kyllä, ei ainakaan ankaruus, yksin jättäminen ainakin tietää varmaa tuhoa.
No kuten sanoin, äärimmäisen vaikea asia, josta kyllä on täällä turha keskustellakaan.
Huomenta tähän lauantaiaamuun.
Tuo kantani jäi varmaan epäselväksi missä yhteydessä joutuu tekemään lapsilleen tiettäväksi huumeiden vaarallisuuden.Siis lasten asuessa vielä kotona , otimme asian puheeksi huumeiden ilmestyttyä koulumaailmaan.
Muistan tyttäreni kuulleen jostakin miedommasta, *eihän se voi olla niin vaarallista* (hash taisi olla) kun siitä muka saa jotakin *kings feeling'siä*
Tuollaisille hölmöille puheille, tuli kyllä sellaiset fiilikset kotoa, että korvat soi !
Ei saa aina mahdutettua sanonnoissaan missä yhteyksissä tarkoittaa.
Elämä vaatii niin monen monta suhtautumistapaa, eikä totta vie aina tiennyt miten toimia edes, villin nuorisonsa kanssa työstä väsyneenä!
Sitä voidaankin jo lempeästi muistella näin vanhempana :)
siinä yksin satuilee. DDD
Kyllä nuo sanat pysähdyttävät, vaikka on jo lähdössä pois TV:n äärestä :) Yhdyn niihin täysin, alusta alkaen olen ne kuunnellut, ja kokenut virkistävinä ja kannustavina juuri avoimuutena elämään!
Varmaan monelle hyvin tarpeellisia uskaltautumaan. Hieno sovellutus muistaa elää :D
Mielen vahvuudesta, henkisestä voimasta juuri on kyse silloin, kun pystyy olemaan lempeä niitäkin kohtaan, jotka eivät lempeyttä ansaitse.
Lempeys on helppoa silloin, kun on kyse samanhenkisestä ihmisestä.
:)
"Heikot ihmiset ovat julmia, vain vahvoilta voi odottaa lempeyttä."
Ei sitä noin helposti voi vain jaotella....vahvat ja heikot. Toki riippuu siitä, mitä vahvuutta, mitä heikkoutta. Turhan ylevänä pidetään sanontaa "vahva ihminen." Ns. vahva ihminen voi olla myös kylmä ja kova, polkea toiset jalkoihinsa itseriittoisuudessaan.
En ihan ensimmäisenä liitä heikkouteen julmuutta, heikkouteen voi sisältyä vahvuutta ja vahvuuteen voi toisaalta jopa sairastua. Sanojen merkityksiä voi loputtomiin pyöritellä saivarteluun asti, ja toki tuossakin aforismissa on itua.
Lempeys on hyvä valtti kasvattajalla, kunhan siihen sisältyy lujuus ja johdonmukaisuus. . Ei pidä olla lepsu eikä kova.
Ihan pakko on laittaa itselleni nyt soimaan Anu Kaipaisen vain 15-vuotiaana kirjoittama Caj Chydeniuksen säveltämä ja Kiti Neuvosen laulama "Lämpöni lempeni annan".
Saksanpaimenkoirani lempeät ruskeat silmät pyytelevät aamulenkille.
http://www.youtube.com/watch?v=KJ08tSg31wo
Ei yhdellä ominaisuudella ole elämässä paljon voimaa, pitää löytää kaikki hyvyys, viisaus jne... saadakseen monipuolisen ystäväpiirin ja vielä pitää sen.
Taitoja on hyvä myös kehittää, pelkkä lempeys tai rohkeus mitä se sitten olisi?
Tuntuu kuin kaikki 'älyköt' ja itsellisesti ajattelevat yrittävät konstilla millä hyvänsä päästä esille, onkohan se tarpeellista.
Iäkäs jo tehokkaimman elämänsä ohittanut varsinkaan minä en ymmärrä tuota kohellusta ja ohjausta, on sitä opittu ja unohdettu, en kadu päivääkään vaikka en taitaisi uudestaan tällä kokemuksella samaa jo mennyttä uusia.
Ramoonalle!
Anu Kaipainen oli 2v luokanvalvojana, aivan ihana suomen maikka, koulun loputtua seuraava tapaaminen oli Stoccan liukuportaissa, ja siinä meni sitten muutama tunti kahviossa muistellessa.
Näin niitä muistoja tulvehtii arkeen.
teille tärkeä? Eihän se tätä a s i a a koske millään tavalla!
Ei yhtään millään pahalla, vain ystävällinen kysymys. :D
:) varmaan perustaa mielipiteensä roomalaiskirjeen 20-21 lukuun, jossa hyvänteolla vihamiehiään kohtaan "kokoaa tulisia hiiliä hänen päänsä päälle". Sen päälle kehoitus, "Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä."
oli suuri ihminen, hän tuonkin lauseen todistaa oikeaksi:
"Heikot ihmiset ovat julmia, vain vahvoilta voi odottaa lempeyttä."
Rakkaushan se kaikkein tärkein on, ja lempeyden lisäksi Kor.1. luettelee :
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
Varmasti kannustava ja myös luovaan kirjoittamiseen innostava opettaja oli Anu Kaipainen, ehti useammalla paikkakunnalla opettaakin. Varmasti molemmille teille oli hieno ja muistoja elvyttävä kohtaaminen vuosikymmenten jälkeen. Viimeksi luokkakokouksessa meilläkin oli musiikin opettaja mukana , ihana suomen opemme oli juuri kuollut. Kaipaisella oli karjalaisena kielellinen herkkyys ja ilmaisuvoima synnyinlahjana. Hiljattain Runon ja rajan tietä ajellessamme ajattelin Larin Paraskea , josta Kaipainen kirjoitti kirjan "Poimisin heliät hiekat" . Siinä tuli ilmi hänen omassa elämässäänkin ollut ristiriita luovasta naisesta ja perhe-elämän siihen sovittamisesta. Katselin ihastuneena niitä kaskeamisen jäljiltä syntyneitä vanhoja koivikoita ja uusia peltojen paketoimisen tuloksena syntyneitä, järvenselkiä , lahtia ja niemiä , tummia kuusikoita, vaaramaisemia. Uukuniemellä kahden järvenselän välisellä kapealla kannaksella yöpyessä tuulessa tuntui Laatokan tervehdys, heliät olivat todellakin rantahiekat.
rakkauteen, vain ehjä (=vahva) ihminen pystyy rakastamaan.
asuneet Suomenniemellä jo 10 000 vuotta sitten. Taaskin löytyi siitä todisteita, kuten on aikaisemminkin löytynyt, argeologisten kaivausten perusteella. Liettuan ja Latvian kautta tulleet meripihkakorut ovat vain yksi todiste.
Vain viime vuosituhat on ollut "kristinuskon" aikaa vuodesta 1155 lähtien, jolloin Ruotsin sotavoimat yllättäen hyökkäsivät Suomeen valloittamisaikeissa ja uuden uskonnon pakottaen tänne.
Suomalaiset olivat uskovaisia, he uskoivat Luojaansa, Jumalaan.
Mutta nyt tuli syyllistävä oppi siihen pakkouskontona, pää putosi, ellei uskonut. Tai roviolla poltettiin varoituksena muille "epäuskoisille".
Ruotsin vallassa olimme sitten 654 vuotta.
olimme saaneet Suomenniemellä asua,
ennen kuin ruotsalaiset hyökkäsivät sen ''kristinuskonsa'' tekosyyllä tänne v a l l o i t t a m a a n maan verotettavakseen ja saadakseet suomalaiset sotiinsa tykin ruuaksi.
Ukkosen jumalaan ne uskoi, samaan kuin koko pohjoismaissa silloin hieman eri muodoin eri sankareineen.
Oi ukko ylijumala, taatto taivahinen, kirjattuhan on sen ajan uskomuksia Kalevalaamme. Oli Tapio metsänhenki, Ahti vedenhenki ym. Luonnonuskonto se oli Väinämöisineen. Kaipa tuo hyvin palveli muinoin.
kauniissa Kalevalassa kuvattu ihmisen uskonnollisuuttakin samoin kuin esim. äidinrakkautta, kun äiti juoksi pelastamaan poikaansa Lapista, Pohjolasta:
"Mäet mätkyi mennessänsä,
notkot nousi, vaarat vaipui..."
Äidinrakkauden voimaa kuvastaa tuo meno.
Luoja, Jumala, Herra, Ukko Ylijumala, ne ovat suomalaisten jumala-kokemuksen nimiä.
Suomalaiset olivat rauhallista laulaja-kansaa, lappalaiset siirtyilivät pohjoisemmaksi porojensa jäkälälaitumille pikkuhiljaa, rauhallsesti ja sulassa sovussa.
Ruotsin sotajoukot yllättivät arkitoimissaan olleen kansan.
Kuninkaat siellä määräsivät, ja myöskin Vasa-sukuisten kuninkaiden aika, joka alkoi 1525 oli sotaa ja taisteluita täynnä myöskin kuninkaan kolmen pojan välillä.
En jaksa nyt siitä...
v. 1525, mutta tarkoitin 1523 alkain oli Vasa-suku Ruotsissa sen sisällissodan siellä jälkeen.
Kustaa Vasan pojat Erik, Juhana ja Kaarle sotivat ja taistelivat keskenäänkin vallasta.
(Vain kahdella vuodella muistini meni siinä eteenpäin.)
Luehan nyt Kanteletarta, naisten valituksia joutuessaan miehelään. Pahan anopin pelko oli koettu niin monen kohtalona,, tietenkin talopoikaisaikana, kun nuori miniä oli tuleva talon emäntä,.
nähtiin uhkana omalle olemiselle. Nuivaa ja kovaa, katovuosia ja lapsikuolleisuutta ja tauteja, aliravitsemusta, keskieliniän ollessa noin 40 vuotta.
Köyhissä oloissa oli kurjuutta runsain mitoin, kyräilyä, katkeruutta ja pelkoa!
Lue, niin lakkaat yli-ihannoimasta sitä aikaa naurettavuuten saakka!
ruotsalaisten köyhdyttämä ankaran Ruotsin verotuksen alla, hevosia oli pidettävä sotia varten ja miehet velvoitettiin sotiin!
Kyllä ihan oikeata asiaa on tuo kirjoittaja palstalle tuonut, luehan sinäkin historiasi, lainaa historiaa käsittelevä teos kirjastosta!
Mitään hyvää eivät siis naapurivalloittajat tuoneet tähän niin kehittyneeseen maahan?
Itseriittoisuus on karmeaa luettavaa!
ja sodat köyhdyttivät Suomen kansan,
taudit tulivat ja kurjuus lisääntyi
Ruotsin alamaisina jouduttaessa olemaan.
Vihdoin Venäjän valtaan 1808,
ja sekin aika oli parempaa kuin
tuo Ruotsin sorto 654 vuotta!
Venäjän valta kesti vain 108 vuotta.
Itsenäisyys Suomelle 1917.
kaunis.
Eipä Ruotsikaan sotunut yli 6 sataa vuotta. Verotus on ollut silloin yhtä välttämätön joka taholla maailmaa, jota yhteiskunnan kehitys vaatii kaupungit koululaitokset tiet, ja virkavalta.
Kummallisia näkemyksiä tuollaiset tietämättömyydet,...mutta ei se minua haittaa, jos ei joka ketjuun sitä ujutetattaisi.
Kaikella hyväntahtoisuudella, yksipuolinen näkemys asoista ei ole oikein rehtiä.
mästäsi karkotettuu kaikk, kun täällä olet vänkäämässä? HUS sika metsään!
loitettujen kansojen kohtalo on aina ollut hiukan erilainen!
Historian kirjoittivat valloittajat.
Tutkimus paljastaa totuuden sitten.
Minun kirjoitukseni ovat sitä totuutta, toisin kuin sinun, apina!
Ruotsin hullut kuninkaat yrittivät suurvaltaa Ruotsista tehdä.
Puolaa myöten on Suomen miesten veri virrannut ulos haavoista sinne Keski-Eurooppaankin.
ruotsalaisten köyhdyttämä ankaran Ruotsin verotuksen alla, hevosia oli pidettävä sotia varten ja miehet velvoitettiin sotiin!
Kyllä ihan oikeata asiaa on tuo kirjoittaja palstalle tuonut, luehan sinäkin historiasi, lainaa historiaa käsittelevä teos kirjastosta!
Sekö on sitä suomalaisuutta?
Muuten sopii tarkistaa historiantiedoista, joita hyllyni ovat täynnä. Kyllä 100-1100 luvulla suomalaiset sotivat, hämäläiset hyökkäsivät Novgoroodiin asti jo toisen kerran 1000 miehen voimalla, mutta tottahan turpiin tuli!
Se siitä, ja pysykää nyt mettäläiset ruodussa niikuin ihmiset.
Ei päde tuo toisto, väärän opin kertaus on turhaa! luehan ylläoleva! Vaikka jankkaat lopun ikäsi, olet silti väärässä Ruotsin vihassasi. Kuvitteleko ettei se kuulla läpi kaikessa mitä yrität syöttää muille?
Nyt mätkähdit sinne mihin kuulutkin, hyvä!
Voi hyvät hytyset tuota tietmättömyyttä!
Käy edes kirjastossa!
mukana Ruotsista levisi syfilis Suomeen raiskauksien seurauksena jo v. 1155 alkaen.
Onneksi yksi eli piispa Henrik hävisi kaksintaistelun Köyliön järven jäällä palatessaan raiskaamasta Lallin nuorta kaunista vaimoa.
Huomaa kuinka nautit kostonhimosta, kuvitelluin asioin! Sitkeästi istuu pakanuus näissä ihan läpinäkyvästi, mutta onneksi on 80 % suomalaisista tajunneetkin jotakin!
Vaatiihan se muutakin kuin omahyväisyyttä!
Mistäänhän ei ole todennettu koko Piispa Henrikin saagaa.
Lengendaa vaiko mitä?
http://www.katajala.net/blog/jussi/archives/2005/04/piispa_henrik_t.html
osaavatko apinat jo kirjjoittaa?
ihme vouhkaaja joka ketjussa on, tunkee historian hapatustaan ja joku viitsii sen kanssa kinata.
Niin oikeassa olet, loppui jo kiinnostus oikaista tuota omahyväisyyttä, pudota mätkähti permannolle.
ha ha ..DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD ha-ha !
kauniissa Kalevalassa kuvattu ihmisen uskonnollisuuttakin samoin kuin esim. äidinrakkautta, kun äiti juoksi pelastamaan poikaansa Lapista, Pohjolasta:
"Mäet mätkyi mennessänsä,
notkot nousi, vaarat vaipui..."
Äidinrakkauden voimaa kuvastaa tuo meno.
Luoja, Jumala, Herra, Ukko Ylijumala, ne ovat suomalaisten jumala-kokemuksen nimiä.
Suomalaiset olivat rauhallista laulaja-kansaa, lappalaiset siirtyilivät pohjoisemmaksi porojensa jäkälälaitumille pikkuhiljaa, rauhallsesti ja sulassa sovussa.
Ruotsin sotajoukot yllättivät arkitoimissaan olleen kansan.
Kuninkaat siellä määräsivät, ja myöskin Vasa-sukuisten kuninkaiden aika, joka alkoi 1525 oli sotaa ja taisteluita täynnä myöskin kuninkaan kolmen pojan, Erikin, Juhanan ja Kaarlen välillä.
kuninkaisiin, jotka tappoivat toisiaankin VALLANhimonsa takia, sopii hyvin tuo lause:
"Heikot ihmiset ovat julmia, vain vahvoilta voi odottaa lempeyttä."
Vahvuus ja hyvyys, eheys tekee ihmisen rakastavaksi ja lempeäksi.
:)
Vain Ruotsinko? sinä lempeyden varjolla aivopesevä itserakakkauden imentyvä.
. Iivana Julma, eikö olekaan mitään? Entä Britanian kunkut, Henrik ym.
Ai jaa, eihän hän ollutkaan ruotsalainen.
Keplottele sitten kuinka lystäät jatkossa, olet jo punnittu, nähty,,,, ja
kevyeksi havaittu.
Hyvä ja lempeä ihminen ei ainakaan ole joku itserakas ihminen.
täällä puhuu Britannian kunkuista?
Eiväthän ne Suomeen hyökänneet?
Täällähän on puhuttu käsittääkseni Suomen historiasta?
Oletko juonut viinaksia?
Yyritä selvittää pääsi!
MIKSI aina menet henkilöön, sinä Britannian tähän vetänyt,
eikö riittäisi, että puhut a s i a s t a , eli suomalaisten historiasta?
Ettet viitsisi a i n a haukkua toisia ihmisiä!
Britit eivät hyökänneet Suomeen eivätkä alistaneet suomalaisia verotettavikseen, eivät ottaneet suomalaisten maita itselleen ja lahjoittaneet niitä suosikeilleen ''läänityksinä'' aatelisarvon kanssa,
VAAN sen tekivät ruotsalaiset hullujen kunkkujensa johdolla!
molemmat tappelemaan kunkuistanne, tämäkin ketju saastui kun tulitte paikalle.
meneviä, outoja viestejä! MIKSI ihmeessä?
Miksi ei puhuta vain asioista?
Ihan sama kuka kirjoittaa, kunhan kirjoittaa asiaa!
Vaikka oisi kuinka rekattu nikki, emme täällä tunne kenenkään todellista nimeä tai elämää, - ihan sama kuka sanoo, kunhan sanoo a s i a a !
Aloituksen ydin oli:
"Heikot ihmiset ovat julmia, vain vahvoilta voi odottaa lempeyttä."
Onko tähän jotain omaa lisättävää?
Nyt vihdoinkin on kello niin paljon, että voin lähteä. Iloa sunnuntaihimme!
:)
kuin edellinen kirjoittaja, täällä voisi olla ihan miellyttävää keskustelua, mikäli kaikki olisivat uudelleen vain yhdellä nikillä rekisteröityneitä. Siis jokaisella vain yksi nimimerkki. Ja aina vain sillä viestittelyt, muu ei menisi läpi.
oma nikkisi. Sitäpäitsi tuo :) sanoi edeltvässä viestissä, että ei ole tärkeää KUKA sanoo.