Ostin 2 vuotta sitten asunnon 50-luvun kerrostalon ylimmästä kerroksesta. Tarjousvaiheessa sain tietää edellisenä talvena tapahtuneesta lumivauriosta. Sekä isännöitsijä että välittäjä sanoivat katon jo kuivuneen. Lumi oli painanut kattoa ja sitä oli valunut ullakolle ja sieltä vetenä asuntoon.
Vasta kaupuntekohetkellä sain täydelliset paperit ko. lumitapahtumasta. Niissä suositeltiin katon ja seinän avaamista. Koska luulin nähneeni kaikki paperit jo aiemmin, en huomannut noita papereita ennen kuin pari-kolme kuukautta myöhemmin. Otin yhteyttä isännöitsijään ja huoneistossa kävi kosteusmittauksen ammattilainen, joka totesi, että kosteutta ei ole. Katto maalattiin uudestaan ja sanottiin asian olevan kunnossa.
Jotenkin asia jäi kaivertamaan. Pyysin muutamaan kuukautta myöhemmin tarkistamaan asian uudestaan, koska edellisellä kerralla mittaajaa ei esim. käynyt lainkaan asuntoni yläpuolella olevassa ullakkokomerossa. Taas mitattiin ja minulle sanottiin kaiken olevan kunnossa.
Kuitenkin olen lukenut, että vastaavissa tapauksissa on avattu seinä ja katto ja kuivatettu aluetta pitkäänkin. Vonko luottaa siihen, että kaikki on kunnossa?
Vasta kaupuntekohetkellä sain täydelliset paperit ko. lumitapahtumasta. Niissä suositeltiin katon ja seinän avaamista. Koska luulin nähneeni kaikki paperit jo aiemmin, en huomannut noita papereita ennen kuin pari-kolme kuukautta myöhemmin. Otin yhteyttä isännöitsijään ja huoneistossa kävi kosteusmittauksen ammattilainen, joka totesi, että kosteutta ei ole. Katto maalattiin uudestaan ja sanottiin asian olevan kunnossa.
Jotenkin asia jäi kaivertamaan. Pyysin muutamaan kuukautta myöhemmin tarkistamaan asian uudestaan, koska edellisellä kerralla mittaajaa ei esim. käynyt lainkaan asuntoni yläpuolella olevassa ullakkokomerossa. Taas mitattiin ja minulle sanottiin kaiken olevan kunnossa.
Kuitenkin olen lukenut, että vastaavissa tapauksissa on avattu seinä ja katto ja kuivatettu aluetta pitkäänkin. Vonko luottaa siihen, että kaikki on kunnossa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kaverilla tuli lumen sulamisvedet sisään kerrostalossa toissa talvena. Ei kuivatettu, kuivui itse,
Kyllähän vesi aikanaan kuivaa pois, mutta katto voi sitä ennen homehtua.
Tuskin sinulla on aihetta huoleen, etenkin koska kyseessä todennäkäisesti on betonista ja/tai tiilestä rakennettu talo. Betoni ja tiili kun eivät homehdu helposti, ja silloinkin home on näkyvää. Yläpohjan eristeet tietenkin saattavat homehtua, mutta sillä tuskin on merkitystä sinun asuntosi asumisterveyden osalta.
Kerrostaloissa harvoin esiintyy terveydelle vaarallisia mikrobikasvustoja, sen sijaan pientaloissa ne ovat (valitettavasti) arkipäivää.
Meillä löytyi ontelolaatasta CHAETOMIUM hometta mikä on todella vaarallista.
Betonia tuo ontelolaatta.
"•Chaetomium-home voi tuottaa toksiineja, kuten ketomiinia ja ketoglobosiinia sekä sterigmatokystiiniä, joka on karsinogeeninen (syöpää aiheuttava), teratogeeninen (sikiöepämuodostumia aiheuttava) ja toksinen keuhkokudokselle. Chaetomium voi aiheuttaa poskiontelontulehduksia, paiseita aivoissa, pernassa ja keuhkoissa".
http://homepakolaiset.fi/1_myytti.html
Toisaalta voit huomenna joutua syöksyvän jubojetin alle, saada sydänkohtauksen, joutua raivotautisen hirven hyökkäyksen kohteeksi Mannerheimintiellä, tai sitten maapallo voi tuhoutua ydinlaavan räjähdyksestä. Joten faktat faktoina, betoni ei juurikaan homehdu, ja tuo homeuskontosi on aika radikaali verrattuna vaikkapa itsemurhaiskuja tekevien islamislaisten uskontoon, joten vetäiseppä muutama kerta syvään henkeä ja mene huomenna psykologin puheille!
Asuntovälittäjiä, pintakosteusmittaajia, sisäilmamittaajia ja paskanjauhajia VOC, VOC, vuh vuh.
Betoniin sekoitetaan ureaa. Betoni on hyvä kasvualusta mikrobeille.
Googlaa välittäjä (betoniin sekoitetaan ureaa) jos nuppisi kestää totuuksia.
Voithan sinä välittäjä valehdella mutta eri asia uskotaanko sua tosissaan joka paikassa.
Mutta onko 50-luvun kerrostaloissa käytetty betonia?
Kaveri asui 50-luvun kerrostalossa missä oli tosi huono ilmastointi ja väliin ilmankosteus oli yli 70%. Kerrostalo mikä oli betonirakenteinen. Olohuoneen seinässä oli mustia homepilkkuja isompia ja pienempiä. Korjaajat menivät paikalle ja kun vetelivät sohvat ja kaapit edestä pois oli seinä sieltä mustanaan hometta ja vielä betoniseinät.
Juhannuksen jälkeen muutti pois vaikka "homeremontin" sinne joku porukka tekikin. Viisas ratkaisu kaverilta koska ilmastointia ei parannettu millään.
Talvella oli kuulemma se homehtunut betoniseinä ollut pirun kylmä. Eristeistä ei ole mitään tietoa mutta betonia seinä oli takuuvarmasti 50 luvun juttu.
Jossain oli joskus juttuakin, että 50-luvun puolivälissä betoni syrjäytti tiilen. No tuonhan joku voi tarkistaa jos ei ole muuta tekemistä.
Talo, jossa asun, on rakennettu 1951 ja on tiilistä rakennettu. 100%:n varmuudella en voi sanoa, etteikö jossain betonia olisi.
Tekninen isännöitsijä kävi tarkastamassa remonttini muuttoni jälkeen ja tuolloin puhuttiin lumivauriosta. Hän sanoi, ettei vintin ja asunnon välisessä katossa oikeastaan ole materiaaleja, jotka voisivat homehtua. Uskoako vai ei.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Kerrostalojen_perusrakenteet_talotekniikka/
Ei paljon auttanut. Betonia joko on tai ei ole käytetty ap:n talossa.
ja Lumivaurio? Vai Vesivaurio? Se joko on tai ei tietenkin sen näkökulmasta kuka on maksaja. Kuka on todellinen "kärsijä".
Jos oireita alkaa esiintymään ja paskamaisia tulehdus-sairauksia kotona ja oven ulkopuolella ei ja pois ollessa alkaa helpottaan niin desinfioi ja pakkaa kamat ja lähe läppäseen. Jätä terveystarkastajat ja isännöitsijä laskeen "viitearvoja mitkä ei ole edes terveysperusteisia vaan hallintoperusteisia. Terveyden homeille menettää vain kerran, sen jälkeen onkin yhtä homehelvettiä jos immuunipuolustus ehtii romahtaa homeiden ja kosteusvauriorakennusten myrkyllisten kaasujen seassa.
"Terveydensuojelulakia hieman".
”Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan rakennuksessa esiintyvät mikrobit eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa. Uusimman sisäilmaohjeen mukaan myös rakenteiden sisällä oleva mikrobikasvu on ko. lain tarkoittama terveyshaitta, jos voidaan olettaa, että mikrobit tai niiden aineenvaihduntatuotteet voivat päästä sisäilmaan”.
Tässä sitten muuta asiaa:
”Mikrobikasvustosta aiheutuvaa terveysriskiä arvioitaessa on materiaalin sijainti rakennuksessa huomioitava, koska tämä vaikuttaa hiukkasmaisten epäpuhtauksien sisäilmaan pääsyn todennäköisyyteen. Myös rakenteen tiiviydellä ja rakenteen läpi sisältäpäin tapahtuvalla ilmavirtauksella on merkitystä epäpuhtauksien kulkeutumisessa. Osa mikrobien aineenvaihduntatuotteista on kaasuja, joiden pääsyn estämiseksi sisäilmaan rakenteiden tulisi olla kaasutiiviitä, mitä ne eivät ole”.
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/mikrobit/mikrobikasvun_edellytykset/
Olen lähinnä kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia vastaavista tilanteista, kun lumi katolta on jostain syystä tullut läpi huoneistoon. Mitään merkkejä mikrobikasvuistya ei ole. Tarvittaessa voin lukea homeista ja mikrobeista niihin liittyvistä ketjuista.
Kun se lumi ei kovin helpolla tule läpi sieltä katolta asuntoon vaan se on "vettä" ja se vesi aiheuttaa kosteusvaurion ja jollei sitä ajoissa kuivata ja korjata niin tulee homevaurio. Siitä sitten lukemaan vaan "tarvittaessa" homeista ja mikrobeista.
Kuiva home on vaarallinen. Kuivan kuivaajat ei vielä tuota ongelmaa pysty korjaamaan pitää oll pikkusen kovempi puolueeton porukka joka homman hoitaa kuntoon. Jos on korjaajana joku pilipaliporukka joka tekee "vain sen mitä tilataan" niin se ei takaa yhtään mitään. Usko mitä uskot se on sun oma juttusi.
"Myöskään pelkkä kuivaus tai kuumennus ei ole homekorjaus. Kuivat ja kuolleetkin itiöt ovat terveydelle haitallisia. Huolellisen korjauksen jälkeen on vielä huolehdittava jälkisiivouksesta, jossa pinnoille laskeutunut pöly poistetaan mekaanisesti".
http://indooraid.com/?page_id=86