Terve!
Olen 24v. mies ja olen joutunut pysyttelemään kaapissa, koska täällä Pohjanmaalla (en halua sanoa tarkkaa paikkakuntaa) suhtautuminen gay-kansaan on todella ilkeää. Jos tulisin ulos kaapista, niin veikkaan, että 95% tutuistani ja sukulaisistani kääntäisi minulle selkäni. Tämä tarkoittaisi myös lähikioskin myyjää, lähikaupan pitäjää, kirjaston virkailijaa, pankkineitiä.... siis tämä kaupunki ei vain ole tarkoitettu gay-henkisille :(.
Haluaisin kysyä hesalaisilta sielun veljiäni, että onko siellä ihmiset yhtään suvaitsevaisempia? Kannattaisiko pakata kamat ja muuttaa sinne?
Olen 24v. mies ja olen joutunut pysyttelemään kaapissa, koska täällä Pohjanmaalla (en halua sanoa tarkkaa paikkakuntaa) suhtautuminen gay-kansaan on todella ilkeää. Jos tulisin ulos kaapista, niin veikkaan, että 95% tutuistani ja sukulaisistani kääntäisi minulle selkäni. Tämä tarkoittaisi myös lähikioskin myyjää, lähikaupan pitäjää, kirjaston virkailijaa, pankkineitiä.... siis tämä kaupunki ei vain ole tarkoitettu gay-henkisille :(.
Haluaisin kysyä hesalaisilta sielun veljiäni, että onko siellä ihmiset yhtään suvaitsevaisempia? Kannattaisiko pakata kamat ja muuttaa sinne?
Vastaukset 11
Vanhimmat
En asu stadissa, mutta pakostikkin on suvaitsevampaa. Onhan isompi paikkakunta ja porukkaa löytyy vähän enempi kuin jossain tuppukylässä.
Sanalla sanoen: On. Hesassa on totuttu törmäämään vaikka minkälaiseen ihmiseen, itse asiassa jos olet ulkonäöltäsi suht "normaalin" näköinen olet varmaan täällä huomaamattomista päästä. Ei ketään kiinnosta oletko homo vai et, parhaimmassa tapauksessa se tekee sinusta vain kiinnostavamman muille ihmisille ja saat sitä kautta huomiotakin :)
Riippuu ihan mitä elämältä haluat missä sinun kannattaa asua. Muuta tänne nyt ja kokeile elämää jokunen vuosi ja tee kaikkea mitä et siellä voi tai uskalla tehdä. Kukaties ehkä jonain päivänä haluatkin sitten palata taas sinne.
On, todellakin. Meillä on töissä useita julkihomoja ja -lesboja eikä mitään ongelmaa. Arvostettuja työkavereita. Kyseessä tunnettu iso yritys, pääkonttori Helsingissä. Sama neutraali asenne toistuu kaupungilla.
Itse tulin kaapista äidilleni ja kehotin kertomaan siitä kenelle vain halusi. Joten sana sitten levisi serkuille ja kummeille saman tien - ja siitä olen tyytyväinen.
Lopputuloksena varmaan koko Kauhajoki tietää homoseksuaalisuudestani - mutta eipä se juuri ole elämääni mitenkään muuttanut. Itse asiassa helpotti kovasti kun nyt ei ainakaan tarvitse enää miettiä että milloin kenenkäkin kanssa asian ottaa esille.
Ei ainakaan kaveripiiri mihinkään muuttunut.
Helsingin Kallio on paikka, jonne kannattaa tulla. Täällä elämään ei suhtauduta niin vakavasti. Täällä Haavistokin sai Suomen suurimmat äänestysprosentit ja Kallion kirjastossa on Suomen paras valikoima homojen makuun sopivaa kirjallisuutta.
Helsingistä löytyvät myös avoimesti homomyönteiset työnantajat, kuten IBM. Täällä jokaisessa isommassa marketissa myydään homojen aikakauslehtiä.
Olen halinut julkisesti jätkää Helsingin yössä ja pussaillut. Poikakaverini kanssa olemme olleet yhdessä kauppaostoksilla lukuisat kerrat ja naapurini ovat nähneet hänet. En ole kuullut poikkipuolista lausetta.
Toisaalta meitä homoja on paljon Helsingissä. Et jää yksin.
Helsingissä on paljon homoja, niin paljon, ettei meistä tee haloota.
Prideenkin tuli kananmunanheittäjät Kuopiosta, joten nauratti.
En osaa neuvoa sinua, mutta homous alkaa olemaan yksi hyväksytyimmistä vähemmistöistä, ainakin länsimaissa. USA:ssa on homovähemmistö, joka on suuri vaikuttaja politiikassa, koska heillä on rahaa, koulutusta ja sanoisinko tyyliä.
Itse koulutettuna, maailmaa kolunneena en ota homouttani niin "tosissaan".
Kaikki tietävät, että olen homo, olen liike-elämässä johtoportaassa.
Tosin en tiedä pohjanmaalaisen homon ongelmista mitään. Joten ongelmansa kullakin.
Luulisin ettei sinun välttämättä tarvitse juosta helsinkiin asti homouttasi karkuun. Paljon riippuu siitäkin millaista ulkonäköä pidät ylläsi. Jos olet muuten niin kuin muutkin miehet, pukeutumisellasi, et pidä pitkää tukkaa etkä muutenkaan käytä mitään ylimääräisiä naismaisia koruja niin uskoisin ettei sinulle tule mitään ongelmia vaikka ympäristö tietäisikin että tykkäät pojista. Itsekkin olen homo ja olen sekä päälleppäin että käytökseltänikin ihan kuin muutkin miehet, ainoa poikkeus muihin miehiin on vain se että tykkään pojista.
Espoossa itse asun ja olen biseksuaali (mies) eikä kukaan auo täällä sitä leipäläpeään. Sama Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla, mutta heti kun on landella, niin asenne on ihan eri. Olen myös asunut Siuntiossa ja Kirkkonummella ja suvaitsemattomuus oli näkyvää. Nuo kunnat on täynnä juntteja ja sana muuten lähtee nopeasti kiertämään, jos jonkun homous paljastuu siellä. Mutta minua ei kiinnosta oikeastaan yhtään, jos joku alkaa aukomaan sen takia, että olen bi. Aluksi en uskaltanut itsekään olla julkisesti bi, mutta tiesin, että en voisi olla onnellinen jos se olisi pysynyt salassa. Aloittajaa siis neuvoisin haistattamaan vitut paskanpuhujien ja muiden ahdasmielisten junttien mielipiteille ja olemaan ylpeä siitä mitä on! :)
ehdottomasti! oma homous ei oo koskaan tuonu ongelmia: kaikki on hyväksynyt sen eikä se kenellekään ole silmien väriä isompi asia ollutkaan. olen siis koko ikäni asunut stadissa. eron huomaa heti, esim. tampereella käydessäni asenne oli jo aivan toinen...
Homo mies olen täältä keski-suomesta Äänekoskelta kyl täällä täytyy pysyä ns.kaapissa ainakin minun olen niin tunnettu mies urheilu piireissä jos tieto tulis julki kyl mun olis ainakin jyväskylään muutettava on tää ni sulkeutunu kaupunki en edes pane ikääni tähän kirjoitukseen siitäkin pian tunnistavat minut käy mun luona muutama äänekoskelainen kundi/mies panemas mua otan kuulemma vielä hyvin suihinkin terveisin yksinäinen homo mies äänekoskelta ps.onko muita täs äänekoskella ja ympäristössä samassa tilanteessa vai olenko yksin
Ei se homous varsinaisia ongelmia tai syrjintää ole aiheuttanut, mutta yksinäisyyden kylläkin. Samankaltaista mukavaa seurustelukumppania ei löydy. Olisi parempi olla hetero.