53 ja onnellinen.
Se on kummallinen olotila kun se tulee.
Se ei tarvi mitään ihmeellistä.
Ei mulla miestä ole, olen eronnut.
Elämä kulkee parasta latuaan juuri nyt.
Voi olla ihmisten seurassa kun haluaa, mutta mitään pakkoa ei ole.
Televisota katsella tai olla koneella, lukea.
Ja kun taas siltä tuntuu voi lähteä kylään Kukaan ei määrää mitään.
Huomiseksi on kaikenlaista tekemistä, innostuin taas kaunistamaan kotia.
Aina näin heinakuun lopussa kun pikku hiljaa aika menee kohti syksyä alan tosissani elämään.
Katselin jo missä tuikut on. Olishan niitä voinut käyttää nyt kesälläkin kun on niin pimeää ollut mutta en halunut, ne kuuluvat aikaan kun elokuun kuutamo ja lämpöisen pimeät illat alkaa.
Näin päälle viiskymppisenä on kiva elää kun ei tarvi enää mitään yrittää muiden takia. Naapurit ja muut saa ihan vapaasti ajatella mitä vaan tai olla ajattelematta.
Syvä rauha on elämässä.
Ai mies vai, no eipä juuri löydy miestä joka tykkäis elellä tälläistä rauhallista ja tasaista elämää.
Mutta jos vahingossa kohdalle jostain sattuu niin voinhan kaverikseni ottaa.
Mutta tuskin asumaan saman katon alle.
Se on kummallinen olotila kun se tulee.
Se ei tarvi mitään ihmeellistä.
Ei mulla miestä ole, olen eronnut.
Elämä kulkee parasta latuaan juuri nyt.
Voi olla ihmisten seurassa kun haluaa, mutta mitään pakkoa ei ole.
Televisota katsella tai olla koneella, lukea.
Ja kun taas siltä tuntuu voi lähteä kylään Kukaan ei määrää mitään.
Huomiseksi on kaikenlaista tekemistä, innostuin taas kaunistamaan kotia.
Aina näin heinakuun lopussa kun pikku hiljaa aika menee kohti syksyä alan tosissani elämään.
Katselin jo missä tuikut on. Olishan niitä voinut käyttää nyt kesälläkin kun on niin pimeää ollut mutta en halunut, ne kuuluvat aikaan kun elokuun kuutamo ja lämpöisen pimeät illat alkaa.
Näin päälle viiskymppisenä on kiva elää kun ei tarvi enää mitään yrittää muiden takia. Naapurit ja muut saa ihan vapaasti ajatella mitä vaan tai olla ajattelematta.
Syvä rauha on elämässä.
Ai mies vai, no eipä juuri löydy miestä joka tykkäis elellä tälläistä rauhallista ja tasaista elämää.
Mutta jos vahingossa kohdalle jostain sattuu niin voinhan kaverikseni ottaa.
Mutta tuskin asumaan saman katon alle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lähes sama ikä ja ihan yhtä onnekas tunne.
Minulla on mies, mitä parhain.
Kelle meistä onnekkaille mikin on hyvästä, niin olkoon.
Onni on olla itseksekseen, onni on olla kaksinkin.
Ei Onni-poika ole yksioikoinen tosikko, se ryöäkäle osaa naamioitua moneen
eri hahmoon. Se osaa potkia oikealle ja vasemmalle.
Toivon onnesi jatkuvan, kuin myös omani.
Eivät onnet ole valettuja samasta muotista,
en allekirjoita laulun sanoja: " Joka hetki uudestaan samanlaisen onnen saan."
onnenetsijöitähän me olemme, toisia onnistaa, toisia ei, kannattaa olla varovainen ettei onni käänny onnettomuudeksi.
Samanlaiset tuntemukset täälläkin! Hyvää syksyn ja kynttiläiltojen odotusta !
Mullakin on sama tilanne kuin aloittajalla.Sama ikä.Eronnut.Lapset omassa elämässään.Saan rakastaa lapsenlapsia silloin kuin haluan.Saan hoitaa rauhassa itseäni,hoitaa omaa rakasta kotia.
Ei tarvitse riidellä kenenkään kanssa eikä kärsiä parisuhteen tuomista pettymyksistä.
En tarvitse kapakoita eikä alkoholia.Lenkkeilen ja nautin elämästä.
Saan olla työssä joka on kutsumus.
Joskus pieni flirtti piristää.Miehet ovat ihania kun kaukaa katsoo...
Naisten juttuja tuo onnellisuus.
Miehille riittää, jos on tyytyväinen,30 prosenttisesti. Muu aika saa olla tyytymättömän ja surkeuden välimaastossa niin hyvin menee.
Hölmön näköinenkin se mies on, jos se näyttää onnelliselta.
Naiset, kumma kyllä näyttää hyvin viehättäviltä, jos ne on onnellisia.
Jos osaisikin pysyä erossa naisista nyt kun yksin on taas joutunut. Paljon helpommalla pääsisi, kun en ole kaikesta päätellen sovelias yhdessä elämiseen.
Oletko kauan ollut yksin? Eikö koskaan ole ikävä toisen kainaloon?Kauanko kestää eron jälkeen päästä yli ikävästä?
Kiitos kaikille vastanneille.
Onnellisuus tai voiko sitten sanoa tyytyväisyys voi olla kasvava luonnonvara jos siitä muistaa kiittää. Samoinhan on myöskin tyytymättömyyden kanssa, sitkin voi lisätä oikein siinä pahassa olossa uimalla ja sitä ylläpitämällä.
Jokaisen on omassa päätäntävallassa kummasta pitää kiinni :)
Kyllä tiedän myöskin tuon toisen puolen, juuri sen takia olenkin opetellut näkemään kaikessa vähässä sen hyvän.
Ihmissuhteissa me ihmiset ollaan myös niin erilaisia. Joku kaipaa toista jakamaan kaikkea. Puhumaan kaikesta. Ja myöskin sitä läheisyyttä paljon enemmän.
Ihmisen ikävä käy joskus ajatuksissani mutta toisaalta kun ei ole sitä oikeaa ihmistä jota ikävöisi niin äkkiä sekin menee ohi. En halua jotain tuntematonta hetkeksi vain viereeni, sen jälkeinen kylmyys olisi ihan kauheaa.
Pelkkä seksi ei minulle riitä, vaikka se olisi kuinka hyvää. Vaadin siihen myös miehen joka ajattelee samoin tai vaikka erilaillakin mutta jonka kanssa on jatkuvuutta.
Mutta sekään ei tarkoita sitä että olisi asuttava saman katon alla.
Minä en joutunut yksin
Olen itsenäinen ja minulla on oma ja hyvä elämä.
Eron jälkeen oli kesän verran hakua päällä. Oli kuitenkin oltu kauan yhdessä ja eräänlainen tottuminen siihen että se toinen on kuitenkin vieressä.
Erostani on jo 14 vuotta.
Kun se kesä meni niin sen jälkeen pikkuhiljaa löysin tämän oman tapani elää.
Meitä yksineläviä sinkkuja on erittäin paljon suomessa ja usein huomaan miestenkin mielellään olevan ja elävän yksin.
Viime viikolla juttelin yhden miehen kanssa juuri näistä asioista ja hän sanoi olevansa elämäänsä tyytyväinen eikä kaipaa sen kummemmin sitä naista siihen huusholliinsa.
Mutta oli myös kiva lukea niistä onnellisista suhteessa elävistä ihmisistä. Niinhän se on mikä on kenellekin onnea.
Ja sen onnen voi löytää koska vaan ja miten vaan.
Tälläytin peppuni terassin penkille, jalat nostin toisen tuolin päälle, jossa pehmoinen tyyny. Penkin selkänojan ja selkäni väliin tökkäsin kans semmosen littanan tyynyn ja avot vähäkö oli hyvä asento. Meri kimalteli saaren ympäillä, laineilla näytti tanssivan ainaskin miljoona-triljoonaa pikku lamppua.
Siistii aattelin ja sit kävi niin, että yks Onnen-pulpahdus pulpahti sisuksiin.
Noh, ei tuo vielä mitään.
Moooooonta vuotta on kulunut aikaa, kun oon ratkonut ratkottavaa.
Ei vaan ole ollut inspistä.
Minä päätin korjata asian ja monen etsimisen jälkeen löysin juuri sen Oikean Iisakin.
Sulloin sen mukaan.
Siinä terassilla, mahdottoman hyvässä asennossa istuessani, kaapasin syliini Iisakin. Ekana kattelin sitä pöljänä, Öömäinen ilme ja suu Oona.
Pim, yhtäkkiä taas pääsin langan päästä kiinni ja siitä se ratkominen lähti etiäpäin.
"Nokkiin yhdistettävissä" Hahaaaa, mä keksin (Tuli onnen pulpahdus), "Pitkin raajoin" Hahhhhaaaaa Jep mä tiedän, "Päihin", "Piilossa"..........(hahaaa onni onni onni:))
Siinä mä vaan istua köllötin ristikkolehti sylis, saunaan kävin välillä lisäämässä pökkyä pesään ja piipusta pursus savuhäntä, lintuja lenteli sinne sun tänne ja se meri oli mun edessä naurusuin.
Vähäkö olin tyytyväinen.
Illemmalla naulin selkänahkani saunan peräseinään kiinni. Mikään ei voita heevetin kovia löylyjä.
Kotiin tulin eilen illalla myöhään. Nyt vois keksiä jotakin muuta kivaa tekemistä.
Melekeen voisin minäkin visertää, että oon Onnellinen.:)
Eiku oon mä tyytyväinen. Mistäs sait päähän, etten olisi?
On Tosi kiva tulla välillä palstalle roikkumaan. Katsos, jos jossakin roikun, niin en mitenkään kykene tekemään esim. joitakin tylsiä asioita, jotka eivät sillä hetkellä huvituta laisinkaan. Jos istua törötän tässä näin, niin en voi samalla esimerkiksi hyöriä imurinletku kouras. Ovelaa:)
Teen alvariin pikku pyrähdyksiä sinne tänne. Pari kolme päivää saares, yökyläs kaverin luona, lapsenlapsi täällä yökyläs, hurahutan autolla maalle sukuloimaan jne...jne...sitten taas saareen ja rinki alkaa alusta.. Elikkä nämä kotityöt pakkaa jäädä vähä huonolle tekemiselle. Tämmönen vanha muori ei jaksa/viitti koko aikaa hosuskella, joten mieluummin hosuskelen menemällä sinne-tänne ja tuun hulailemaan kotia, että taas jaksan.
Illan suussa lähden kylään. Joten oivallista huilailua on se, että tuun palstalle roikkumaan vähäks aikaa. Tää on ihan kivaa vaihtelua. Olen tyytyväinen kun on paikka, mihin voi ajatuksiaan pistää.
kyllä tajuan mitä selostelet, yksinäisyydessä on jotain todella ainutlaatuisen hyvää vaikka ei aina siltä tunnukaan, mutta silloin on tosiaan aika kohdata muita.