Mulla on vähän hankala tilanne , kun on alkoholistitaustainen perhe ja itse olen päässyt siitä eroon aikoinaan. Kun kerroin perheelleni elämänmuutoksestani niin tiesin heidän suhtautumisensa. Eivät ole pyytäneet perhejuhliin. Jos käyn tapaamassa niin ovat ilkeitä ja käyttäytyvät huonosti. En halua olla tekemisissä ollenkaan, kun haluavat vain loukata. Muuten asiat ihan hyvin. Naisen mietteitä.
Suku
Suku...
19188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sama minulla, en ole kuullut heistä moneen vuoteen.
Oletko ajatellut kuinka pahasti olet loukannut omia vanhempiasia valinnoillasi?
Voitko tarkentaa miten olen loukannut vanhempiani?
tää on se eläkeläinen, tai joku muu vastaava kusipää
Oletko oikeasti niin tyhmä ettet ymmärtänyt?
Tässä on sitten toinen tyhmä joka ei ymmärtänyt. Vai syyllistitkö kommentillasi aloittajaa että oman onnensa hakeminen loukkaa vanhempia. Tätähän on yritetty minuunkin mutta en suostu syyllistymään siitä että elän nyt parempaa elämää.
Mikä ihmeen valinta, monivalintako kenties!!
Se valinta, että on valinnut syntyä väärään perheeseen.
Mitäh...onko joku saanut valita perheenkin, mihin syntyä! No hemmetti, nyt sen vasta kerrot.
Putkahtanut ulos väärästä kohdusta ja synnytyssairaalassa kävi sellainen epäonninen juttu, etteivät vauvat sekoittuneet.
Sekin vielä, kaiken kukkuraksi. Hyvä ettei väärästä reiästä.
Niin mikä tuossa on se ongelma?
Tai siis jos et halua olla tekemisissä, niin mitään hankalaa tilannetta ei ole...varsinkaan jos et sitten ole tekemisissä sellaisten kanssa. Hm?
Vai haluaisitko saada yhteyden heihin mutta torjuvat sinut, koska pelkäävät?
Tarkoitin tuolla hankalalla tilanteella sitä , että eivät hyväksy minua tasavertaisena ja en halua suostua sellaiseen kohteluun ja luulenpa, että asiat ei muutu parempaam suuntaan ja olen tullut siihen tulokseen, että parempi ottaa etäisyyttä, koska en pidä riitelystä.
Et tietenkään halua, kukapa haluaisi. Tossa vaiheessa toi ei ole enää sun suku vaan ihan tuntemattomia paskiaisia, joilla on ongelma. Ongelma nimittäin ei ole sulla vaan "perheelläs". Tuskin mitään menetät, juoppolalleja ja ihmissuvun pohjasakkaa, juokoon viinaa jos luulee tulevansa viisaammiksi tai paremmiksi Poistut takavasemmalle tätä merkkiä käyttäen _!_.
Mun perhe ei ole koskaan ollu onnellinen mun puolesta, päinvastoin koko ajan yrittäneet alistaa ja latistaa. Tuntuu, että niitä häiritsee se , et olen päässyt pois siitä sairaasta ilmapiiristä ja menestyn elämässä. Yrittävät syyllistää minua, että olen se hankala ihminen. Viimeksi kun kävin, ni ahdisti ja tuli sellanen tunne, etta anteeksi vain kun tulin käymään.
Kysymys on sun onnellisuudesta ei niiden. Kateus niitä vaivaa siksi ne yrittää syyllistää ja alistaa sua. Nyt vaan rohkeesti niiden luo ja viet keskisormi terveiset, sanot vaan et toit terveisä ja _!_. Muista manita oikein hyvää loppuelämää lopuksi ja lähet pois. Jos jotain soittaa niin tumppaat puhelun tai sitten jos ne textaa perään, et lue edes niitä.
"Kateus niitä vaivaa siksi...."
Kateus mistä?
Ehkä kateuskin siitä että oma elämä pyörii normiympyröissä eikä uskalla tehdä mitään poikkeuksellista. Eniten syrjintää aiheuttanee se että pelätään mitä muut sanoo jos saavat tietää että sukulainen on tuollainen kummajainen. Ihminen fakkiutuu omiin ympyröihinsä ja pelkää kaikkea poikkeuksellista.
Mulla oli kanssa alussa niin, et mun perhe häpes mua ja ne ajatteli, et mitä sukulaiset ajattelee ja ne jossain vaiheessa toivoi, että en aloittaisi hoitoja. Kyllähän mä silloin tiesin, että kun aloitin hoidot, et perhe voi hylätä, mutta tämä on mun elämä. Hoitojen jälkeen ei tullut kutsuja perhejuhliin ym. Näin välillä sisaruksieni aikuisia lapsia ja he suhtautuivat hyvin. Tulee ihan surullinen olo kun muistelee noita aikoja.