Kreikassa on ”Suuri lama”.
Kreikan pääministeri Antonis Samaras totesi sunnuntaina Yhdysvaltain entiselle presidentille Bill Clintonille, että Kreikka on tällä hetkellä samankaltaisessa syvässä lamassa, kuin USA oli 1930-luvulla.
”Teillä oli Yhdysvalloissa Suuri lama. Kreikassa on meneillään oma versiomme Suuresta lamasta”, Samaras sanoi Clintonille, kertoo Kathimerini-lehti.
Samaras lausui kommenttinsa vain muutama päivä ennen troikan vierailua Kreikkaan. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja EU:n edustajien on määrä matkustaa tällä viikolla Ateenaan.
Troikan edustajien tavoitteena on patistaa Kreikkaa toteuttamaan säästötoimia, sillä muuten maa ei saa jatkossa tukipakettien maksueriä.
Kreikan hallitus on ilmoittanut haluavansa neuvotella helpotuksia jo sovitun 130 miljardin euron tukipaketin ehtoihin.
Troikka ei kuitenkaan ole vielä suoraan ottanut asiaan kantaa ja saksalaislehti Der Spiegel kirjoitti viikonloppuna, että IMF ei aio myöntää Kreikalle lisää apua enää syksyllä. Syy on se, että Kreikan talousuudistukset eivät ole edenneet sovitussa tahdissa.
Aiheesta lisää
Kärsivällisyys loppui: IMF sulkemassa Kreikan rahahanat syyskuussa 08:20
EKP kasaa paineita Kreikan budjettileikkauksille - valtion velkakirjat eivät enää kelpaa 21.7.2012
Asiantuntija: Kreikan työttömyys kipuaa 30 prosenttiin tänä vuonna 13.7.2012
Kreikan tavoitteena on leikata budjetin alijäämä alle 3 prosentin bkt:sta vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2011 maan budjetin alijäämä oli 9,3 prosenttia bkt:sta. Tavoitteeseen pääseminen vaatii aiempien hallitusten 17 miljardin euron leikkausten lisäksi noin 12 miljardin euron säästöleikkauksia ja korkeampia veroja.
Uusi hallitus haluaisi velkojilta kaksi vuotta lisäaikaa saavuttaakseen budjettitavoitteensa, jotta maan talous ei supistuisi entisestään.
Kreikan pääministeri Antonis Samaras totesi sunnuntaina Yhdysvaltain entiselle presidentille Bill Clintonille, että Kreikka on tällä hetkellä samankaltaisessa syvässä lamassa, kuin USA oli 1930-luvulla.
”Teillä oli Yhdysvalloissa Suuri lama. Kreikassa on meneillään oma versiomme Suuresta lamasta”, Samaras sanoi Clintonille, kertoo Kathimerini-lehti.
Samaras lausui kommenttinsa vain muutama päivä ennen troikan vierailua Kreikkaan. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja EU:n edustajien on määrä matkustaa tällä viikolla Ateenaan.
Troikan edustajien tavoitteena on patistaa Kreikkaa toteuttamaan säästötoimia, sillä muuten maa ei saa jatkossa tukipakettien maksueriä.
Kreikan hallitus on ilmoittanut haluavansa neuvotella helpotuksia jo sovitun 130 miljardin euron tukipaketin ehtoihin.
Troikka ei kuitenkaan ole vielä suoraan ottanut asiaan kantaa ja saksalaislehti Der Spiegel kirjoitti viikonloppuna, että IMF ei aio myöntää Kreikalle lisää apua enää syksyllä. Syy on se, että Kreikan talousuudistukset eivät ole edenneet sovitussa tahdissa.
Aiheesta lisää
Kärsivällisyys loppui: IMF sulkemassa Kreikan rahahanat syyskuussa 08:20
EKP kasaa paineita Kreikan budjettileikkauksille - valtion velkakirjat eivät enää kelpaa 21.7.2012
Asiantuntija: Kreikan työttömyys kipuaa 30 prosenttiin tänä vuonna 13.7.2012
Kreikan tavoitteena on leikata budjetin alijäämä alle 3 prosentin bkt:sta vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2011 maan budjetin alijäämä oli 9,3 prosenttia bkt:sta. Tavoitteeseen pääseminen vaatii aiempien hallitusten 17 miljardin euron leikkausten lisäksi noin 12 miljardin euron säästöleikkauksia ja korkeampia veroja.
Uusi hallitus haluaisi velkojilta kaksi vuotta lisäaikaa saavuttaakseen budjettitavoitteensa, jotta maan talous ei supistuisi entisestään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kohta saa kreikasta halvalla kämpän, jos joutuvat luopumaan eurosta. Sääli. Tulee *todella* kalliiksi kreikkalaisille. Ja voi laukaista sodankin pahimmassa tapauksessa... Ehkä sieltä ei kannatakaan ihan heti ostaa.
The rat olet siinä mielessä oikeassa,kuten olen mainninnut voimme olla euroopassa lähellä sotatilaa kun ajat kiristyvät.
Kreikka on ollut lähellä sotatilaa toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Ranska on ollut sotatilassa sen jälkeenkin. Britit samoin.
Mielenkiintoisempaa onkin, tulemmeko näkemään sotatoimia euroopan mantereella. Veikkaan että emme, ellei kyse ole Kreikassa tapahtuvasta vallankaappauksesta. Kreikan ja turkin välistä sotaa hillitsee vielä toistaiseksi turkin toivo päästä mukaan euroon, mutta jos kreikka siitä irtautuu, tuo toivo pienenee entisestään. Tämä johtaisi sodan todennäköisyyden kasvuun. Sota on aina ollut hyvä keino ohjata kansan huomio pois sisäpoliittisista ongelmista, ja niitä riittää molemmilla kyseisistä maista tällä hetkellä.
Sen sijaan uusi sota nykyisten euroalueen maiden välillä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Eikä siihen toisaalta ole tarvettakaan. Aina on joku lähi-itä tai afrikan valtio, jonne voi mennä sotimaan, jos tarvetta on.
Nykytalouden äkkiloppu koittaa vuoteen 2013 mennessä.
Pikainen silmäys korkotasoihin sekä Espanjan ja Italian valtionvelkakirjojen myyntipäiviin kertoo, kuten ZeroHedge hyvin summaa: "The Horror... The Horror: European July, August Sovereign Bond Issuance Calendar" ("Kauhujen kauhu...Eurooppalainen heinäkuu ja elokuu: velkakirjamyyntikalenteri"), että EVM ei ehdi apuun. EVM on maksukykyinen vasta lokakuun lopussa - jos kaikki maat ratifioivat sen.
Globaalitaloudessa kaikki on yhteenkytkeytynyttä, niin pankit kuin valtiotkin. Eurooppalaisten pankkien kaatuminen kaataa amerikkalaisia pankkeja ja päinvastoin. Valtioiden talouksien laita on samoin.
Lamalla on taipumus levitä.
Press TV raportoi Kiinan investoivan pohjois- ja etelä-iranilaisiin öljykenttiin (700 000 barrelia raakaöljyä vuorokaudessa), 20 miljardia dollaria näin aluksi. Tämä takaa Kiinalle energiaa pitkäksi aikaa. Samalla se antaa Kiinalle syyn suojata mahdollisen Iranin sodan aikana investointejaan - tarvittaessa asevoimin.
Yhdysvaltain työllisyystilanne näyttää heikolle. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven (FED) johtaja Ben Bernanke ilmoitti tarvittavan noin 100 000 uutta työpaikkaa per kuukausi, jotta työllisyyden kasvu pysyisi vakaana.
Kongressin budjettitoimisto CBO arvioi tarvittavan 90 000 uutta työpaikkaa per kuukausi, jotta töllisyys pysyisi edes jotenkin linjassa väestönkasvun kanssa.
Ajatushautomo Brookings-instituutti ilmoittaa työpaikkavajeen olleen kesäkuussa 11.3 miljoonaa. Uusia työpaikkoja tarvittaisiin 208 000 kappaletta per kuukausi, jolla vauhdilla työpaikkavaje oltaisiin saatu kiinni vuonna 2020. Jos vauhti on 321 000 työpaikkaa per kuukausi, saavutetaan taantumaa edeltävä taso elokuussa 2016.
Kuulostaako mahdolliselle?
Osasyy työllisyysongelmiin on, että FED:in kaksi kierrosta QE:ta samoin kuin hallituksen elvytysrahat ovat menneet suurille pankeille, missä ne eivät elvytä talouskasvua.
Sama kuvio toistuu Euroopassa. Komission 120 miljardin euron kasvupaketti on pikkurahaa verrattuna pankeille ja kriisimaille syydettyihin rahoihin. Euroalueen työttömyys onkin noussut yli 11 prosentin.
Pankkeja on tuettu myös pitämällä keskuspankkien ohjauskorot ennätysalhaisina, nollan ja yhden prosentin välillä, aina vuoden 2008 kriisistä asti. Tätä on tehty ympäri maailmaa. Siitä huolimatta suuri enemmistö pankeista on teknisesti maksukyvyttömiä, kiitos riskibisneksen ja ylivivuttamisen.
Leviääkö tämä tauti? Kun paljon on maita lamassa. Epsanjan korot huitelevat taivaissa sun muuta. Suomi, tämä mallioppilas velkaantuu euroopan toiseksi nopeiten. Miten tämä härdelli päättyy? Voi velka-elvistä! Itse olen velaton ja hyvä kaara alla, pitää ottaa ilo irti pienistä asioista. Voi sitten ajella pitkin teitä ja ihmetellä. Työt loppuu vuoden lopussa ja piitkä loma autoillen. Toisaalta toivon että tulisi se lama, niin voisi hyvällä omaalla tunnolla olla työttömänä, kun kaikki muutkin ovat. Minä kylläkin autoillen ja bensaa polttaen.
Tuota, suomen nettovelka on noin -50% BKT:sta. Siis negatiivista velkaa. Siis ei ole velkaa. Enemmän sitä toki on nyt kuin ennen, eli vähemmän ollaan enää miinuksella velkatilastoissa...
Tuossa vanha tilasto: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/06/miksi-suomi-pelkaa-velkaa/201010810/12
Uudemman saat etsiä itse jos kiinnostaa.