Yhteen aikaan olin rakastunut lotjiin ja niitä vetäviin hinaajiin, pikku laivoihin. Hinaaja on siis pienehkö laiva, mutta vahva ja pippurinen. Yleensä tukkilastissa olevaa lotjaa hinaajat vetivät perässään tai tukkilauttaa.
Ajattelin ihan vakavissain hankkia sellaisen, kun työikäni päättyy, eihän ennen sitä voinut olla vapaa. Olisi kyllä pitänyt uskaltaa, lähteä hinaajalla seilaamaan loppuikänsä. No, ois varmaan perässä vedettävälle lotjallekin keksinyt käyttöä.
Oikeesti se oli mun haave. Olinhan tottunut lapsesta saakka koko elämäni tottunut niitä näkemään, Savonlinnan Laitaatsillasta Itä-Suomen Joensuuhun. Kaiketi myös perimää rakkaus niihin, olihan äidinisäni uittomiehiä, samoin isäni aikansa niissä hommissa.
Tätä rupesin kirjoittamaan, kun katselin tuolta vähäistä sukusivuamme netistä, siinä poseeraa ukkini työnjohtajana uittoporukkansa kanssa kuvassa, toisessa isäni.
Katselkaapas tekin, jotka ette paremmin tätä lotja-asiaa tunne, kuvia netissä, pitkistä lotjista ja niitä vetävistä hinaajista, ihastutte varmasti !!!
Hinaajassa on tietysti kaikki laivaan kuuluva varustus, ja lotjiinkin voi rakentaa vaikka pikkuruisen "mökin", asua siinä. Vieläkin huokailuttaa ihan!
Aatelkaas, miten ihanaa olis prutkutella hiljalleen pitkin Saimaata ja jokia myöten Itä-Suomeen, miksei vaikka Jäämerelle saakka. Taikka etelään Viroon ja Itämerelle. Nyt ruppee ihan itkettämään, kun en ollu kyllin rohkee aikoinaan, vieläköhän ois mahollisuus...
Yhen kerran sain olla 15-16-vuotiaana hinaajan kyydissä matkan Laitaatsilta - Joensuu. Valvoin koko matkan kannella, tukkilastissa oleva lotja oli perässä, joten hitaasti eteni matka.
Lotjat = proomut = tervahöyryt
37
495
Vastaukset
Voi hyvä isä sentään, jo rupes mielikuvitus laukkaamaan. Lotjaanhan vois rakentaa pienoisen kahvilan....ois sitten kuin laulussa..." On lautalla pienoinen kahvila, Sanni ja Marleena."
Antakkee miun höpsytellä, tekkee nii hyvvää sielulle ja syämmelle !!!Kas tässä sus!--- Valssi Saimaalla:D Kipparikvartetti
http://www.youtube.com/watch?v=zByIEE7AeiE&feature=related
Niin, heta on inspiroinut minuakin tänään! Tee sus lotjakahvila, kyllä kävijöitä riittää. Hinaajassa minäkin kevätpäiviä koulun jälkeen sain viettää isän ollessa kipparina, hinaamassa Kustaa miekan salmesta isoja aluksia satamaan.
Aurinkoisia muistoja:D Aletaanko rakentamaan?Lotjat ja proomut ja hinaajat olivat lapsuuteni ja nuoruuteni nostalgisia
elementtejä. Pitkin Pielisjokea ne seilasivat monta kertaa päivässä ja uskaltauduin joskus uimaan lautalle , mikä oli suuri riski. Kovassa virrassa piti olla tarkkana ettei jäänyt lautan alle.
Mutta luulen , että jotain hyvää siitä uhkarohkeasta uimisesta jäi. Sehän on kuin nykyaikaista kuntosaliharjoittelua. Uhmaa luonnon voimia vastaan se silloin oli.
Susmorsiamella on mielessä tuo romanttisempi puoli.Turisti olisi onnellinen seilatessaan nostalgisella lotjalla pannukahvin ja mehevän pullan ja asiaankuuluvan musiikin kera.- Ramoona*
Minäkin olen kasvanut tukkilauttojen ja hinaajien tuntumassa, kotirannan ohitse uitettiin tukkeja, ja päivän kohokohta oli mennä huiskuttamaan uittomiehille. Lautasta karanneista tukeista kyhäilimme pieniä lauttoja, joilla uhkarohkeasti seilailimme, purjeitakin viriteltiin. Tukkilauttojen liian lähelle rantaa ajautumisen esteinä oli meidän sanastossamme juntat, joiden päälle saattoi kiivetä ja sukeltaa komeasti pää edeltä.
Matkustellessa käydään paikkakuntien satamissa, isoissa ja pienissä. Hinaajia työssään näkee vaan harvemmin kuin ennen, koskapa laivoissa on yleensä ohjauspotkurit. Rahtisatamissa on hauska katsoa, miten hinaaja puskee pehmustetulla keulallaan isoa rahtialusta kyljestä laituriin. Sympaattisen näköisiä paattejahan ne ovatkin, vahvoja ja ketteriä. Retkisatamissa niitä tapaa joskus liikkuviksi kesäasunnoiksi sisustettuina, usein miehistönään isompi porukka. Kyllähän sellaiseen kahvilakin mahtuu, mutta lotjalla on tilaa vaikka tanssimiseen. Haitarimusiikkia vielä, niin onpa kesäinen tunnelma huipussaan.
Kanavia pitkin voi tosiaan puksutella merelle ja toisinpäin sisämaan vesistöihin. On monasti seurattu kanavien sulutuksia, näyttää hurjalta kun alus sulkuporttien välissä laskee tai nousee metrikaupalla. Joskus on itsekin mietitty mennä Saimaalle kanavan kautta purjehtimaan, mutta jäänee toteuttamatta. Kanava-alueet ovat myös kauniita ympäristöjä, toivottavasti niitä hoidetaan ja säilytetään kulttuuriperintöinä. Viimeksi pistäydyttiin Muroleen kanavalla, siellä kun on suvun hautoja.
Eipä hassumpi haave olekaan Sinulla, jospa edes osittain sen voisit toteuttaa. Vesilläkulkija on jo perillä, kun alus irtautuu laiturista. Oppii näkemään mikä on välttämätöntä, kun huushollaa veneoloissa muutaman viikonkin. Kiinalaisten mielestä mikään ei ollut niin tärkeää kuin puutahanhoito, eikä sekään kovin tärkeää. Roomalainen sota- ja meripäällikkö Pompeius taas tokaisi, että "navigare necesse est, vivere non est necesse" – merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei. Kyse oli toki leivästä, kun Afrikasta viljalastissa tuleva laiva oli vaikeuksissa .- susmorsian ek.
Oon aikoinaan ollut Saimaan kanavassa sulkuporttien välissä, kun laiva laskeutui veden mukana tosi alas, tuntui aika hurjalta sekin, betoniseinät molemmin puolin. Laivan nimee en tietysti muista, mutta sen muistan, että Annikki Tähti oli laivalla esiintymässä jonkun miesartistin kanssa. Jäi vähän epämiellyttävä kuva Tähdestä, kun ei juuri antanut miespoloselle tilaa laulaa, itse hän oli äänessä koko ajan.
No enpä juuri muutenkaan hänen fanittajansa ollut. Se oli sitä aikaa, kun Monrepos kaikui lähestulkoon kaikkialla, ainakin Itä-Suomessa - susm.
susmorsian ek. kirjoitti:
Oon aikoinaan ollut Saimaan kanavassa sulkuporttien välissä, kun laiva laskeutui veden mukana tosi alas, tuntui aika hurjalta sekin, betoniseinät molemmin puolin. Laivan nimee en tietysti muista, mutta sen muistan, että Annikki Tähti oli laivalla esiintymässä jonkun miesartistin kanssa. Jäi vähän epämiellyttävä kuva Tähdestä, kun ei juuri antanut miespoloselle tilaa laulaa, itse hän oli äänessä koko ajan.
No enpä juuri muutenkaan hänen fanittajansa ollut. Se oli sitä aikaa, kun Monrepos kaikui lähestulkoon kaikkialla, ainakin Itä-SuomessaSekin hyvä aate, ei perilletulo ole tärkeintä, vaan matkallaolo. Tässäkin sitä matkalla edelleen ollaan, päämäärästä ei tietoa. Vielä pitäs...no se väärä sana, mitään ei pidä, täydy, vaan olis mukava tehdä jokin matka, passikin näkyy olevan voimassa viel yli kaks vuotta.
Jaaha, käynpä kattelemassa, onko lotjia myytävänä. susmorsian ek. kirjoitti:
Oon aikoinaan ollut Saimaan kanavassa sulkuporttien välissä, kun laiva laskeutui veden mukana tosi alas, tuntui aika hurjalta sekin, betoniseinät molemmin puolin. Laivan nimee en tietysti muista, mutta sen muistan, että Annikki Tähti oli laivalla esiintymässä jonkun miesartistin kanssa. Jäi vähän epämiellyttävä kuva Tähdestä, kun ei juuri antanut miespoloselle tilaa laulaa, itse hän oli äänessä koko ajan.
No enpä juuri muutenkaan hänen fanittajansa ollut. Se oli sitä aikaa, kun Monrepos kaikui lähestulkoon kaikkialla, ainakin Itä-SuomessaPienveneeen sulutus on oma lajinsa.
Ensimmäisellä kerralla en heti oivaltanut sulun täyttämisen aiheuttamia virtauksia.
Olisi pitänyt koska olin rakentamassa Juustilan ja Soskuan alaportteja.susm. kirjoitti:
Sekin hyvä aate, ei perilletulo ole tärkeintä, vaan matkallaolo. Tässäkin sitä matkalla edelleen ollaan, päämäärästä ei tietoa. Vielä pitäs...no se väärä sana, mitään ei pidä, täydy, vaan olis mukava tehdä jokin matka, passikin näkyy olevan voimassa viel yli kaks vuotta.
Jaaha, käynpä kattelemassa, onko lotjia myytävänä.Tuo on soveltuvuustestien kallonporaajien minuun leimaama piirre.
Pitää enemmän matkan teosta kuin perillä olosta.
Tarkoittanevat minun kyllästymisherkkyyttäni rutiineihin tai hidastempoiseen kehitystyöhön.
Haluan tulkita sen myönteisemmin. Haluan haasteita.
Heikkoutena kärsimättömyyteni tutustua teknisten vempaimien asennus- tai käyttöohjeisiin.
Vaimo saa hoitaa niiden tukinnan.
Väittivät myös nopeaksi ja tehokkaaksi.susmorsian ek. kirjoitti:
Oon aikoinaan ollut Saimaan kanavassa sulkuporttien välissä, kun laiva laskeutui veden mukana tosi alas, tuntui aika hurjalta sekin, betoniseinät molemmin puolin. Laivan nimee en tietysti muista, mutta sen muistan, että Annikki Tähti oli laivalla esiintymässä jonkun miesartistin kanssa. Jäi vähän epämiellyttävä kuva Tähdestä, kun ei juuri antanut miespoloselle tilaa laulaa, itse hän oli äänessä koko ajan.
No enpä juuri muutenkaan hänen fanittajansa ollut. Se oli sitä aikaa, kun Monrepos kaikui lähestulkoon kaikkialla, ainakin Itä-Suomessa...Ja se mahtava tervantuoksu. Hyvät muistot siitä tulee mieleen. Keluveneitä näin, mut tuolla Onkiveden latvoilla enemmän toki savolaismallisia, mainioita soutuveneitä.
Kun Suomi rikastui, tervat jätettiin pois. Sanoivat, että uudet myrkkymaalit suojaavat puuvenettä tervaa paremmin.
- texsanell ek
Laivoista muistuu mieleeni Kalevalasta Väinämöisen purrelle puhe!
Ydeksäsneljättä runo.
"Oi sie kaareva venonen,pursi puinen, hankaniekka!
-ootko kaunis kannanalta, kuin oot kaunis katsannalta?
-Puinen pursi vastoavi, vene hankava sanovi:
-oonpa kaunis katsannalta, sekä pohjalta sijava
-soutoa sa'an urosen, ilma istua tuhannen! "
Oli siinä venettä kerrakseen:D
Sisälle piti tulla vilkaisemaan palstalle viileään, vaikka laskin letkulla kylmää vettä ämpäreihin ja huuhtelin naaman ja istuin jalatkin ämpärissä (ihanaa kylmää vettä) niin jo sisälle veti varjoisampaan.
Se on sitten täys kesä taas, pyykitkin ulos kuivumaan, vaikka nyt pitäis kyllä lähteä Espoon saaristoon, mutta ei keri nyt,...kaffeet pitää keittää justiinsa, että pirkistyy! Kesällä hinaajan keluvenekuskina.
Olin 14-vuotisena koko kesälomani, 3kk, paikkakuntamme paperitehtaan edustan ulapalla erilaisissa pöllien järjestelypuuhissa.
2-viikkoa ko. ajasta meni hinaajan keluvenekuskina jatkuvassa yötyössä.
Työaika oli klo 16.00 - 07.00.
Kaverini kanssa auoimme ja suljimme puomeja hinaajan järjestellessä larvattuja nippulauttoja oikeille paikoilleen.
1 - 2:n tunnin torkkuja yritimme ottaa hinurin kannella.
Oli muuten romantiikka kaukana.
Ensimmäisenä työnä meille osoitettiin irtopropsien ulapalla kerääminen kopukoille.
Kukaan ei kysynyt osaavatko pojat uida eikä tietenkään ollut mitään kelluntavarusteita. Kukaan ei ollut lähelläkään hukkumista.
Kahtena kesänä kokeilimme perheen kanssa retkiveneilyä Saimaan vesistöalueella mutta ei sekään oikein innostanut.Jaa, onhan ollut rankka työ pojilla! Siitä kyllä miehet kasvaa, ja varmaan olitte kesän päätyttyä saaneet komiat lihakset ja hartiat:D
Veneestäkö koukitte niitä propseja? Pitää olla terävät koukut että sen saa iskettyä propsipuuhun,..en kyllä tietäis miten kuin uimalla, niinkuin kerran jouduin Houtskarissa kun vene karkasi, sitä vedin köydestä ja uin rantaan nuorimmainen kyydissä:D
Nyt saa vain laulaa: *Se oli silloin, viel' muistan sen,.vaan kyllä sitä tulikin uitua, vielä uimahallissa yhden talven aikana uin kerran viikossa 1500m kunnon vuoksi.Kopukka = muutamametrisiä pöllejä rinnakkain ja päissä pystypuut.
Sellaisilla sestoimme selällä puoshaka soutimena.
Sitä mukaa kun propseja kertyi kopukalle niin se vajosi joten täydellä laidallakaan ei viimeisiä tarvinnut vetää kovinkaan ylös.
Lihaksista en tiedä. En 14-vuotisena ollut vielä siinä vaiheesssa mutta alkuun olivat paikat kipeinä.
Lihas- ja varsinkin aerobinen kunto kohenivat.
Varsinkin kun järvipuuhasteluun liittyi 2 x 12km työmatka vaihtettomalla fillarilla.
Jos rusketus olisi ollut muotia niin olisimme olleet pintaheppuja.
Hartiat rakentuivat talvisin paini- ja myöhemmin punttikämpällä.
Ei tuota, eikä muitakaan lapsuuden ja nuoruuden touhuja osannut ottaa liikuntana mutta hiivatin hyvä peruskunto niistä rakentui myöhempiä vuosia ajatellen.
- susmorsian ek.
Juu, kyllä niitä lotjia on sittenkin myytävänä, esimerkiksi Laitaatsillassa, mutta tänka på. mistäs mie sen hinaajan sitten.
Yhteen aikaan, muutama vuos sitten armeijakin möi vanhaa kalustoaan, aattelin sillonkin, että mitäs jos yhen panssarivaunun hankkis, mutta kovin
olivat silloin hinnoissaan nekin. Kiva se on tehä tällasia suunnitelmia. Yhen kerran oon ollu panssarivaunun kyydissä Parolassa, no se riittikin mulle, on vähän ahtaan, suljetun paikan kammo.
No lotjista toiseen asiaan. Kyllä se oma kuntonsa on hankittava jo nuoresta lähtien, sanotaan nyt vaikka, ettei ennää kannata kovin kunnokkaaks kuvitella kehittyvänsä, jos vasta nelikymppisenä alottaa. Meiän sukupolvellehan se oli itsestään selvää, vaikkei kunnon kohotus tullut mielenkään, kun nuoresta astihan saimme tottua työntekoon, millon minkinlaiseen. Monet varmaan, niinkuin minäkin, jo 12- vuotiaasta alotin kukkalähettinä ja loma-ajat siitä lähtien jossain töissä. Vielä lukioaikanakin olin mm. Korkeesaaressa käytävien reunoja hakulla putsaamassa ja yhen kesän pankissa, ne oli kamalia hommia, nimittäin pankki-. Just tänään puhuttiin kunnoistamme 10 vuotta sitten, silloin vielä 15 kilometrin kaupassakäynti polkupyörällä ei tuntunut missään.
Ohoh, taas innostuin liikaa puhumaan, kun pääsen alkuun, hyppäilen asiasta toiseen, yks ajatus johdattaa toiseen.- sinisaimaa
Laitaatsillasta löytyy kyllä proomuja, tiettävästi aika halvalla saisi, mutta kunnostustöitä riittää. Höyryharrastuksesta kiinnostuneille tiedoksi, että tervahöyry Mikko, risteilevä museolaiva, tekee joka kesä yleisöristeilyjä Savonlinnan eteläpuolisille vesille. Museolaivaan pääsee miehistöksi vaikkapa Saimaan Purjehdusmuseoyhdistyksen kautta, uutta verta kaivataan, uskoisin. Kansimiehen paperit saa helposti, EA1-kurssi, laivapäällikön koulutus aluksella ja merimieslääkärin todistus, that's it! Susmorsian, kuljeskelepa kesäaikaan Laitaatsillassa, siellä on useita yksityisiä höyryaluksia, myös pikku hinaajia, joihin pääsee kyllä tutustumaan, kun rohkeeesti kysäiset! Otollinen aika piipahtaa paikalla on juhannuksen alla tai kesä-heinäkuun vaihteessa ennen Höyrypursiseuran kesäregattaa, sillon on eniten höyrähtänyttä porukkaa paikalla.
- susmorsian ek.
Olipa kiva näin aamun avaukseksi lukaista sinisaimaan viesti, eniten lämmitti tuo sanonta höyrähtänyttä porukkaa. Juuri sellaiseen oon aina tuntenut kuuluvani.
Olispa tosiaankin ideaa ens kesänä tehdä pyhiinvaellusmatka Laitaatsiltaan, sinne ukkini jäljille, kyllä siellä varmasti joku saattaa vielki muistaa hänen persoonansa ja ulkomuotonsa, iso tukeva ukko.
Siellähän minä lapsuuden kesät vietin, isovanhempien antama turvallinen lämpö ailahti vieläkin mieleeni.. Entäpä ne sileät kalliot, niitäkin rakastin, siellä seikkailtiin. Joskus yöllä saatoimme soutaa salaa Olavinlinnaankin.
Himpskatti, se oiskii jymypaukku, kansimiehen papereita sit ens kesänä hankkimaan ! Sais viimein se Portugalin seikkailija-seilaaja iso-iso-iso-isoisäkin sielulleen rauhan, kun hänen jalanjälkiään viimein seuraisin. - texsanell1
Ihana ajatus susmorsian, etkä ole ainoa tuosta haaveillut ja toteuttanutkin:D Claude Monet:n iki-ihana taulu maalarin seilatessa liekö Seinellä atelje'veneessään, värit taideteoksessa niin upeat auringonsäteiden taittuessa kevyessä aallokossa. Ja mikä taivaan sini! missä punainen aurinko antaa ihana kontrastin lähes syvään turkoosisävytteiseen sinisyyteen!
Meidän pohjoiset värimme on taas niin ihanan raikkaat, koivujen alkukesän herkkä vehreys kalloiden punaharmaasta erottuen.
Muistan Saimaan risteilyn aikana, miten hämmästyin ensin värien voimakkuutta heinäkuussa, sisämaan luonto näyttäytyi tuolla valtavalla järvialueella aivan toisenlaisina kuin ulkomeren saaristossa. Niin täyteläisen syvän vehmaana koin luonnon lipuessamme saarten ohi, vesikin rannoilta tummana ehkä mutapohjan ansiosta, vaalean hiekkareunan eroittuessa rantaviivalla.
Upeita maisemia, jo erilaisia kuin Päijänteellä. Tulipa tässä nyt
*höyrähdettyä* ihanasti mukaasi, Seinen risteilymuistoihinkin v.2000, jolloin Eiffeltorni laski minuutteja vuos'tuhannen alkamiseen :)
moikka! - Ajast`aika
Ei kai sentään?
V. 2000 oli jo minuutit laskettu.- texsanell1
Oikeassa olet, taisi olla valorivistö jo ennen näyttämässä v.2000
ja aika tuntimäärinä ja min. ja sekuntteina, kunnes saavutetaan. Jäi tuo luku siitä silmien verkkokalvolle:D Joku valokuva taitaa olla siitäkin Seineltä nähtynä yövalossa.
Kotimaassa juhlistimme kaikkien lastemme seurassa siirtymistä, esittämällä mieheni kirjoittaman yhteenvedon runomuodossa 1917 alkaen tapahtumat maassamme ja euroopassa, sekä itsekunkin osallistujan tärkeimmät tapahtumat:D
- tosi hienoa
lyöt kaikki laudalta joka asiassa texsanell.
- texsanell1
Äh, en lähimainkaan, useimmin tipahdan laudalta, kun en tajua, pitäislö surra vai nauraa joillekin! Paljon olis opittava vielä maltillisuutta, mutt'en taida halutaakaan joustaa.
Valitsen hyväntahtoisen nauramisen mieluimmin,..
- *Kukkahame*
Kerron en kyllä tiedä mitä ne oli vaan jospa joku täällä tietää.
Isäni teki kevättalvisin jonkun havupuun oksista sellaisia kieppejä, puun uittoon ne oli tarkoitettuja.
Jo joulun jälkeen jos lunta ei ollut mahdottomia määriä, haki veljeni isälle tuota materiaalin.
Suurin osa halkaistiin ja sitten kiepitettiin.
Kun uittoporukka tuli vei veljeni niitä 'juttuja' jo jään aikana hevosella haluttuun paikkaan.
Jos joku tietää mitä ne voisivat olla olisi kiva saada tietää, - susmorsian ek.
Ihan hävettää, kun ei tiiä niistä kiepeistä, pitäs tietää, kun just niihin tukkeihin liittyy. Muistan kyl ihan silmieni eessä, kun aattelen, silleen kaks tais olla letitettynä.
Liityhän sinäki kukkis höyryäjien joukkoon, tääl on kiva olla!
Koko päivän oonki oikeestaan vaan vetelehtinyt, ihan kun tukkijätkä lepotauolla heinänkorsi suussa. Muuta järellistä en oo tehny kun ison kattilallisen hernerokkaa, hallista taas "kipasin" eilen potkaa. Pahan päivän varalle tuossa kaks satsia jäähtymässä pakastimeen. Ihan änkyränä, kun maistu niin hyvältä.
Taitojesi mukaan taas osasit tex maalailla noita värejä. Jostain syystä en itte oo esim. kevään värien ihailija, enemmän etelänmaitten tummempia värejä ja korkeampaa taivasta aina kaipaan.Ja jo Virossa on korkeampi taivas...kummasti oon pari päivää Viroa muistellut, ehkä siksikin, kun toissapäivänä ois Toivo täyttänyt 60 vuotta.- joutavoinen
Ne on niitten puomien jatkositeitä, vittakseksi väännettyjä. Oulujoen varrella oli muistaaksen raitaketjuilla jatkettu ne puomit. Reijät tukkiin lähelle päätä ja sillain sidoyttuna jtkettu, ettei uittotukit päässet rantaan.
Olenkohan oikeassa, mutta oikaskoon joku jos olen väärässä. joutavoinen kirjoitti:
Ne on niitten puomien jatkositeitä, vittakseksi väännettyjä. Oulujoen varrella oli muistaaksen raitaketjuilla jatkettu ne puomit. Reijät tukkiin lähelle päätä ja sillain sidoyttuna jtkettu, ettei uittotukit päässet rantaan.
Olenkohan oikeassa, mutta oikaskoon joku jos olen väärässä.Kyllähän joutavoinen "jyvällä" olet. Ne "kiepit" olivat pienistä kuusentaimista tehtyjä, ainakin niin mitä näin ja tein. Siteenähän toimivat puomia rakennettaessa. Jos puutavara oli järven rannassa, puomi oli esteenä, etteivät tukit karkaa, kun ne järveen vieritettiin. Sitten puutavara kiepautettiin puomilla lautaksi ja eikun keluveneellä hinaamaan käsipellillä lauttaa. Hyvässä tuurissa tuulikin auttoi. Näin saatettiin mennä 10 kilsaa, aina ankkuri n. 100m. päähän, sitten napakka soutu, vene kiinni lauttaan ja vinssiä pyörittämään. Kun päästiin jokeen, puut vapautettiiin virran vietäväksi. Joen ratamillahan ei lauttaa tarvinnut tehdä, eikun suoraan virran vietäväksi.
Joki oli monin paikoin reititetty puomeilla, etteivät tukit rantaheinikkoon ajatuisi. Pienehköissä joissa saattoi olla puusta veistettyjä tammia, joilla vettä säännösteltiin, sitä laskettiin vain silloin kun puutavaraa oli menossa. Uittoreitit saattoivat olla jopa sadoissa kilometreissä. Kiersihän uittoreitti Koitajoessa pitkän kierroksen Neuvostoliiton puolellakin. Siellä en ehtinyt olla uitossa, siellä oli ns.vakiporukka.
Sen verran opin, että pienet matkat yhdellä tukillakin onnistuneesti matkasin.- *Kukkahame*
joutavoinen kirjoitti:
Ne on niitten puomien jatkositeitä, vittakseksi väännettyjä. Oulujoen varrella oli muistaaksen raitaketjuilla jatkettu ne puomit. Reijät tukkiin lähelle päätä ja sillain sidoyttuna jtkettu, ettei uittotukit päässet rantaan.
Olenkohan oikeassa, mutta oikaskoon joku jos olen väärässä.Elikkäs, niillä kiinnitettiin se kuljetettava lautta, en sitä kyllä vieläkään osaa kuvitella mutta niin sen täytyy olla.
Kovalla kiireellä niitä sitten tehtiin kun tietoa tuli koska pitää olla valmista, joskus ajattelin ettei isä ehtinyt edes nukkua kunnolla.
Ei sitä näin naisen logiikalla kuitenkaan kaikkea yksin selvitä.
Kiitos teille jotka kerroitte ;-)).
Kiitos 'kutsusta' että palaisin, palaanhan toki kunhan saan kaikki kuteet kudottua ja siistimistyöt hoidettua!
- susm.
Minäpä laitan Viron Öhtulehen ( Iltalehti) ja Länsi-Viron Lääne Elun, Haapsalon seutu, missä olin silloin, osoitteet, jos ketä kinnostaa vilkaista uutisia sieltä. Lukekaa ääneen, on helpompi ymmärtää. Yks ohje...b ja d kovina= p ja t.
www.ohtuleht.ee
www.le.ee - texsanell1
Ei tuu mitään:D heti luin, että-- "pohjanmaalla yks' mutsi on kaikkien panema"--- tää on kauheeta kun ei voi olla nauramatta:D
Voisit kyllä suomentaa, kun annoit luettavaksi, mä kuolen nauruun:D- susm.
Missähän sinunkin ajatukset on oikein olleet, yritin tiirata molemmista lehdistä, oisko sinnepäinkään juttua, en kyllä löydä !!! Tuo Öhtuleht on vähän sellanen juorulehti, mutta Lääne Elu ihan asiallinen, näky olevan kaikenlaista kulttuuriasiaakin siinä. Sittenhän on ihan erikseen postmees- lehti, aika kuivahko sinänsä.
Hyvin harvoin netistä lehtiä lueskelen, juuri ollenkaan, kyllä niin vanhanaikainen olen, että hyppysissä mieluiten oltava. Sokokselta ja rautatieasemalta täällä kyllä saa ostettua muitten maitten lehtiä. susm. kirjoitti:
Missähän sinunkin ajatukset on oikein olleet, yritin tiirata molemmista lehdistä, oisko sinnepäinkään juttua, en kyllä löydä !!! Tuo Öhtuleht on vähän sellanen juorulehti, mutta Lääne Elu ihan asiallinen, näky olevan kaikenlaista kulttuuriasiaakin siinä. Sittenhän on ihan erikseen postmees- lehti, aika kuivahko sinänsä.
Hyvin harvoin netistä lehtiä lueskelen, juuri ollenkaan, kyllä niin vanhanaikainen olen, että hyppysissä mieluiten oltava. Sokokselta ja rautatieasemalta täällä kyllä saa ostettua muitten maitten lehtiä.Jaha --kun kerrantuli puheeksi Viron lehdistä , Niin n 10vuotta sitte olin Pärnyssä kylpylässä ja otin kaikki mahdolliset hoidotkin --olin juuri selviytynyt Syopäleikkauksesta ja ajattelin että pyhitän elämäni eteenpäin vaan itselleni
niin siitä lehdestähäs se alko tämä Olen ollut puolialastomana yhdessä lehdessä --hierojan pöydällä . Kun kysyivät että saako ottaakuvan kun se on haastattelu siinä lehdessä , tämä kylpylä haluis mainostaa ,en nyt muista niin tarkkaan --mutta sitten se kuva oli siinä lehdessä --kyllä siitä ei oikein voinut minua tunnistaa onneksi
Nyt taasen tekis mieli sinne Terveyskylpylään -- eläkeläisissä olis kyllä mukaan lähtiöitä , --- laitampa kyselyn ,
P,S löytyihän minun matkamuistoista se lehtikin. Pärny Postimees.15 septemper 1999
Niin eihän minulla ollut Jerryäkään sillon vielä . Aika rientää-
" tunnetan inimest, kui talle käed peale panen" väidab massöör Diana Oikukas - :=)- susm.
No kaikkeen sinäkin oot ehtinut !!! Lähe hyvä ihminen niin kuan kuin jalka viel kapsaa. Varmasti ymmärrettävää on tuo teksti, ja kun viel muistaa deen ja been kovaks sanoo. "Saan tuntuman ihmiseen, kun kädet näin laitan hänen päälleen, sanoo, väittää hieroja DO. Sananmukasesti suunnilleen.
Voi kun on kiva katsella matkamuistoka --olen kerännyt Mappiin -- sielä on ½ v Estonian hukkumisesta ,---Ja kaikki hintakuitit mitä tuli ostettua , valokuviakin siittä laivan sisätiloista --
Olen käynyt Lenkgretissakin -- Ja Moskovaankin tutustunut . Se oli sitä Neuvostoliitonaikaa se
Paljon olen matkustellut Pariisissa Eifeltornin huipussakin .
Voi ne kaikki on muistoina--kiva kun olen sellainen että keräsin Pariisin metrolipunkin , alennuskorttiin oli kuvakin laiitettava , mutta halpaa kun osaa.
Jos ei poika olis ostanut koiraa olisin nytkin aina menossa johonkin suuntaa -- ehkä se sitävarten minulle hommattiinkin. Tiedähäntä.- Sama ullamirjami ***
Voi hyvä Sylvi --kuinka taas tuli kirjoitusvirheitä . Olis kyllä Luettava jäjkikäteen mitä tuli kirjoitettua. --- Ihme ettei kukaan jo huomannut ja antanut palautetta .
Mutta minkäs teet ,sormet lipsuu .. Tähtiäkään ei tuu ,ymmärrän ;=) Kun sitä isoisä-stoorissa olen pikkuhiljaa (kiva sana, vaikka vähän tehdyn tuntuinen) edennyt ja yhä vaan selvemmäks tulleet isien ja isoisien uittojätkäjuuret, niin sattui tuolla selaillessani tämä rattoisa ketju silmiini. Ilahduttava ihan vaikka vain lukee, jos ei itte oo kirjoitustuulella. Kyllä tällainen ketju passaa nostaa viel esille, niinkauan kun vanhat tekstit tallessa ovat.
Rauhoittava matka hinaajan kannella ja tukkilautta perässä. Tutkimusmatkaa parhaimmillaan.- tuoksuvattu*
Annanpa linkin josta selviää paljon entisen ajan työ- ja tarvekalujen nimiä.
Kyllä tällaista rauhallista viestittelyä on kiva lukea vielä uudelleen esiin otettunakin.
En ollut mukana kirjopittelemassa näihin aikoihin, vaikka joskus harvakseltaan luin ja vastasinkin.
Tässä se linkki
http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/savotta.htm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä se Mira Luodin ohjelma oli?
Ja onnistuiko hiljaiseksi maksaminen sittenkään, jos myöhemmin sanoo, että tuollaista tapahtunut? Ihmiset alkaa pohtiin2578870IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its3076176Verinen koira
Mikä juttu on tämä Karhumäellä pyörinyt verinen koira? Oliko hyökännyt jonkun kimppuun?661320Mira Luoti, Vain Elämää
kausi 8. mukana aluksi mm. Terhi Kokkonen ja Mira Luoti. taustalla myös Danny ja Kashmir. paljonko 1+1 olikaan?61277- 1091091
Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.75923Mira Luoti koki seksivvaltaa sarjan kuvauksissa. Otti hyssyttelyrahat mutta nyt julkistaa asian?
Kun hyvin tietää että helppo päätellä mikä ohjelma kyseessä. Ja jos koki oikein "väkivaltaa" eli raisk, niin edesvastuut60847Mopokeulija
Poliisit saisivat käydä noukkimassa sinipuseroisen keulijan tuota pikaa. Koulureppu selässä yhdellä pyörälla S-Marketin43758MUISTATTEKO SEN?
Karhean tummansövyisen raastavsn huudon : RYKIKÄÄ! NIITÄ RAATOJA@ RÄKIKÄÄ NIITÄ EAATOJA!btämän paeoni aina toivotti rakk310680Sonnisen turha valitus selvästä asiasta !
Nyt tuli sellainen valitus jossa ei järjen häivää, Sonninen ja koko hallinto munaa itsensä. Hänestä on tulossa pilkunnus23666