Olen varmaankin ihan hirveä äiti! Kun vaihdoin 4,5kk ikäiselle vauvalleni vaippaa hoitopöydällä ja lapsi yhtäkkiä tippui lattialle siitä sillä aikaa kun kuivasin lattiasta pissaa. Olin justaan nousemassa ylös, niin sillä aikaa lapsi tulee alas. Otin lapseni heti syliin ja itku lakkasi heti kun pääsi äitin syliin. Menin hirveeseen shokkiin itekkin, ja purkahdin itkuun. Selvittiin toivon mukaan ihan pelkällä säikähdyksellä, nyt lapsi on normaali hymyilee, nauraa ääneen ja jokeltelee sekä laulaa unilaulua, niin ku aina ennenki. Äsken otti pienet torkut. Hän on voinniltaan samanlainen kun ennenki. Ja nyt teen luultavasti vääryyden siinä että en vie tarkistuttaan sitä. (Toivottavasti en olisi ainut äiti, jolla on lapsi tippunut hoitopöydältä!) Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia?
Apua!
Huolestunut äiti
101625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
nooh, meillä kampesi pinnasängystä alas ja sai mojovan kuhmun ja hirveän itkukohtauksen. Minä myös paniikki itkua...Seurasimme tilannetta ja vauvalle ei käyny kuinkaan. Kävin myös yöllä pari kerrtaa tsekkaa että oli ok.
Et ole huono äiti..meille kävi sillein,että muksu tipahti sohvalta lattialle,kun sekunniksi käänsin päätä.Äiti pelästy enemmän kun lapsi.Totta kai lapsikin pelästyi ja oli kauheeta huutoa.Mutta jos totta puhutaan,ei me pystytä kaikkia kolhuja ja tipahtamisia,kaatumisia estämään,vaikka tahdoittaisi.Lapsi kasvaa koko ajan.Pääasia että sielä on lapsi kunnossa=) ei hätää
Kiitokset teille vastauksista. =) Tää asia silti kaivertaa koko ajan mieltä :/ Mitenköhän pystyn elämään asian kanssa. Olen nyt seurannut vauvan vointia ja tämä hymyilee, nauraa ääneen ja ruoka maistuu kunten ennekin ja jaloilla potkuttaa ees taas sekä käsillä huitoo. Toivottavasti sille ei vaan tullu tipahtamisesta mitään vakavampaa. Annoin varmuuden vuoksi sille tän lapsen panadol lääkkeen. Onneksi ei tullut pää edellä vaan jalat, en edes muista kunnolla kuinka se sieltä tuli, ku olin ihan paniikis mutta vattalla se oli kun nostin sen syliin. Eli tullu luultavasti jalat edellä, ku on kova potkiin niillä.
Vauvat on todella pehmoisia. Luut taipuvat melkein 90 astetta jopa katkeamatta. Pää on pehmoista luuta, joka joustaa. Lapsesi tuli alas vieläpä jalat edellä, ja kyllähän 4,5kk ikäisellä on jo vähän lihasta töpätä niin, ettei ihan täysin miten sattuu retkahtanut. Jos lapsi on kunnossa, niin tuskin mitään suurempaa vammaa on tullut. Sisäinen verenvuoto näkyisi käsittääkseni pienellä kyllä turvotuksena ja mustelmana aika pian, eikä se lapsi iloinen ja terve olisi.
Kuule, suurin äitien julkinen salaisuus on, että suurin osa lapsista muksahtaa sängyltä/pöydältä/alustalta/jostain alas jossain vaiheessa. On hyvä, että säikähdit, ensi kerralla muistat katsoa tarkemmin. Se on hyväkin, sillä lapsesihan alkaa olla pyörivässä iässä, kohta hän on jo väkkäränä menossa ties mihin. Paniikkia ei silti kannata ottaa, sillä lapsi tulee muksimaan itseään vielä melkoisen moneen ovenpieleen, pöydänkulmaan ja ties mihin. Kysäisepä vaikka omalta äidiltäsi, varmasti olet itsekin muksaissut itsesi pienenä. ;) Niin ainakin meikäläinen on, tullut juurikin kuulemma hoitopöydältä alas.
en tiedä mutta jostain olen kuullut että vauva pitää aina käyttää tarkastettavana lääkärissä jos tippuu hoitopöydältä. en tiedä mitä itse tekisin jos lapsi vaikuttaa terveeltä.. ehkä varmuuden vuoksi veisin. mukava sitten ottaa tunnolle jos jotain onkin sattunut enkä olisi vienyt hoitoon. päävammat tulevat usein esiin vasta myöhemmin eikä niitä heti itse voi huomata. komppaan edellisiä, varmasti et ole ainoa jolle käynyt noin mutta minä kuitenkin suosittelisin varmuuden vuoksi tarkastamaan tilanteen lääkärissä, saisi sitten itsellekin mielen rauhan.
Minä luultavasti kävisin varmuuden vuoksi tarkastuttamassa tilanteen, jos et kuitenkaan ole varma, tippuiko lapsi pää vai jalat edellä. En haluaisi pelotella, mutta päävammat kun voivat alkaa ihan hyvin vaivata vasta myöhemmin... Vauvoista ei minulla ole kokemusta, mutta voisi tähän mainita, että eräs tuttavani (aikuinen siis) kerran kaatui maahan niin, että löi päänsä. Kävi lääkärissä, mutta päätä ei kuvattu ja pian tapahtuneen jälkeen sai aivoverenvuodosta johtuvan halvauksen ja on edelleen täysin muiden armoilla, ei voi siis tehdä käytännössä mitään ilman apua, vaikka pää toimiikin normaalisti, vartalo ei ja tapahtuneesta on jo kuusi vuotta...
Meidänkin poika kopsahtaa muksahti sohvalta alas, alas tullessa vielä kolhaisi päänsä pöydänjalkaan niin, että otsaan tuli muutaman millin kuoppa hetkeksi, muutaman minuutin päästä kuopan tilalle tuli pieni patti. Säikähdettiin tosissaan että mahtoikohan nyt käydä pahasti - poika itse oli ensin pari sekuntia hiljaa ja sitten tuli itku, kunnes pääsi äidin syliin ja rauhoittui nopeasti, parin minuutin jälkeen sitten jo oli ihan entisensä ja hymyillen huitoi lattialla.
Päätimme varmuuden vuoksi käydä näyttämässä poikaa lääkärillä, mutta eipä siellä tuohon mitään ihmeempää kantaa otettu, tsekkasi silmien ja käsien sekä jalkojen liikkeet ja kun olivat normaalit niin passitti kotiin ja käski seurata tilannetta loppupäivän ja jos olisi ollut normaalista poikkeavaa käytöstä niin sitten olisi pitänyt tulla uudestaan lääkäriin. Ei siis ainakaan meilläpäin ollut suuremmin hyötyä tästä käynnistä mutta itselle sai henkisesti paremman olon kun kuuli asiasta ammattilaisen mielipiteen.
Tapahtuneesta on nyt parisen viikkoa aikaa ja poika on ihan normaali ollut koko ajan, pieni kuhmukin hävisi parissa päivässä täysin. Selvittiin siis säikähdyksellä onneksi =)
Tuttu tunne :D Meillä 6kk neiti tuli yöllä mökillä sängystä alas, onneksi pudotus oli pieni ja alla matto, mutta tuo pelko oli ihan hirveä.
En halua pelotella, mutta serkkutyttö tuli 3 kuisena sängystä alas ja sai pahan vamman päähänsä ja vietti kuukausia sairaalassa. Toipui kyllä ihan normaaliksi. Mutta kuitenkin jos korkealta on tippunut niin mielenrauhan vuoksi ainakin soittaisin tk:een.. Meidän tapauksessa pudotus oli niin pieni, että selvittiin säikähdyksellä enkä lähtenyt näytille ja itse hoitoalan ihmisenä osasin arvioida vauvan vointia sen jälkeen.
Meidän tyttö putosi rahilta alas. Itki ehkä minuutin. Huono omatuntohan siitä tuli. Ei käyty missään näyttämässä.
Ei ne lääkärissä tee muuta ku tarkistaa pintapuolisesti ja käskee kotona seurata tarkemmin.
Meillä tyttö tippui sängyltämme alas, kun hän makoili kun istuin hänen vieressään. Olin katsovinani ettei hän pääse putoamaan, mutta, kas kummaa, hän potkaisi senverran voimakkaasti että päsi putoamaan.
Huutohan siitä tuli, muttei käynyt kuinkaan, ei edes kuhmua. Seurailin toki vointia sen päivän ja seuraavan yön vielä. Tyttö oli tällöin parikuinen.