Nykyinen mantra perhehoidon lisäämisestä sijoitettujen lasten kohdalla on kammottavaa. Vielä edellisillä vuosikymmenillä perheissään, joskus hieman horjuvissakin oloissa täysipäisiksi kansalaisiksi kasvaneet lapset sijoitetaan tämän päivän lastensuojelutotalitarismissa kaupunkien ja kuntien kanssa toimeksiantosopimuksen tehneisiin "parempiin perheisiin". Näille perheille syydetään rahaa ja heidän kanssaan ollaan hämmästyttävän pitkämielisiä erilaisten ongelmien ja suoranaisten laiminlyöntien suhteen, vaikka biologisten vanhempien kanssa ollaan melkeinpä hysteerisiä. Voidaan jopa kysyä, kuka enää pystyy kasvattamaan lastaan täysin nykyaikaisten lastensuojelustandardien mukaisesti oikein?
Sijaisperhetoiminta pitäisi kieltää, samoin voitontavoitteluun pyrkivien yritysten toiminta lastensuojelusektorilla. Kuntayhtymien julkisin varoin ja omana tuotantonaan ylläpitämät, kodinomaiset lastenkodit ja ennen kaikkea nykyisestä moninkertaistettava lasten ja perheiden auttaminen suoraan kotiin eli ns. avohuolto ja matalan kynnyksen tukipalvelut olisivat paljon parempia ja tuloksellisempia keinoja. Nykyisenlainen lastensuojelupolitiikka herättää laajaa pelkoa, inhoa, aggressioita, pahoinvointia, katkeruutta ja epäluuloisuutta tarpeellistakin lastensuojelutyötä kohtaan. Lastensuojelun tavoitteena tuntuu nykyisin olevan lapsen suojeleminen omilta vanhemmiltaan, mikä on perverssi lähtökohta, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat selkeästi ovat vaaraksi lapselleen. Suurimmassa osassa lastensuojeluasiakkuuksista ja huostaanotoista ei kuitenkaan tällaisesta ole kyse.
Sijaisperhetoiminta pitäisi kieltää, samoin voitontavoitteluun pyrkivien yritysten toiminta lastensuojelusektorilla. Kuntayhtymien julkisin varoin ja omana tuotantonaan ylläpitämät, kodinomaiset lastenkodit ja ennen kaikkea nykyisestä moninkertaistettava lasten ja perheiden auttaminen suoraan kotiin eli ns. avohuolto ja matalan kynnyksen tukipalvelut olisivat paljon parempia ja tuloksellisempia keinoja. Nykyisenlainen lastensuojelupolitiikka herättää laajaa pelkoa, inhoa, aggressioita, pahoinvointia, katkeruutta ja epäluuloisuutta tarpeellistakin lastensuojelutyötä kohtaan. Lastensuojelun tavoitteena tuntuu nykyisin olevan lapsen suojeleminen omilta vanhemmiltaan, mikä on perverssi lähtökohta, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat selkeästi ovat vaaraksi lapselleen. Suurimmassa osassa lastensuojeluasiakkuuksista ja huostaanotoista ei kuitenkaan tällaisesta ole kyse.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huutolaislapset.
Julman kohtalon huutolaislapset Airi Hiltunen ja Kerttu Pakarinen ovat viimeisiä elossaolevia kunnan julmasti kaappaamiin, tai luovuttamiin lapsiin.
Vieläkö lastensuojelu kohtelee lapsia huutolaisina?
Iltalehti 3.2.2012.
http://www.iltalehti.fi/nainen/2012020315160917_na.shtml
---------
Lapsiasiavaltuutettu taitaa olla juonessa mukana.
Lapsiasiavaltuutettu haluaa lisätä lastensuojelun perhehoitoa.
Tämä tiedote oli muistaaksen vuodelta 2006, eikös silloin alkanut huolen vyöhykkeet ja varhaiset puuttumiset, sekä huostaanotot, eli lapsibisnes.
http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/-/view/1393624
-------
Loistava aloitus, hyvää infoa antava ketju tasan ensimmäiseen viestiin asti, kunnes linkittäjä-kaheli taas pääsee sotkemaan tämänkin päättömyyksillään. Niin tässä käy, kuten muutamat ennakoivat jo lähes vuosi sitten, että palsta tyhjenee linkittäjän häiriköinnin takia. Aika tyhjää on välillä tainnut ollakin.
Orjakausi on lailla Lopetettu !
Seis Stop Sieluttmat Orjat
Si v s t y s v a l t i o !