"On edessä kyynelten lahti,
sen takana kauniin kuoleman maa.
Suurten surujen huvijahti
sinut sinne kerran kuljettaa."
sen takana kauniin kuoleman maa.
Suurten surujen huvijahti
sinut sinne kerran kuljettaa."
"Kauniin kuoleman maa" - Mitä AJATUKSIA sinulla on kuolemasta?
Runo JukkaVirtaselta
19759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tämä siintä tule etsimättä mieleen; Exodus, tässä Tapio Rautavaaran esittämänä.
http://www.youtube.com/watch?v=tepY607Gy1U
Tuo on minunkin lempikappaleistani yksi, ja sopii tosi hyvin tuon alotukseni jälkeen.
tuo , jos tulee sopivia vastauksia sopivilta niin sitten nikki esiin. :((((
Miksi ei voi nähdä suojautumisenakin, paljonhan saa täällä joskus takkiinsa. Ei kaikessa tarvitse nähdä pahaa silti!
Piti vaan kertoa, miten kaunis oli se hetki jolloin valvoin mieheni vierellä viimeisenä yönä, ja vain yhden kerran tiesin hänen kuulevan ja tajuavan läsnäoloni.
Hoitajat olivat juuri kääntäneet hänet ikkunaan päin. missä yötaivas näkyi korkeana. Lämmitin hänen käsivarttaan hyväillen ja juttelin hiljakseen, kuinka paljon hänestä pidin, taisin laulaakin lempisäveltään.
Mutta koko katse, olemus oli kuin jännitetty jousi,--ja kaipuu näkyi hänen silmistään, kun hän katsoi kohti taivasta.
Niin vahva oli kaipuu päästä jo, hän näytti sen koko olemuksellaan ilman sanoja,...silloin hyvästelin vain puristamalla kättään ja hän sulki silmänsä,---se kerta jäi viimeiseksi. 3-4- tunnin kuluttua hän lähti, ja olin helpottunut hänen puolestaan---ja kiitollinen siitä kauniista hetkestä, se kertoi ihmisen kaipuusta Luojansa luo.
Tosi epärehtejä viestejä ilman nikkejäsi.
Tarunomaista kuolemaa ei ole olemassakaan,
ei niin kaunista runoa että kuolema olisi kaunis, ei edes laulua.
Kukaan ei tiedä mitä on sen luukun sulkemisen takana.
kukaan ei ole tullut kertomaan tuosta suuresta autuudesta.
Kuolemasta!
-Kuolema ite-
Totta tuo! -Kuollut lehmä paljon lypsää-
Kuollut ihminen on aina kylän paras.
Sodassa kaatunut on suurin sankari.
Huonosti menee, jos parhaat kuolee
aina.
Oi kuinka sitä kaipaa kuolinvuoteellaan moni! Muista vanhan muorin Sipoossakin, joka usein sanoi, miks ei saa jo lähteä, kun eli 91 vuotiaaksi ja ei tuntenut enää tarvetta tehdä ja toimia, niinkuin koko elämänsä oli joutunut tekemään.
Poikansa vaan sanoi, ettei Taivaan Faija ihan vielä huoli, kun on vähän parantamisen varaa vielä:) Siihen muori tyytyi.
Rauhassa sai aikanaan lähteä, -- vieläkin pidän tuosta muistosta, jolloin sain tutustua aitoon rehtiin kansanaiseen!
Pitkä oli elontie
mutkainen
joskus kuoppainen
on annettu aika kulkijalle
tie päättyy kerran jokaisen
määränpää häämöttää
kulkija kiirehtii
kotiin ijäiseen
pois lähteä on hyvä väsyneen.
Kuoleman kuvittelen kuvitelleeni jo syntyissäni.
Sen arkinen ajatus ei ole koskaan hellittänyt.
Omassa runosuonessani lienee jokin tammi, kun se ei nyt virtaa.
Jo nuoruudessani ihannoin Edith Södergranin runoa, Maa, jota ei ole, Kaarlo Sarkian suomentamana.
Ikävöin maahan jota ei ole,
sillä kaikkea mikä on olen väsynyt himoamaan.
Kuu kertoo minulle hopeaisin kirjaimin
maasta jota ei ole.
Maasta, jossa kaikki toiveemme täyttyvät ihmeellisesti,
maasta, jossa kaikki kahleemme kirvoittuvat,
maasta, jossa vilvoitamme raadeltuja otsiamme
kuun kasteessa.
Elämäni oli kuuma harha.
Mutta yhden olen löytänyt ja yhden olen totisesti voittanut –
tien maahan jota ei ole.
Maassa jota ei ole
kulkee rakastettuni, otsallansa sädehtivä kruunu.
Ken on rakastettuni? Yö on pimeä
ja tähdet vapisevat vastaukseksi.
Ken on rakastettuni? Mikä hänen nimensä?
Taivaat kaartuvat korkeammiksi,
ja ihmislapsi vajoaa äärettömiin usviin
vastausta tietämättä.
Mutta ihmislapsi ei ole mitään muuta kuin varmuus.
Ja se kohottaa kätensä kaikkia taivaita korkeammalle.
Ja vastaus tulee: Minä olen se, jota rakastat
ja aina olet rakastava.
.
Muistovärssy
Ei polulla armasta astujaa,
vain kaipaus kodissa asustaa.
Me muistamme jälkiä kättesi töiden
kiittäen, siunaten, ikävöiden.
Sillai
"Ja äkkiä on, katso, tyhjä käsi.
Pois lintu lentää siivin välkkyvin.
- Ja linnun lento olet itsekin."
Onko kuoleman maa kaunis ?
ehkä silloin kun ihminen on täysin loppuun elämänsä eläny,
kuolema on hyvä ja armollinen, tuo levon väsyneelle
kuitenki ihmisellä on taipumus purnata kuolemaa
miksi veit rakkaimpani
miksi annoit tämän kärsimyksen
kuolema lopulta on ystävämme, viimeinen.
hei.mistähän saisi tuon kauniin runon laulettuna?ja mikähän sen nimi on englanniksi?peter panista tuo on mutta mun etsiskelytaidott eivät ole vielä tuottaneet tulosta.
- Peter Panista se kyllä on, Jukka Linkolan säveltämä, mutta 'you tubessa' sitä ei taida olla.
- Kun nauran ystävän kanssa, se on kaikista parasta.
Se on parasta elämää.
Tai ei tarvitse edes nauraa. Riittää, että tuntee olevansa samassa hetkessä samalla aaltopituudella jonkun kanssa.
Jos voi tuoda iloa jonkun elämään... sehän on dramaattinen tapa vaikuttaa maailmaan. - Se on parasta.
"Kukin lähteä saa aikataulunsa mukaan,
eikä myöhästy kukaan
niin kaunis on kauniin kuoleman maa...
Eikä pelottavaa ole lähtöni hetki,
sillä hieno on retki
niin kaunis on kauniin kuoleman maa..."
(Peter Pan-musikaalista, sanoitus Jukka Virtanen)
Kuolema
mitä se on ??
se on vapautus elämän kahleista
VIETETÄÄNKÖ TÄÄLLÄ JONKUN hAUTAJAISIA . vAi miksi näitä hartaushetiä . Tyypillistä Suomalaista surullista --jo etukäteen ennenkun mitään on edestapahtunut.
han meidänikäisten suuressa suvussa joku kuoleekin,
usein yli 100-vuotiaana. - Ja silloin niitä surun säkeitä
mieleen nousee.
olin aivan hiljattain, hän oli ollut sairaalassa työelämänsä ajan.
Kyllä se aina pysäyttää, kun jonkun maallinen maja lasketaan siine hautaan.