Tulin kertomaan tänne minun (27v) ja mieheni (29v) tarinan.
Aloimme naimisiin menon jälkeen yrittämään lasta, 4vuotta sitten. Halusimme 3lasta suunnilleen 3-5v ikäeroilla, joten aika oli mielestämme sopiva, lapset ehditään hankkia, molemmilla työpaikat ym. Suunnilleen täydellistä. Yritimme 8kk tuloksetta, kunnes sitten kuukautiset jäivät pois ja raskaustesti näytti, että olen raskaana. Ilo oli suunnaton niin minulla kuin miehellä, itseasiassa mies taisi innostua asiasta enemmän kuin minä. Ultrassa paljastui, ettei mitään vauvaa olekaan. Emme tienneet miten siihen pitäisi reagoida. Meille sanottiin vain, että testi oli huijannut. Ei mitään muuta. Kuukautiset alkoivat seuraavana päivänä. Kun lapsen yrittämisestä oli kulunut vuosi, menimme lääkärissä käymään. Tutkimuksia, tutkimuksia. Mitään vikaa, tai syytä ei löytynyt. Lapsettomuus harmitti todella paljon, varsinkin kun hoidot eivät auttaneet, ja meillä ei lopulta ollut edes kiinnostusta asiaan. Jos olisimme olleet viisaita, niin olisimme menneet yksityiselle heti. Mutta ei meillä ollut rahkeita mennä seuraavaksi sinne, joten tyydyimme odotteluun ja säästimme rahaa yksityiselle menemistä varten. Vuosihan siinä vierähti, lopetimme alkoholin käytön kokonaan.Epätoivoisia olimme. Mieheni oli jo soittamassa yksityiselle, kun minä tein kolme raskaustestiä putkeen. Jokainen näytti plussaa. En meinannut saada edes happea, kun itkin ilosta ja onnesta vessan lattialla. Mieheni tuli katsomaan hädissään mitä on tapahtunut. Itkimme pitkään ja hartaasti molemmat. Ilosta, onnesta.. Illalla juttelimme asiasta ja totesimme ettemme nyt iloitse liikaa, ennenkuin raskaus varmistuu. Ultrassa se varmistuikin, olin raskaana. Raskaana! Raskausaika sujui yllättävän helposti kuten synnytyskin, olin pelännyt sitä aivan turhaan.
Nyt meillä on vähän reilu vuoden ikäinen tyttö, nimeltään Saimi Kristiina. Toista lasta emme välttämättä koskaan ala edes yrittämään, meille riittää, että on tämä yksi suloinen pieni tyttö ilahduttamassa elämäämme.
Toivoa on, jokaisella.
Aloimme naimisiin menon jälkeen yrittämään lasta, 4vuotta sitten. Halusimme 3lasta suunnilleen 3-5v ikäeroilla, joten aika oli mielestämme sopiva, lapset ehditään hankkia, molemmilla työpaikat ym. Suunnilleen täydellistä. Yritimme 8kk tuloksetta, kunnes sitten kuukautiset jäivät pois ja raskaustesti näytti, että olen raskaana. Ilo oli suunnaton niin minulla kuin miehellä, itseasiassa mies taisi innostua asiasta enemmän kuin minä. Ultrassa paljastui, ettei mitään vauvaa olekaan. Emme tienneet miten siihen pitäisi reagoida. Meille sanottiin vain, että testi oli huijannut. Ei mitään muuta. Kuukautiset alkoivat seuraavana päivänä. Kun lapsen yrittämisestä oli kulunut vuosi, menimme lääkärissä käymään. Tutkimuksia, tutkimuksia. Mitään vikaa, tai syytä ei löytynyt. Lapsettomuus harmitti todella paljon, varsinkin kun hoidot eivät auttaneet, ja meillä ei lopulta ollut edes kiinnostusta asiaan. Jos olisimme olleet viisaita, niin olisimme menneet yksityiselle heti. Mutta ei meillä ollut rahkeita mennä seuraavaksi sinne, joten tyydyimme odotteluun ja säästimme rahaa yksityiselle menemistä varten. Vuosihan siinä vierähti, lopetimme alkoholin käytön kokonaan.Epätoivoisia olimme. Mieheni oli jo soittamassa yksityiselle, kun minä tein kolme raskaustestiä putkeen. Jokainen näytti plussaa. En meinannut saada edes happea, kun itkin ilosta ja onnesta vessan lattialla. Mieheni tuli katsomaan hädissään mitä on tapahtunut. Itkimme pitkään ja hartaasti molemmat. Ilosta, onnesta.. Illalla juttelimme asiasta ja totesimme ettemme nyt iloitse liikaa, ennenkuin raskaus varmistuu. Ultrassa se varmistuikin, olin raskaana. Raskaana! Raskausaika sujui yllättävän helposti kuten synnytyskin, olin pelännyt sitä aivan turhaan.
Nyt meillä on vähän reilu vuoden ikäinen tyttö, nimeltään Saimi Kristiina. Toista lasta emme välttämättä koskaan ala edes yrittämään, meille riittää, että on tämä yksi suloinen pieni tyttö ilahduttamassa elämäämme.
Toivoa on, jokaisella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onnea.
Kun ei ole edes mahdollisuutta yrittää raskautta ja joiltain se kohtukin puuttuu niin....