En jaksa enää nukuttaa 1v tyttöä hetkeäkään! Eeeeeeeeeeeeeen jaaaaaaaaaaaaaksaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!!! Pää hajoaa!
Kolme viikkoa jo kestänyt. Ei nukkuisi iltaisin millään. Ei millään. Väh 1,5 tuntia menee joka ilta vaikka olisi kuinka väsynyt. HUOH. Koskakohan helpottaa. Haluaisin edes yhden vapaaillan kuukaudessa.
Kiitos kun sain purkautua teille. Nyt menen taas jatkamaan nukutusta.
Kolme viikkoa jo kestänyt. Ei nukkuisi iltaisin millään. Ei millään. Väh 1,5 tuntia menee joka ilta vaikka olisi kuinka väsynyt. HUOH. Koskakohan helpottaa. Haluaisin edes yhden vapaaillan kuukaudessa.
Kiitos kun sain purkautua teille. Nyt menen taas jatkamaan nukutusta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi nukuttaa? Olet todennäköisesti kaikki kauniit hyssyttelykeinot käyttänyt? Eli korvatulpat korviin ja anna lapsen huutaa ja opeta hänet nukahtamaan itsekseen. Niin on kautta aikojen tehty ja eipä siitä niin suuria traumoja tule.
Laita muksu sänkyynsä ja mene selin istumaan kamarin lattialle. Et noteraa mitään toimintaa mukelon taholta, ainoastaan kippaat takasin sänkyyn jos sieltä pois tulee, puhumatta mitään. Jatka samaa pari viikkoa niin kyllä se oppii, että tylsää tämmönen yhden miehen sirkus, joka ei ketään kiinnosta.
Tehdään iltahommat (mitkä ne iltarutiinit teillä nyt onkaan) ja sitten sammutetaan valot/ laitetaan mahd. yövalo ja toivotetaan hyvät yöt. Meillä oppi (tosi huonosti nukahtava) vuoden ikäinen tyttö parissa illassa nukahtamaan max. 5 minuutissa viereen kun rutiini vaan oli selkeä ja minä lopetin nukuttamisesta stressaamisen. EIkä mitään juttu/ leikkiseuraa enää halin ja hyvän yön toivotusten jälkeen tule. Kannattaa muistaa leikkiä, seurustella ja höpötellä lapsen kanssa riittävästi päivän aikana. Auttaa usein nukatamista. Ja sitten on vielä tosiaan se, että taidat olla aika stressaantunut? Ja lapsi aistii sen ja se vaikeuttaa nukahtamista. Se on varmaan se ongelma tässä. Tiedän itsekin tuon kierteen, että alkaa jo ennen iltatoimien aloittamista ahdistaa tuleva nukutus. Ja sama meillä toimi myös ruokailussa. Tyttö rupes syömään kun mä lopetin ruuasta/ sen määrästä/ terveellisyydestä tms stressaamisen. Mulla eka lapsi niin sitä stressaa turhaan ihan kaikesta :(
Voi, älä nukuta. En minäkään tuollaista jaksaisi, opetin lapsen nukahtamaan itsekseen jo alle vuoden ikäisenä. Jätän oven auki ja menen tekemään kotihommia, hyvä vaan jos tulee vähän kolinaa niin ei tule lapselle orpo olo. Jos lapsi alkaa huudella tai itkeskellä, huikkaan keittiöstä iloisesti että nyt nukutaan, äiti täällä tekee ruokaa, ei mitään hätää! Tai jotain vastaavaa. Joskus jopa lauleskelin siinä samalla. Kannattaa kokeilla mikä omaa lasta lohduttaa tuossa tilanteessa. Vain jos kuulostaa että on oikea hätä kyseessä, menen katsomaan mitä tapahtuu.
Ja mitä isompi taapero kyseessä, sitä enemmän voi myös selittää että nyt äiti tarvitsee vähän omaa aikaa, äiti on väsynyt, äidin pitää syödä jne. Lopulta jos lapsi vaan jatkuvasti huutelee sängystä tai ei pysy siellä, sanon jo vähän topakamminkin että nyt sänkyyn siitä, nyt nukutaan. Pääasia kuitenkin että olet tiukan johdonmukainen, pian lapsi sen oppii. Joskus nukahtaa nopeasti, joskus viettää sängyssä yli tunnin ennen kuin nukahtaa, mutta minä en siinä vieressä istu. Silloin harvoin kun olen istunut, tuntuu että lapsi vain virkistyy lisää kun saa seuraa.
Lapsi nukahtaa keinumiseen. Hommaa riippumatto tms. keinu ja ripusta naruilla roikkumaan ja sitten vaan vauhtia antamaan. Nukahtaa heti.
mikset pidä unikoulua. ei ton ikästä enää tartte nukuttaa. viet muksun sänkyynsä, kun alkaa huutaa, käyt laskemas takasin makuulle. joka kerta pidennät väliä minuutilla ennenku meet käymään. meillä pidetty monet kerrat ja 3-4 iltaa se ottaa, joka ilta huuto aika vähenee. ei se siihen kuole et vähä huutaa, kyllä tuon ikänen on aiheellista jo opettaa nukahtamaan ittekseen.
Kiitokset neuvoistanne! Olin oikeasti jo täysin hermoraunio tilanteen kanssa (en enää osannut edes ajatella selkeästi kun tosissani suorastaan pelkäsin iltoja hirveän nukkumistaistelun takia) enkä jaksanut kuunnella kun lapsi itki jätettyäni hänet yksin sänkyyn; ajattelin että se on hirveän väärin. Minua ainakin aina kehoitettu reagoimaan nopeasti lapsen itkuun.
Mutta kolme iltaa sitten hajosin totaalisesti ja päätin että pakko tämän hyppyyttämisen loppua ja kävin viemässä tytön sänkyyn, juotin maidon ja sanoin hyvät yöt silittelyjen kera ja sitten menin olohuoneeseen. Hirveä huuto, jota seurasi itku. Itkua kuuntelin 2min (katsoin kellosta), menin huoneeseen, laitoin istuvan lapsen takaisin makuulleen, sanoin että käypä nyt nukkumaan ja taas poistuin. Sain toistaa tämän 8 kertaa ja kello oli 1 ennen kuin nukkui ja ajattelin jo ettei tästä tule mitään.. MUTTA seuraavana iltana itki vain kahdesti ja meni itse makuulleen ja sulki silmänsä kun kävin huoneessa! Ja nyt kahtena iltana nukkunut ihan itse ilman yhtään itkuja!! Joten vielä kerran SUUREN SUURI KIITOS teille neuvoistanne!