Lasihelmikoruja

Keskustelupalsta Helmetti.fi. Vasta itekkin löysin mut vaikuttaa kattavalta.

Suosittelisin, että kävisit kirjastossa lainaamassa aloittelijalle sopivan kirjan korujen tekemistä varten. Niissä neuvotaan millaisia työkaluja tarvitset, langat, solmusuojat, helmityöneulat, lukot, vaijerin käyttö kiinnityshelmi (ja sen halkaisija) ja paljon muuta. Kirja opettaa myös, miten helmikoru aloitetaan ja lopetetaan. Se on tärkeää.

Aloittelijan kannattaa aloittaa harrastuksensa helpoista ja yksinkertaisista malleista, että työ tulee tutuksi. Tarkoitus on innostua, eikä lannistua.

Helmityömatto on ehdottomasti tarpeellinen, koska pyöreät helmet pyörivät helposti lattialle. On makuasia, tykkääkö samettipäällysteisestä, paksusta huopalevystä vai Softis levystä.

Itse tykkään viime mainitusta ja on sitä paitsi halvinkin, eikä neulan huipputerävä kärki tartu kiinni, ampuen helmen lähimpään seinään. Sametti sopii parhaiten hopeaketjujen tekemiseen. Helmityömatolle laitan kaikki tarvitsemani helmet ja nostan helmet yksitellen NEULALLA, en käteen ja siitä neulalle. Siihen menee liikaa aikaa.

Langan menekki riippuu pitkälti siitä, millaisia helmikoruja teet ja kuinka monta kerta menet korun läpi, että korusta tulee käyttöä kestävä. Ja siitä, miten isoja tai pieniä helmet ovat.

Useimpia helmityölankoja tarvitsee venytellä ennen pujottamista, koska ajan saatossa se venyy. Useimmat langat tarvitsevat myös vahaa (Thread heaven) langan suojaksi (kuluu ja ohenee) ja sitä vahvistamaan.

Sitä ei kannata laittaa koko langan mitalla, koska jos vahaa myös langanpätkän neulasta langan loppuun tarttuu ja liimautuu toiseen lankaan ja takertelee. Jotkut käyttävät mehiläisvahakynttilää, mutta en suosittele. Tummentaa nopeasti, erityisesti hopeaa ja mehiläisvaha ei sovi allergisille.

Kaikissa ohjeissa ei edes sanota, paljonko esim. langanmenekki on. Se pitää vaan ite arvioida. Mut kannattaa mitata ja kirjoittaa se itselleen ylös, niin seuraavalla kerralla tietää.

Tein yhden kaulakorun ompelemalla, johon meni 5,60 m lankaa ja tein sen yhtenäisestä langasta, koska en vaan jaksa solmia ja päätellä montaa kertaa.

Etu pitkässä, yhtenäisessä langassa on siinäkin, ettei tule tönkköjä kohtia ja eipä ainakaan purkaudu helposti. Monasti jos joutuu yksittäisen helmen läpi menemään useita kertoja (ainakin ommeltaessa), se saattaa haljeta. olen saanu jopa kristallin halki. Näinkin on käyny. Työ tekijäänsä neuvoo. En usko, et tarvitset noin paljon lankaa, jos vain pujottelet helminauhaksi.

Vaijerin kanssa se menekin laskeminen on jo helpompaa, kun on suoraa pujottelua. Vielä kun siihen laskee, paljonko menee pituudesta lukon kiinnittämistä varten. Se taas riippuu monista koko tekijöistä; välirenkaan koosta, lukon halkaisijasta ym. Itse tykkään kaulakoruis n. 3 cm.

Puristushelmien kiinnittämiseen vaijerikorujen tekemisessä, on oma työkalunsa ja kannattaa ostaa kunnollinen. Pilipali työkaluilla ei tee mitään, tuhlaa vain rahansa.

Makeanveden helmien pujottelussa taas jokainen pujotettu helmi solmitaan ennen toisen helmen lisämistä. Ei ole mun heiniä :).

Suomesta saa myös englanninkielisen lehden Beadwork, hinta n. 9 €. Vaikket osaisi englantia kuin auttavasti, ei hätää. Kuvat ovat selkeitä ja tukee luettua.

Tsemiä harjoitteluun.

Kiitos miniamania todella tarkoista ja hienoista vinkeistä! Onko sulla suositella jotain tiettyä kirjaa josta aloittaa?