Ihmettelin tässä joutessani että miksi mäkihyppääjät ovat langanlaihoja ja kevyitä. Massahan ei vaikuta siihen kuinka nopeasti putoaa (ma=mgh -> a=gh). Toisaalta suurempi koko edesauttaa ilmanvastuksen kasvamista. Edestäpäin tuleva vastuskin kasvaa, mutta alhaaltapäin tuleva vastus (noste) kasvaa varmaankin enemmän mitä leveämpi kaveri.
Ajatelkaapas jos vaikka joku koripalloilija, jolla kimmo-ominaisuudet ovat kunnossa, päästettäisiin mäkeen. Kaveri pomppais saman verran mitä nykyiset, saisi suuremman nosteen ja lentäisi montun pohjalle asti kevyesti.
Ajatelkaapas jos vaikka joku koripalloilija, jolla kimmo-ominaisuudet ovat kunnossa, päästettäisiin mäkeen. Kaveri pomppais saman verran mitä nykyiset, saisi suuremman nosteen ja lentäisi montun pohjalle asti kevyesti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet erehtynyt, teeppäs liidokki palsasta ja paperista tai raudasta ja pellistä, kumpi liitää pidemmälle, eli kyllä sillä painolla on merkitystä, sano ne fysiikan lait sitten mitä tahansa.
1 kg vähemmän hyppäääjän kokonaismassaa (varusteiden kanssa) pidentää hypyn pituutta suurmäessä noin 2 metriä, mikäli vertailukohteiden muut muuttujat ovat vakiot. Tästä syystä hyppääjät ovat laihoja. Tosin viime vuosina BMI on noussut puoli prosenttiyksikköä lähes joka vuosi. Ennen BMI-sääntöä hyppääjien pituus/paino -suhteet saatoivat hyvinkin olla esim. 179/55. Nykyään BMI-sääntö on 21 varusteet päällä (varusteet painaa noin 3 kg). Eli karkeesti ottaen 175 cm kaverin pitää painaa noin 60-61 kg ilman varusteita. Taulukko on asetettu suksen senttikoon mukaisesti laskevaksi eli about jokainen 300 g alle indeksi-rajan lyhentää suksen mittaa noin 1 cm. Kun nykyään on käytössä ihonmyötäiset puvut, sukset pituuden merkitys hyppäämisen aerodynaamikassa ja hypyn hallinassa korostuu. Sen takia tulevalle kaudelle hyppääjät haluavat ennemmin hypätä täysmittaisella suksella entä lyhentää suksen mittaa, kuten vielä viime talvena.