Hei,
En ole aivan varma olenko mielipiteissäni oikeassa, siksi kommentteja kysynkin.
a) Lämmitystarve patteriremontin aikana
Toivottavasti sanakäänteeni eivät ole liian jyrkkiä, mutta mielestäni on liki rikollista , että asukkaille ei tiedoteta mitä kaikkea patteriremonttiin voi sisältyä. Kyseessähän on remontin hintaan nähden huomattavan arvokas asunnon arvoon sitoutunut omaisuus puhumattakaan ihmisten terveydestä.
Esim. kun lämmitys on vallan pois päältä; säästä riippuen kosteus tulee sisälle ja tämän todellakin saattaa huomata aivan poikkeuksellisena ja myös epäterveenä.
Asian havainnollistamiseksi verrattakoon, että esim. jossakin päin maailmaa taloja lämmitetään köyhyyden tai tietämättömyyden vuoksi ei säännöllisesti -vaan ainoastaan silloin tällöin, jonka vuoksi niihin ehtii kertyä kosteutta ja hometta.
Puolestaan kosteuden aiheuttamista hengitystievaivoista kärsivien ihmisten määrä on näissä maissa varsin korkealla tasolla.
Kysyisinkin, eikö jokin standardi jo kerro asiasta siten, että osattaisiin ellei se suorastaan ole kenties jo nyt velvollisuus kertoa asukkaille, että esim. lisälämmitys patteriremontin aikana voi olla ihan kohtuullisen tarkoituksenmukaista vai onko tarkoituksenmukaisempi syy vähätellä asiaa?
b) Vesijohtoliikkeen työn organisointi
Kannatan nuorten mahdollisuutta oppia mahdollisimman paljon asioita itsenäisesti ja on hyvä, että annetaan vastuuta heti varsin varhain.
Kysyisin kuitenkin, voidaanko työn organisointia ja myös sellaisen työn tilaamista sekä hyväksymistä alunperin pitää hyvänä, jossa asukkaille ei ilmoiteta etukäteen että työkohde on samalla koulutuskohde ja kesätyövoimaa aiotaan käyttää runsain mitoin.
(Ammattilaisen ja harjoittelijan tekemän työnhän on oltava myös eri hintaista kuin myös laadusta ei voi olla samaa taetta? )
Oletetaanpa esimerkki, jossa yhdessä asunnossa työskentelee samanaikaisesti 4-6 vesijohtoliikkeen henkilöä, joista vain yhdellä tai korkeintaan kahdella on varsinainen hankittu ammattitaito. Miten voidaan edes ajatella, että nuorten työtä voidaan tukea ja tarvittaessa valvoa kun mestarit ovat vallan muissa huoneissa ja tehtävissään samaan aikaan?
Eikö työparin tulisi perusasetelmassaan muodostua oppilaasta ja mestarista /työkohde?
Jos lisävapautta voi antaa; käsittääkseni valvontajänne tulisi olla sellainen, että tilanne pysyy hallinnassa ja turvallisissa uomissa suhteessa tehtävän vaativuuteen ja punnittuna toisaalta mahdollisen epäonnistumisen vastaaviin vaihtoehtokustannuksiin, joihin myös vesivahinko kuuluu.
Kun kriisitilanteessa ei ole kurinalaista, tahdonvoimaista ja tottunutta henkilöstöä toimimaan ripeästi ei selviytymismahdollisuudet ole hyvät. Jos allekirjoittaa sen, että kurinalaisuudelle ei työpaikoilla nykyään löydy sosiaalista tilausta joutuu myös olemaan sitä mieltä että vastuun ja vallan ei tarvitse kulkea tasapainossa; kaikkine seurauksineen. Esim. käytännössä näin yksittäisen harjoittelijan tehtävänsuoritus muodostuu tärkeämmäksi kuin siitä mahdollisesti ASIAKKAALLE aiheutuneet seuraukset.
Onko em. kaltainen työnmalli tavanomainen tapa nykyään työskennellä vesijohtoliikkeissä?
Jos niin on eikö silloin ostajan tulisi ennakolta tietää mitä vastineeksi rahalleen saa, jolloin voi esim. yllä olevassa tilanteessa varautua itse torjumaan mahdolliset vahingot? Eikö se olisi vähintään reilua ja myös ihan järkevää?
c) Vesivahingosta vastaaminen taloudellisesti
Kuka on lopulta taloudellisesti vastuussa patteriremontin aikana syntyneestä vesivahingosta joka aiheutuu vesijohtoliikkeen harjoittelijan ollessa säätämässä ja availemassa patteria?
Koska kyseessä on nuori ihminen, jolla ei voi olla aavistustakaan mitä tehdä; kestää ilmoittaminen esimiehelle ja apujoukoille niin kauan että vettä tulee jo sen aikana tarpeettomasti lattialle, puhumattakaan siitä että mitään keräysalusia ei ole lähimaillakaan, jolla edes voisi heti minimoida vesivahingon laajuutta.
Ei ole myöskään mestaria joka keksisi että mitähän nyt pitää tehdä?
Onko asiassa vastuullinen vesijohtoliike, isännöintitoimisto vai asukkaan itsenkö tulisi
maksaa muiden välinpitämättömyys?
Vastauksista kiitollinen,
Mukavaa kesänjatkoa
En ole aivan varma olenko mielipiteissäni oikeassa, siksi kommentteja kysynkin.
a) Lämmitystarve patteriremontin aikana
Toivottavasti sanakäänteeni eivät ole liian jyrkkiä, mutta mielestäni on liki rikollista , että asukkaille ei tiedoteta mitä kaikkea patteriremonttiin voi sisältyä. Kyseessähän on remontin hintaan nähden huomattavan arvokas asunnon arvoon sitoutunut omaisuus puhumattakaan ihmisten terveydestä.
Esim. kun lämmitys on vallan pois päältä; säästä riippuen kosteus tulee sisälle ja tämän todellakin saattaa huomata aivan poikkeuksellisena ja myös epäterveenä.
Asian havainnollistamiseksi verrattakoon, että esim. jossakin päin maailmaa taloja lämmitetään köyhyyden tai tietämättömyyden vuoksi ei säännöllisesti -vaan ainoastaan silloin tällöin, jonka vuoksi niihin ehtii kertyä kosteutta ja hometta.
Puolestaan kosteuden aiheuttamista hengitystievaivoista kärsivien ihmisten määrä on näissä maissa varsin korkealla tasolla.
Kysyisinkin, eikö jokin standardi jo kerro asiasta siten, että osattaisiin ellei se suorastaan ole kenties jo nyt velvollisuus kertoa asukkaille, että esim. lisälämmitys patteriremontin aikana voi olla ihan kohtuullisen tarkoituksenmukaista vai onko tarkoituksenmukaisempi syy vähätellä asiaa?
b) Vesijohtoliikkeen työn organisointi
Kannatan nuorten mahdollisuutta oppia mahdollisimman paljon asioita itsenäisesti ja on hyvä, että annetaan vastuuta heti varsin varhain.
Kysyisin kuitenkin, voidaanko työn organisointia ja myös sellaisen työn tilaamista sekä hyväksymistä alunperin pitää hyvänä, jossa asukkaille ei ilmoiteta etukäteen että työkohde on samalla koulutuskohde ja kesätyövoimaa aiotaan käyttää runsain mitoin.
(Ammattilaisen ja harjoittelijan tekemän työnhän on oltava myös eri hintaista kuin myös laadusta ei voi olla samaa taetta? )
Oletetaanpa esimerkki, jossa yhdessä asunnossa työskentelee samanaikaisesti 4-6 vesijohtoliikkeen henkilöä, joista vain yhdellä tai korkeintaan kahdella on varsinainen hankittu ammattitaito. Miten voidaan edes ajatella, että nuorten työtä voidaan tukea ja tarvittaessa valvoa kun mestarit ovat vallan muissa huoneissa ja tehtävissään samaan aikaan?
Eikö työparin tulisi perusasetelmassaan muodostua oppilaasta ja mestarista /työkohde?
Jos lisävapautta voi antaa; käsittääkseni valvontajänne tulisi olla sellainen, että tilanne pysyy hallinnassa ja turvallisissa uomissa suhteessa tehtävän vaativuuteen ja punnittuna toisaalta mahdollisen epäonnistumisen vastaaviin vaihtoehtokustannuksiin, joihin myös vesivahinko kuuluu.
Kun kriisitilanteessa ei ole kurinalaista, tahdonvoimaista ja tottunutta henkilöstöä toimimaan ripeästi ei selviytymismahdollisuudet ole hyvät. Jos allekirjoittaa sen, että kurinalaisuudelle ei työpaikoilla nykyään löydy sosiaalista tilausta joutuu myös olemaan sitä mieltä että vastuun ja vallan ei tarvitse kulkea tasapainossa; kaikkine seurauksineen. Esim. käytännössä näin yksittäisen harjoittelijan tehtävänsuoritus muodostuu tärkeämmäksi kuin siitä mahdollisesti ASIAKKAALLE aiheutuneet seuraukset.
Onko em. kaltainen työnmalli tavanomainen tapa nykyään työskennellä vesijohtoliikkeissä?
Jos niin on eikö silloin ostajan tulisi ennakolta tietää mitä vastineeksi rahalleen saa, jolloin voi esim. yllä olevassa tilanteessa varautua itse torjumaan mahdolliset vahingot? Eikö se olisi vähintään reilua ja myös ihan järkevää?
c) Vesivahingosta vastaaminen taloudellisesti
Kuka on lopulta taloudellisesti vastuussa patteriremontin aikana syntyneestä vesivahingosta joka aiheutuu vesijohtoliikkeen harjoittelijan ollessa säätämässä ja availemassa patteria?
Koska kyseessä on nuori ihminen, jolla ei voi olla aavistustakaan mitä tehdä; kestää ilmoittaminen esimiehelle ja apujoukoille niin kauan että vettä tulee jo sen aikana tarpeettomasti lattialle, puhumattakaan siitä että mitään keräysalusia ei ole lähimaillakaan, jolla edes voisi heti minimoida vesivahingon laajuutta.
Ei ole myöskään mestaria joka keksisi että mitähän nyt pitää tehdä?
Onko asiassa vastuullinen vesijohtoliike, isännöintitoimisto vai asukkaan itsenkö tulisi
maksaa muiden välinpitämättömyys?
Vastauksista kiitollinen,
Mukavaa kesänjatkoa
Vastaukset 7
Vanhimmat
a) Lisälämitys Suomen olosuhteissa ei yleensä ole tarpeellista, jos työ tehdään kesäaikana.
b) Jos työhön valitaan tarjousten perusteella halvin, eikä paras, jostain täytyy tinkiä. Ammattimiesten palkkakustannukset ovat korkeammat, josta johtuen urakoiden hinta nousee.
c) Työn aikana sattuneesta vesivahingosta vastaa vahingon aiheuttaja, eli kuvailemassasi tapauksessa urakoitsija.
Kiitokset neuvosta, samalla olisin tarkentanut
a)-kohtaa
"Suomessa yleensä lisälämmitys patteriremontin aikana ei ole tarpeellista jos se tehdään kesäaikana"
Onko "yleensä"-termille mitattavia rajoja?
Esim. jos sataa, jos on kylmä, eli huru mycket?
Jos kosteus alkaa tiivistyä tai kosteudesta muuten olla ongelmia, kannattaa lisälämmitystä harkita. Tänä kesänä ei vielä ole sellaiseen ollut tarvetta. Lämmityshän yleensäkin katkaistaan keväällä ja käynnistetään uudelleen syksyllä.
Tuossa nyt ainakin, huomaa, että ilmeisesti kokemusta ei juurikaan asiasta ole koska joissakin asunnoissa todellakin muutos on huomattavissa samoin kuiin on ero yöllä ja päivällä: kuin kävellä kasvihuoneseen tai sitten kuivaan lämmitettyyn asuntoon. Asiasta ei voi oikein erehtyä.
Ilmeisesti ulkolämötila ei ole asian ydin vaan
ilmankosteus yhdessä kunkin asunnon rakenteiden ja ilmanvaihdon kuntoon ja tehokkuuteen liittyen.
Ehkä nykyaikainen koneellinen ilmanpoisto voisi helpottaa vanhan asunnon kuntoa tässä suhteessa.
Jos lisälämmitys on mielestäsi tarpeellinen, pistä hyvä ihminen lämpö päälle. Ei siitä mitään haittaakaan ole. Tuuletuskaan ei ole mikään uusi ajatus.
vesikeskuslämmitys ja patteri remontti, kertoisitko miten laittaisit muutaman patterin lämmittämään?
Nämä mukana olevat koululaiset ovat opinnoissaan sen verran pitkälle edistyneitä että valvonnan (ammattimiehen) parina voivat työskennellä. Eihän millään firmalla voi olla niin paljon pomoja että jokaiselle riittäsi.
Sähköpatteri ja töpseli seinään. Onko liian vaikeaa?