Kerro lapselle

Asiaahan ei kannata salailla. Kerrot suoraan vaan. Teinit arvostaa, viimeistään j'lkikädessä, rehelisyyttä eikä salailua. Samalla nuori oppiii suvaitsevaisuutta.

Kauheen asenteellinen mietelmä.
Ihan kuin oltaisi kertomassa lapselle että turvallinen ja tuttu äiti onkin vampyyri ja siksi aina katoaa keskiyön tullen omille teille.

Mutta muutoin oon sitä mieltä että kannattaa kertoa varsinkin kun tuon ikäisestä lapsesta kyse. Tuskin on moksiskaan; tämänpäivän teinit ovat aika valveutuneita näissä asioissa. Typerää olisi salailla kun kuitenkin sen taatusti hiffaa itsekin jossain vaiheessa.

Mutta kannattaa ottaa asiaan ihan positiivinen asenne =)

En usko, että kertomiseen tarvitaan mitään ihmeellisempiä. Aitous, rehellisyys ja suoruus kannattavat. Itse varmaan aloittaisin kysymällä, onko lapsi esimerkiksi huomannut, että olen lähentynyt oman kaverini kanssa ja jatkaisin sitten siitä.

Itse varmaan aavistat tai tiedät parhaiten oman lapsesi reaktion. Se voi varmasti olla mitä tahansa. Osansa on kasvatuksella ja sillä ympäristöllä, missä hän liikkuu. Olettaisin, että kaveripiirillä voi olla suuri vaikutus, jos kaverit ovat lapselle tärkeitä. Jos kaveripiirissä on fiksuja nuoria, omankin lapsen reaktio voi olla laimea ja jos lapsesi on avoin kavereilleen, he voivat jopa tukea häntä asian käsittelyssä. Mutta jos kaveripiiri koostuu homottelijatyypeistä, asiat eivät välttämättä ole niin helppoja. Lapsesi saattaa esimerkiksi miettiä, aiotko nyt näyttäytyä julkisesti ja avoimesti homoseksuaalina, mitä hän kertoo asiasta muille ihmisille ja miten muut ihmiset reagoivat ja mitä he ajattelevat. Tällaisista asioista kannattaa siis keskustella.

Kun omat vanhemmat ovat kyseessä, voi avoimen ja suvaitsevaisen nuorenkin reaktio olla erilainen kuin suhteessa muihin ihmisiin. Oman vanhemman yllättävä homoseksuaalisuus ei ole välttämättä helppo asia lapselle. Jos lapsi tuntee kumppanisi ja pitää hänestä, asiat voivat kuitenkin sujua ilman mitään ongelmia. Omassa elämässäni olen havainnut, että muiden ihmisten reaktioita homoseksuaalisuuteen ei voi koskaan ennalta aavistaa.

Sinulla on kuitenkin oikeus omaan aikuiseen elämääsi ja rakkauteen ja siitäkin on hyvä lapsen kanssa puhua. Salailu ei nähdäkseni ole oikea tie, eikä anna hyvää esimerkkiä lapselle - joka voi olla itsekin homoseksuaali. Lapsen kanssa on hyvä keskustella tunteista, joita asia herättää. Voit esimerkiksi kertoa omasta epävarmuudestasi, mahdollisesta yllättyneisyydestäsi ja siitä kuinka onnelliseksi tunnet itsesi.

Ei varmaan ole yhtä ainutta neuvoa tai oikeata. Jos kaverit kiusaa on yksi ongelma lisää. Parempi silti varmaan on että lapsi kuulee asian omalta vanhemmaltaan kuin muualta, niin sitten tarvittaessa olettaisi hänen osaavan valmistautua kavereiden sanomisiinkin - kieltääkö sitten vai myöntää.

Se ei ole kyllä helppoa kun teinillä on muutenkin omia "murheita" ja tietenkin paikkakunnalla on suuri merkitys, jos asuu pienellä paikkakunnalla voi tuhota teinin elämän kertomalla totuuden. En kertoisi...