Miten laaja käsite on yksityishenkilön sananvapaus?
Voiko hän kirjoittaa toisten tekemistä rikoksista mainiten
henkilön nimen?
Voiko hän kirjoittaa toisten tekemistä rikoksista mainiten
henkilön nimen?
yks.henkilö?
3 polveen
6114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sananvapaus on laaja ja sen verran keskeinen oikeus, että se on otettu perustuslakiin. Sananvapauden laajuutta arvioidaan jälkikäteen, ja se joka sananvapauden turvin käyttää oikeuttaan julkistaa tietoja muista, on velvollinen huolehtimaan siitä, että ei loukkaa esimerkiksi toisen yksityiselämän suojaa, mistä on erikseen säädetty laissa (mm. rikoslaki, henkilötietolaki) tai riko viranomaisen asetttamaa salassapitovelvollisuutta. Laissa asetetut oikeudet ja velvollisuudet ulottuvat eläviin henkilöihin, kuolleiden kohdalla oikeussuoja on ajalliselli rajattu tai kokonaan menetetty.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
Ks. L sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, KuvaohjelmaL 710/2011, L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 ja HallintoL 434/2003 24 §. Ks. myös Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 18–19/1990 10 art. ja KP-sopimus SopS 7–8/1976 19 art.
Myös yksityiselämän suoja on perustuslaissa turvattu perusoikeus: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu (PL 10 §)". Rikoslain 24 luvun 8 §:ssä säädetään rangaistus yksityiselämää loukkaava tiedon levittämisestä seuraavasti:
"Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi."
Kun vastakkain on kaksi perusoikeutta, ei aina ole helppo määrittää, kumpi on kollisiotilanteessa vahvempi. Ehkä yksityshenkilönkin olisi syytä pitää silmällä journalistin ohjeita, joissa on seuraavat rikoksentekijän nimen tai muiden tunnistetietojen julkaisemista koskevat kohdat:
"31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.
32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.
33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin."
" Ehkä yksityshenkilönkin olisi syytä pitää silmällä journalistin ohjeita, joissa on seuraavat rikoksentekijän nimen tai muiden tunnistetietojen julkaisemista koskevat kohdat: "
Journalistin ohjeet voi antaa jotain osviittaa, mutta kuitenkin yksityishenkilön sananvapaus voi olla joiltakin osin suppeampi ja toisaalta myös laajempi kuin mitä toimittajilta edellytetään.
Miten kuolleen henkilön oikeussuoja on ajallisesti rajattu,
entä lähiomaiset tällaisessa tilanteessa?
On erinäisiä määräyksiä, esimerkiksi julkisuuslaissa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) asiakirjojen salassapidosta kuoleman jälkeen:
Yksityiselämän suojaamiseksi 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn asiakirjan tai niitä vastaavan muussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 24–32 kohdat kattaa laajasti henkilön elämänpiiriin kuuluvia seikkoja, mm. opiskelu, erilaiset tuet, oikeudenkäyttö, terveydenhuolto etc.
Salassapito koskee myös yksityishenkilöä jos on saanut haltuunsa sellaisen asiakirjan, mutta muutoin kuolleella ei ole samaa yksityiselämän suojaa kuin elävillä, ja siten sellaisen asian jonka on saanut tietoonsa muuta kautta, voisi kertoa, mutta miksei periaatteessa siinäkin voisi tulla vastaan mahdollinen sopimusoikeudellinen velvoite salassapitoon. Ainakin se mitä rikoslaissa on säädetty vainajan muiston kunnioittamisesta, on otettava huomioon: Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Eikö kuolleella ihmisellä ole yksityisyydensuojaa. myös kuollut voi kuulua
elävän (lue: omaisen) henkilön yksityisyyden piiriin.