voisiko koko narsisti ongelma perustuakin vain ja ainoastaan uhrin riippuvaan perusluonteeseen? Läheisriippuvan ongelmana näyttäisi aina olevan tuo koukuttuminen ihmisiin, vaikka kyseessä ei olisikaan narsistisuhde? Riippuvan luonteensa vuoksi uhrin on vaikea irrottautua ihmisestä, joka tulee hänelle tutuksi ja antaa hänelle huomiotaan.
Narsisti tarvitsee lähteen, mutta olen varma että tuo uhrin tunnekoukku on sama tunne kuin narsistilla. Uhri tarvitsee myöskin lähteen, josta ammentaa ja saa voimaa ja jota ilman tuntee olonsa tyhjäksi ja vajaaksi.
Narsisti ei siis välttämättä koukutakaan uhriaan vaan uhri on jo perusluonteeltaan vankasti riippuva luonne, joka kiintyy ja jää roikkumaan ihmisiin herkästi. Uskon aika vakaasti, että uhri itse lopulta luo itselleen nuo kaikki illusiot ja koukutukset juuri tuon luonteensa ansiosta.
Olisiko tuon tunnekoukkuun jäämisen syy sittenkin suurimmalta osin urhissa, eikä narsistin manipulointitavassa? Mielestäni riippuvaiset ihmiset ovat herkemmin manipuloitavissa kuin ei riippuvaiset itsenäisemmät ihmiset. Olisiko tässä syy miksi uhri jää vahvasti tunnekoukkuun - uhrin helposti addiktoituvassa riippuvassa luonteessa?
Tästä päästääkin kysymykseen, että onko uhri sittenkin itse aina ohutnahkaisella tavalla narisisti.
Miettinyt sitä
108
770
Vastaukset
Teoria minkä mukaan narsisti on uhri ja uhri on narsisti, pitänee paikkansa. Uhreiksi itsensä tunteville tämä on kova paikka. Aikansa narsisteja haukuttuaan, tuntuu kohtuuttomalta ja jopa narsistiselta loukkaukselta ajatus että olisikin itse jonain päivänä narsisti. Kyse narsismi-ilmiössä on loppujenlopuksi yksinkertainen; 'minuuden' loukkaantuminen. Jokainen ohutnahka ja paksunahka maailmassa tuntee tunteen kun 'MINUA' on loukattu.
Vaikka ilmiö on meille tuttu, epäselvää on, miksi toiset loukkaantuu herkemmin, toiset ei lähes koskaan. Miksi toiset kuuntelee kaltoinkohtelua jopa kymmeniä vuosia ja toiset tekevät sille stopin välittömästi.
Ihminen on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa), eli on saanut geneettisesti lahjaksi viettipohjan, jota tuolla taululla tässä kuvaan. Viettipohjaan, tauluun, sielunpeiliin tulee myöhemmin kirjoituksia viettipohjan ominaisuuksien ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta ja persoonallisuus kehittyy. Minuus, ego. Kaikkea valvoo lopulta superego, omatunto, moraali, etiikka.
Asiaa on kuvattu myös muilla termeillä; mm sisäinen lapsi - vastuullinen aikuinen - ankara vanhempi kuvaelmin.- lottamari<3
Niin, narsistilla ja narsistilla on tietysti eroa kuten tiedät. Toinen narsisti on toista ihmistä palvova ja toinen itseään palvova, toisen tunteet on itsestä poispäin kääntyneet ja toisen itseenpäin kääntyneet.
Tuossa ajatukseni oli tuoda tuo urhiajatus esiin sillä tavalla, että ohutnahkainen narsisti on riippuvainen luonne, joka uhriutuakseen ei välttämättä tarvitse paksunahkaista narsistia vaan yleensä ihmisen, joka hänelle suo huomiotaan ja johon hän kuin liaani kietoutuu ja kasvaa kiinni. Hänen minänsä on riippuvainen tuon toisen egosta, kun taas narsistin ego on riippuvainen riippujan lähteestä. Narsisti on Ego ja Uhri on Lähde. Tuo ajatus pälkähti päähäni tuota toista viestiketjua; " luulin päässeni jo irti" lukiessani, jossa uhri kokee vielä vuosienkin päästä kaipuuta narsistiin.
Mietin, että kyse ei sittenkään taida olla narsistin koukuttamismanipulointi tavasta, vaan syy on yksinomaan urhin omassa sisäisessä koukuttumistaidossa, joka johtuu hänen riippuvaisesta luonteestaan ja johtaa uhrin tunnekoukussa riippuvaksi uhriksi, jollainen hän oli jo suhteen aikanakin ja ilman sitäkin. Tunne siitä, että naristi olisi tuon tunneriippuvuuden aiheuttaja ja syy ei välttämättä pidä paikkaansa vaan uhri jää vain kaipaamaan sitä mikä häneltä itseltään puuttuu ja minkä hän aina toisilta saa. Yksin eläessään tuo sama kaipuu on hänessä aina läsnä, eikä hellitä ellei joku tule ja täytä tuota tunnetyhjiötä.
En tiedä, minusta lapsi ei ole syntyessään tabula rasa, eikä narsimia mielestäni voi selittää MINUUDEN loukkaantumisella vaan minusta ihmisen luonne määräytyy jo geeneissä muokattuna siten, että hän joko on kylmä ja tunteeton tai yliherkkä tunteellinen. Jos kaikkea valvoo lopulta superego, omatunto, moraali ja etiikka, niin miten on mahdollista, että ohutnahkaisella nämä ovat ylikorostuneena, mutta paksunahkaisella tyystin kadoksissa, jos lähtökohdat ovat samat ja minuutta loukkaamalla tuon narsismi syntyisi?
Siksi minä olen erimieltä edelleenkin narsismin synnystä ja uskon syiden olevan paljon monimutkaisempi ja tuon MINUUDEN loukkaamisen tunne on mielestäni vain sivutuote ja oire narsismin synnyssä, jolla narsimia koetaan, mutta se ei itse ole sen aiheuttaja ? - 11+5=16
lottamari<3 kirjoitti:
Niin, narsistilla ja narsistilla on tietysti eroa kuten tiedät. Toinen narsisti on toista ihmistä palvova ja toinen itseään palvova, toisen tunteet on itsestä poispäin kääntyneet ja toisen itseenpäin kääntyneet.
Tuossa ajatukseni oli tuoda tuo urhiajatus esiin sillä tavalla, että ohutnahkainen narsisti on riippuvainen luonne, joka uhriutuakseen ei välttämättä tarvitse paksunahkaista narsistia vaan yleensä ihmisen, joka hänelle suo huomiotaan ja johon hän kuin liaani kietoutuu ja kasvaa kiinni. Hänen minänsä on riippuvainen tuon toisen egosta, kun taas narsistin ego on riippuvainen riippujan lähteestä. Narsisti on Ego ja Uhri on Lähde. Tuo ajatus pälkähti päähäni tuota toista viestiketjua; " luulin päässeni jo irti" lukiessani, jossa uhri kokee vielä vuosienkin päästä kaipuuta narsistiin.
Mietin, että kyse ei sittenkään taida olla narsistin koukuttamismanipulointi tavasta, vaan syy on yksinomaan urhin omassa sisäisessä koukuttumistaidossa, joka johtuu hänen riippuvaisesta luonteestaan ja johtaa uhrin tunnekoukussa riippuvaksi uhriksi, jollainen hän oli jo suhteen aikanakin ja ilman sitäkin. Tunne siitä, että naristi olisi tuon tunneriippuvuuden aiheuttaja ja syy ei välttämättä pidä paikkaansa vaan uhri jää vain kaipaamaan sitä mikä häneltä itseltään puuttuu ja minkä hän aina toisilta saa. Yksin eläessään tuo sama kaipuu on hänessä aina läsnä, eikä hellitä ellei joku tule ja täytä tuota tunnetyhjiötä.
En tiedä, minusta lapsi ei ole syntyessään tabula rasa, eikä narsimia mielestäni voi selittää MINUUDEN loukkaantumisella vaan minusta ihmisen luonne määräytyy jo geeneissä muokattuna siten, että hän joko on kylmä ja tunteeton tai yliherkkä tunteellinen. Jos kaikkea valvoo lopulta superego, omatunto, moraali ja etiikka, niin miten on mahdollista, että ohutnahkaisella nämä ovat ylikorostuneena, mutta paksunahkaisella tyystin kadoksissa, jos lähtökohdat ovat samat ja minuutta loukkaamalla tuon narsismi syntyisi?
Siksi minä olen erimieltä edelleenkin narsismin synnystä ja uskon syiden olevan paljon monimutkaisempi ja tuon MINUUDEN loukkaamisen tunne on mielestäni vain sivutuote ja oire narsismin synnyssä, jolla narsimia koetaan, mutta se ei itse ole sen aiheuttaja ?" Toinen narsisti on toista ihmistä palvova ja toinen itseään palvova,"
Noh minun käsityskykyni mukaan...kumpikaan ei sinällään palvo toista sen paremmin kuin itseäänkään...
Käsittääkseni narsisti tuntee syvää huonoutta itsessään/arvottomuutta siten ettei kukaan voi hänen kaltaistaan, sellaista ihmistä millainen hän todellisuudessa on, oikeasti rakastaa...
ja siitä syystä kompensoi sen oman huonommuden tunteensa mitätöimällä toista että voi edes keinotekoisesti tuntea itsensä paremmaksi...eikä voi rakastaa toista kun sen toisen arvo/merkitys pitää kieltää kokonaan...
Mitä taas uhriin tulee...itsearvostuksen puutetta lienee hänelläkin...jos edelleen jatkaa suhdetta senkin jälkeen kun jo tietää ettei toinen arvosta/ei merkitse toiselle mitään...
Että miten siinä kumpikaan palvoo toista sen paremmin kuin itseäänkään...ennemmin niin uhri kuin narsistikin tarvitsee toista ihmistä ollakseen edes jollekkin joku...
Narsistin ja uhrin ero lienee siinä, että narsisti on kokenut ettei ole rakkauden arvoinen ja siitä syystä kieltää koko rakkauden arvon ja mitätöi sen kohteen joka pettymyksen aiheutti...
Kun taas uhri elää helpostikin kaikkivoipaisuuden harhassaan, että jos minä vain kylliksi rakastan ja rakastan, muutun toisen toiveiden kaltaiseksi niin lopulta narsisti rakastaa minua...huomaa miten "hyvä ihminen" minä olen...
Mutta molemmat kärsivät samasta rakkauden/itsearvostuksen puutteesta...vain suhtautumistapa on erilainen...
mutta siinä kun uhri kykenee muuttumaan, psyykkisesti ongelmiaan työstämään ja henkisesti kasvamaan niin käsittääkseni narsistilla ei sellaista mahdollisuutta ole...kun hän ei edes koe sellaista tarvetta...joten hänen kohtalokseen lie jäädä kiertämään samaa kehää, toistamaan itseään...
"minusta ihmisen luonne määräytyy jo geeneissä muokattuna siten, että hän joko on kylmä ja tunteeton tai yliherkkä tunteellinen."
Minun taas on hyvin vaikea ajatella, että ihmisellä olisi tietynlaiset tunteet jo geeneissä...kun itse ajattelen, että tunteet virivät kulloisenkin tilanteen/kokemuksen mukaan...eivät ole valmiina...
Toki osa persoonaallisuuspiirteistä, lahjakkuuksista, temperamentista, ovat geeneissä...ja nekin vaikuttavat tapaan reagoida...
en usko että kukaan on uhri/riippuvainen jo syntyessään...sen kummemmin kuin narsistikaan jos ei aivoissa ole poikkeamaa...ympäristö, olosuhteet ja valitut keinot lapsuudessa selvityä tekevät meistä sellaisia kuin olemme...
jossain kohtaa kannattaa vain miettiä, pätevätkö ne samat selvitymiskeinot enää aikuisuudessa...saako rakkautta kerjäämällä...itsensä alentamisella...ihmiseltä joka ei siihen omista ongelmistaan johtuen kykene... lottamari<3 kirjoitti:
Niin, narsistilla ja narsistilla on tietysti eroa kuten tiedät. Toinen narsisti on toista ihmistä palvova ja toinen itseään palvova, toisen tunteet on itsestä poispäin kääntyneet ja toisen itseenpäin kääntyneet.
Tuossa ajatukseni oli tuoda tuo urhiajatus esiin sillä tavalla, että ohutnahkainen narsisti on riippuvainen luonne, joka uhriutuakseen ei välttämättä tarvitse paksunahkaista narsistia vaan yleensä ihmisen, joka hänelle suo huomiotaan ja johon hän kuin liaani kietoutuu ja kasvaa kiinni. Hänen minänsä on riippuvainen tuon toisen egosta, kun taas narsistin ego on riippuvainen riippujan lähteestä. Narsisti on Ego ja Uhri on Lähde. Tuo ajatus pälkähti päähäni tuota toista viestiketjua; " luulin päässeni jo irti" lukiessani, jossa uhri kokee vielä vuosienkin päästä kaipuuta narsistiin.
Mietin, että kyse ei sittenkään taida olla narsistin koukuttamismanipulointi tavasta, vaan syy on yksinomaan urhin omassa sisäisessä koukuttumistaidossa, joka johtuu hänen riippuvaisesta luonteestaan ja johtaa uhrin tunnekoukussa riippuvaksi uhriksi, jollainen hän oli jo suhteen aikanakin ja ilman sitäkin. Tunne siitä, että naristi olisi tuon tunneriippuvuuden aiheuttaja ja syy ei välttämättä pidä paikkaansa vaan uhri jää vain kaipaamaan sitä mikä häneltä itseltään puuttuu ja minkä hän aina toisilta saa. Yksin eläessään tuo sama kaipuu on hänessä aina läsnä, eikä hellitä ellei joku tule ja täytä tuota tunnetyhjiötä.
En tiedä, minusta lapsi ei ole syntyessään tabula rasa, eikä narsimia mielestäni voi selittää MINUUDEN loukkaantumisella vaan minusta ihmisen luonne määräytyy jo geeneissä muokattuna siten, että hän joko on kylmä ja tunteeton tai yliherkkä tunteellinen. Jos kaikkea valvoo lopulta superego, omatunto, moraali ja etiikka, niin miten on mahdollista, että ohutnahkaisella nämä ovat ylikorostuneena, mutta paksunahkaisella tyystin kadoksissa, jos lähtökohdat ovat samat ja minuutta loukkaamalla tuon narsismi syntyisi?
Siksi minä olen erimieltä edelleenkin narsismin synnystä ja uskon syiden olevan paljon monimutkaisempi ja tuon MINUUDEN loukkaamisen tunne on mielestäni vain sivutuote ja oire narsismin synnyssä, jolla narsimia koetaan, mutta se ei itse ole sen aiheuttaja ?Minuuden loukkaantuminen liittyy Maslowin määrittelemään tarvehierarkiaan. Ihminen jolla on perustarpeet tyydytettyinä, jaksaa haluta lisäarvoja, henkisiä, sosiaalisia, aineellisia. Niin kauan kun ihmisen tarpeet tyydyttyy, kokemus on hyvä, olo onnellinen.
Kun tarpeet eivät tyydytykään, astuu kuvaan defenssit, joita voi kokea henkilöä, yhteisöjä tai järjestelmiä vastaan. Defenssi saa kokijansa tuntemaan että oma pahan olon syy on itsen ulkopuolella.
Narsistin uhrin odotteet eivät toteudu 'narsistin' suhteen. Syntyy epätyydyttynyt tarve, ja narsistinen loukkaantuminen. Uhrin kannalta helpoin selitys on että hänen odotteensa pettäjä on narsisti.
Se, ettei tarpeet aina tyydyty, odotteista huolimatta, saattaa johtaa henkiseen pohjakosketukseen, josta taas parhaimmillaan seuraa nöyryys ja oman tilanteen uudelleenarviointi, sekä totuuden arvostus, kyky käsitellä tunteensa paremmin, ja henkinen kasvu.
Tabula rasaan on ehkä kirjoitettu näkymättömällä musteella kaikki inhimillinen tieto, mikä on opittavissa. Causa sui. ;)- ent.ilkikurimus
yxex kirjoitti:
Minuuden loukkaantuminen liittyy Maslowin määrittelemään tarvehierarkiaan. Ihminen jolla on perustarpeet tyydytettyinä, jaksaa haluta lisäarvoja, henkisiä, sosiaalisia, aineellisia. Niin kauan kun ihmisen tarpeet tyydyttyy, kokemus on hyvä, olo onnellinen.
Kun tarpeet eivät tyydytykään, astuu kuvaan defenssit, joita voi kokea henkilöä, yhteisöjä tai järjestelmiä vastaan. Defenssi saa kokijansa tuntemaan että oma pahan olon syy on itsen ulkopuolella.
Narsistin uhrin odotteet eivät toteudu 'narsistin' suhteen. Syntyy epätyydyttynyt tarve, ja narsistinen loukkaantuminen. Uhrin kannalta helpoin selitys on että hänen odotteensa pettäjä on narsisti.
Se, ettei tarpeet aina tyydyty, odotteista huolimatta, saattaa johtaa henkiseen pohjakosketukseen, josta taas parhaimmillaan seuraa nöyryys ja oman tilanteen uudelleenarviointi, sekä totuuden arvostus, kyky käsitellä tunteensa paremmin, ja henkinen kasvu.
Tabula rasaan on ehkä kirjoitettu näkymättömällä musteella kaikki inhimillinen tieto, mikä on opittavissa. Causa sui. ;)"Narsistin uhrin odotteet eivät toteudu 'narsistin' suhteen. Syntyy epätyydyttynyt tarve, ja narsistinen loukkaantuminen. Uhrin kannalta helpoin selitys on että hänen odotteensa pettäjä on narsisti."
Suuret odotukset kumppanilta - kumppani ei osaakaan tyydyttää niitä - syy kumppanissa. Eikö tämä just ole narsistin tapa toimia - itse ei laita tikkua ristiin oman hyvinvointinsa eteen - se on muiden tehtävä ja nimenomaan muiden syy kun kaikki menee pieleen?
Uhri on narsisti ja narsisti uhri. Saman mitalin eri puolet, olematta kuitenkaan toisilleen vastakkaiset - vaan ovat toistaan tukevat. - Jotain ymmärtämättä
ent.ilkikurimus kirjoitti:
"Narsistin uhrin odotteet eivät toteudu 'narsistin' suhteen. Syntyy epätyydyttynyt tarve, ja narsistinen loukkaantuminen. Uhrin kannalta helpoin selitys on että hänen odotteensa pettäjä on narsisti."
Suuret odotukset kumppanilta - kumppani ei osaakaan tyydyttää niitä - syy kumppanissa. Eikö tämä just ole narsistin tapa toimia - itse ei laita tikkua ristiin oman hyvinvointinsa eteen - se on muiden tehtävä ja nimenomaan muiden syy kun kaikki menee pieleen?
Uhri on narsisti ja narsisti uhri. Saman mitalin eri puolet, olematta kuitenkaan toisilleen vastakkaiset - vaan ovat toistaan tukevat.Joo, pitää mun mielestä paikkansa (olen "uhri"), jos irrottaa sen kohdan erilleen kokonaisluonteisesta tapahtumaketjusta ja tarkastelee sitä irrallista pikkupalaa suurennuslasilla.
Suuria odotellaan, yleensäkin. Ja juuri siihen n käy kiinni. Ja lupaa täyttää ja aikapaljon enemmänkin. Ja kavala pettäjä vetää roolinsa yli odotusten. Lisää seksin määrää ja laatua... ja kaikkea muuta elämään kuuluvaa, mitä ajattelee "uhrin" kaipaavan. Kunnes hups heijaa...! "Uhri" pudotetaan likakaivoon.
N toistaa kuviotaan lakkaamatta. Loputtomiin, niin kauan kuin keho ja pää vähänkin toimivat.
"-itse ei laita tikkua ristiin oman hyvinvointinsa eteen.." Tuota. Riippuu "uhrista". Löytyy varmaan joka lähtöön. Itse johdan kyseistä n:a YLI 100%:lla tikkujen ristimisessä. Ei voi edes verrata. N emimmäkseen huvittelee ja hummaa työnsä tulokset. Ja kun minä olen kehittänyt itseäni ja ollut ystävieni tukena, n. on vain käyttänyt naisia hyväkseen, loukannut heitä ja rikkonut perheitä. Aiheuttanut pahaa oloa ja tukaluutta laajalti.
Ja tuollaisen rihkamamitallin kääntöpuoleksi en tule jäämään.
Että se siitä. - 6+15=21
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Joo, pitää mun mielestä paikkansa (olen "uhri"), jos irrottaa sen kohdan erilleen kokonaisluonteisesta tapahtumaketjusta ja tarkastelee sitä irrallista pikkupalaa suurennuslasilla.
Suuria odotellaan, yleensäkin. Ja juuri siihen n käy kiinni. Ja lupaa täyttää ja aikapaljon enemmänkin. Ja kavala pettäjä vetää roolinsa yli odotusten. Lisää seksin määrää ja laatua... ja kaikkea muuta elämään kuuluvaa, mitä ajattelee "uhrin" kaipaavan. Kunnes hups heijaa...! "Uhri" pudotetaan likakaivoon.
N toistaa kuviotaan lakkaamatta. Loputtomiin, niin kauan kuin keho ja pää vähänkin toimivat.
"-itse ei laita tikkua ristiin oman hyvinvointinsa eteen.." Tuota. Riippuu "uhrista". Löytyy varmaan joka lähtöön. Itse johdan kyseistä n:a YLI 100%:lla tikkujen ristimisessä. Ei voi edes verrata. N emimmäkseen huvittelee ja hummaa työnsä tulokset. Ja kun minä olen kehittänyt itseäni ja ollut ystävieni tukena, n. on vain käyttänyt naisia hyväkseen, loukannut heitä ja rikkonut perheitä. Aiheuttanut pahaa oloa ja tukaluutta laajalti.
Ja tuollaisen rihkamamitallin kääntöpuoleksi en tule jäämään.
Että se siitä."Suuria odotellaan, yleensäkin. Ja juuri siihen n käy kiinni. Ja lupaa täyttää ja aikapaljon enemmänkin. Ja kavala pettäjä vetää roolinsa yli odotusten. Lisää seksin määrää ja laatua... ja kaikkea muuta elämään kuuluvaa, mitä ajattelee "uhrin" kaipaavan. Kunnes hups heijaa...! "Uhri" pudotetaan likakaivoon"
Niin sama asiahan on kuvattu tässäkin...
"Ehkä minä olen se joka nostin sinut ylös kun olit maassa, annoin sinulle työtä kun olit työtön, näytin sinulle tien kun olit eksyksissä, valoin sinuun luottamusta kun epäilit, sain sinut nauramaan kun olit surullinen, herätin kipinäsi kun olit ikävystynyt, kuuntelin ja ymmärsin sinua, tunnistin sinut siksi joka todella olet, tunsin sinun tuskasi ja löysin vastauksia, ja annoin sinulle halun elää. Tietysti sinä tunnistat minut. Minä olen sinun inspiraatiosi, sinun ihanteesi, sinun pelastajasi, sinun johtajasi, sinun paras ystäväsi, se jota sinä haluat seurata, ja se jonka suosio saa sinut hehkumaan."
Mutta sitten käykin näin...
"Mutta voin olla myös sinun pahin painajaisesi. Ensin minä rakennan sinua koska sinä tarvitset sitä. Taivaasi muuttuu kirkkaansiniseksi. Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, alan repimään sinua. Sinä annat minun tehdä sen, koska sinä olet tottunut siihen etkä saa sanaakaan suustasi. Olin väärässä sääliessäni sinua. Sinä olet täysin kykenemätön, epäkunnioitettava, epäluotettava, epämoraalinen, piittaamaton, avuton, itsekäs, rajoittunut, inhottava. Olet kiusallinen seuralainen, epäkiitollinen kumppani, kykenemätön vanhempi, pettymys, seksuaalinen floppi, taloudellinen rasite. Kerron sen päin naamaa. Minun täytyy. Se on minun oikeuteni, sillä se on sitä.
"http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Alkusana.html
Merkittävin painoarvo itselleni näissä kohdissa...
"Ensin minä rakennan sinua koska sinä tarvitset sitä."
"Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, alan repimään sinua. Sinä annat minun tehdä sen, koska sinä olet tottunut siihen"
Mutta erityisesti kannattaa muistaa myös tämä...
"Ja jos sattumalta joutuisit Verkkooni, voisin tehdä sinun elämäsi helvetiksi. Mutta muista tämä. Minäkin olen siinä verkossa. Ainoa ero meidän välillämme on, että sinä voit päästä siitä pois.."
Eikä tuosta verkosta poispääsyyn riitä pelkkä eroaminen narsistista vaan tarvitaan myös rehellistä itsetutkistelua...ettei jää kaunaan ja katkeruuteen, syyttelemään vain toista...ja korostamaan omaa erinomaisuuttaan...koska silloin voi käydä näinkin...
"Narsisti on läsnä aaveen lailla kauan senkin jälkeen kun hän on kadonnut fyysisesti. Tämä on todellinen vaara, jonka narsistin uhrit joutuvat kohtaamaan: että he tulevat hänen kaltaisikseen, katkeriksi, itsekeskeisiksi, epäempaattisiksi. Tämä on narsistin viimeinen kumarrus estradilla, ikään kuin ylimääräinen kappale taputusten jälkeen"
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html - Jotain ymmärtämättä
6+15=21 kirjoitti:
"Suuria odotellaan, yleensäkin. Ja juuri siihen n käy kiinni. Ja lupaa täyttää ja aikapaljon enemmänkin. Ja kavala pettäjä vetää roolinsa yli odotusten. Lisää seksin määrää ja laatua... ja kaikkea muuta elämään kuuluvaa, mitä ajattelee "uhrin" kaipaavan. Kunnes hups heijaa...! "Uhri" pudotetaan likakaivoon"
Niin sama asiahan on kuvattu tässäkin...
"Ehkä minä olen se joka nostin sinut ylös kun olit maassa, annoin sinulle työtä kun olit työtön, näytin sinulle tien kun olit eksyksissä, valoin sinuun luottamusta kun epäilit, sain sinut nauramaan kun olit surullinen, herätin kipinäsi kun olit ikävystynyt, kuuntelin ja ymmärsin sinua, tunnistin sinut siksi joka todella olet, tunsin sinun tuskasi ja löysin vastauksia, ja annoin sinulle halun elää. Tietysti sinä tunnistat minut. Minä olen sinun inspiraatiosi, sinun ihanteesi, sinun pelastajasi, sinun johtajasi, sinun paras ystäväsi, se jota sinä haluat seurata, ja se jonka suosio saa sinut hehkumaan."
Mutta sitten käykin näin...
"Mutta voin olla myös sinun pahin painajaisesi. Ensin minä rakennan sinua koska sinä tarvitset sitä. Taivaasi muuttuu kirkkaansiniseksi. Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, alan repimään sinua. Sinä annat minun tehdä sen, koska sinä olet tottunut siihen etkä saa sanaakaan suustasi. Olin väärässä sääliessäni sinua. Sinä olet täysin kykenemätön, epäkunnioitettava, epäluotettava, epämoraalinen, piittaamaton, avuton, itsekäs, rajoittunut, inhottava. Olet kiusallinen seuralainen, epäkiitollinen kumppani, kykenemätön vanhempi, pettymys, seksuaalinen floppi, taloudellinen rasite. Kerron sen päin naamaa. Minun täytyy. Se on minun oikeuteni, sillä se on sitä.
"http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Alkusana.html
Merkittävin painoarvo itselleni näissä kohdissa...
"Ensin minä rakennan sinua koska sinä tarvitset sitä."
"Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, alan repimään sinua. Sinä annat minun tehdä sen, koska sinä olet tottunut siihen"
Mutta erityisesti kannattaa muistaa myös tämä...
"Ja jos sattumalta joutuisit Verkkooni, voisin tehdä sinun elämäsi helvetiksi. Mutta muista tämä. Minäkin olen siinä verkossa. Ainoa ero meidän välillämme on, että sinä voit päästä siitä pois.."
Eikä tuosta verkosta poispääsyyn riitä pelkkä eroaminen narsistista vaan tarvitaan myös rehellistä itsetutkistelua...ettei jää kaunaan ja katkeruuteen, syyttelemään vain toista...ja korostamaan omaa erinomaisuuttaan...koska silloin voi käydä näinkin...
"Narsisti on läsnä aaveen lailla kauan senkin jälkeen kun hän on kadonnut fyysisesti. Tämä on todellinen vaara, jonka narsistin uhrit joutuvat kohtaamaan: että he tulevat hänen kaltaisikseen, katkeriksi, itsekeskeisiksi, epäempaattisiksi. Tämä on narsistin viimeinen kumarrus estradilla, ikään kuin ylimääräinen kappale taputusten jälkeen"
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html," näytin sinulle tien kun olit eksyksissä, valoin sinuun luottamusta kun epäilit, sain sinut nauramaan kun olit surullinen, herätin kipinäsi kun olit ikävystynyt, kuuntelin ja ymmärsin sinua, tunnistin sinut siksi joka todella olet, tunsin sinun tuskasi ja löysin vastauksia, ja annoin sinulle halun elää. Tietysti sinä tunnistat minut. Minä olen sinun inspiraatiosi, sinun ihanteesi, sinun pelastajasi"
Juuri tällainen hän oli. Mutta eikö ole jotenkin hassua, että oikeasti hän on tehnyt hyvän työn. Kauheaa, mutta juuri tässä kohdassa kuuluisi hypätä kyydistä pois, kun kaikki on parhaimmillaan...
Jälkityö on varmasti tärkeää. Miltähän n:sta mahtaa tuntua, kun "uhri" karkaa hyvissä voimissa kesken leikin, eli n ei saakaan leikille laistaan loppua. Ei varmaan miltään. Jäi "keskeneräiseksi" tapaukseksi.
No, hyppäsin vähän myöhässä, mutta ennen suurta romahdusta. Eli olen selvinnyt melkein ehjin nahoin. Kiitos myös näiden "vertaiskirjoittelijoiden". Ainakin nyt näyttäis siltä.
Tuo verkko. On tosiaan verkon rakentaja tämäkin. Mutta edelleen, onneksi liikumme eri piireissä. Voi hyvät hyssykät.
Kyllä se salama täälläkin välähti. Ajattelen, että se johtui hänen kyvyttömyydestään elää todellista elämää. Hän ikäänkuin poistui ennenkuin joutui itse naurunalaiseksi, vaikka todellisuudessa en todellakaan olisi nauranut hänen vaivoilleen. Mutta varmaan tuntevat heikkoutensa.
Olen ja ottanut tosissani mahdolliset omaan "sieluun" jääneet jäljet huomioon. Ompa hurjaa. - 18+1=19
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
," näytin sinulle tien kun olit eksyksissä, valoin sinuun luottamusta kun epäilit, sain sinut nauramaan kun olit surullinen, herätin kipinäsi kun olit ikävystynyt, kuuntelin ja ymmärsin sinua, tunnistin sinut siksi joka todella olet, tunsin sinun tuskasi ja löysin vastauksia, ja annoin sinulle halun elää. Tietysti sinä tunnistat minut. Minä olen sinun inspiraatiosi, sinun ihanteesi, sinun pelastajasi"
Juuri tällainen hän oli. Mutta eikö ole jotenkin hassua, että oikeasti hän on tehnyt hyvän työn. Kauheaa, mutta juuri tässä kohdassa kuuluisi hypätä kyydistä pois, kun kaikki on parhaimmillaan...
Jälkityö on varmasti tärkeää. Miltähän n:sta mahtaa tuntua, kun "uhri" karkaa hyvissä voimissa kesken leikin, eli n ei saakaan leikille laistaan loppua. Ei varmaan miltään. Jäi "keskeneräiseksi" tapaukseksi.
No, hyppäsin vähän myöhässä, mutta ennen suurta romahdusta. Eli olen selvinnyt melkein ehjin nahoin. Kiitos myös näiden "vertaiskirjoittelijoiden". Ainakin nyt näyttäis siltä.
Tuo verkko. On tosiaan verkon rakentaja tämäkin. Mutta edelleen, onneksi liikumme eri piireissä. Voi hyvät hyssykät.
Kyllä se salama täälläkin välähti. Ajattelen, että se johtui hänen kyvyttömyydestään elää todellista elämää. Hän ikäänkuin poistui ennenkuin joutui itse naurunalaiseksi, vaikka todellisuudessa en todellakaan olisi nauranut hänen vaivoilleen. Mutta varmaan tuntevat heikkoutensa.
Olen ja ottanut tosissani mahdolliset omaan "sieluun" jääneet jäljet huomioon. Ompa hurjaa."Miltähän n:sta mahtaa tuntua, kun "uhri" karkaa hyvissä voimissa kesken leikin, eli n ei saakaan leikille laistaan loppua. Ei varmaan miltään. Jäi "keskeneräiseksi" tapaukseksi."
Noh, uskoisin narsistiila olevan muitakin uhreja/lähteitä...niitä toisia naisia...ja muutenkin jatkuva haku päällä...ettei hän ny suurtakaan menetystä koe jos joku jättää leikin kesken...kun ei menettänyt kuitenkaan omasta mielestään mitään, mikä olisi merkinnyt hänelle sen enempää kuin "käyttötavaraa"...joka on aina korvattavissa toisella...
En tiedä..."oma ännäni" moitiskeli minua joskus liian itsenäiseksi, että siltä osin taisin olla loppupeleissä sopimaton hänen kokoelmiinsa...ja on nyttemmin jättänyt minut tyystin rauhaan....
kun ei minusta ole hänelle enää mitään hyötyä (=ei saa seksiä)...niin ei siitä syystä kannata tuhlata aikaakaan minuun (=puhua kanssani)...on asia jonka hän itse ilmaisi noin....kun käsitti että minun EI:ni siinä kohtaa tarkoitti todella ei...
Mutta ei niin pahaa että ei jotain hyvääkin...tutustuessani narsismiin...olen saanut lisää myös paljon oivalluksia myös itsestäni...löytänyt syynkin...miksi minä ylipäätäänkin "sotkeuduin" tuollaiseen ihmiseen/kautta suhteeseen...
En voi väittää että minut olisi siihen pakotettu...ihan vapaaehtoisesti siinä olin...vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin kun sitä mitätöintiä alkoi tulla...kunnes viimein tajusin, että jokin ny mättää ja pahasti...niin siinä toisessa kuin itsessänikin... - Jotain ymmärtämättä
18+1=19 kirjoitti:
"Miltähän n:sta mahtaa tuntua, kun "uhri" karkaa hyvissä voimissa kesken leikin, eli n ei saakaan leikille laistaan loppua. Ei varmaan miltään. Jäi "keskeneräiseksi" tapaukseksi."
Noh, uskoisin narsistiila olevan muitakin uhreja/lähteitä...niitä toisia naisia...ja muutenkin jatkuva haku päällä...ettei hän ny suurtakaan menetystä koe jos joku jättää leikin kesken...kun ei menettänyt kuitenkaan omasta mielestään mitään, mikä olisi merkinnyt hänelle sen enempää kuin "käyttötavaraa"...joka on aina korvattavissa toisella...
En tiedä..."oma ännäni" moitiskeli minua joskus liian itsenäiseksi, että siltä osin taisin olla loppupeleissä sopimaton hänen kokoelmiinsa...ja on nyttemmin jättänyt minut tyystin rauhaan....
kun ei minusta ole hänelle enää mitään hyötyä (=ei saa seksiä)...niin ei siitä syystä kannata tuhlata aikaakaan minuun (=puhua kanssani)...on asia jonka hän itse ilmaisi noin....kun käsitti että minun EI:ni siinä kohtaa tarkoitti todella ei...
Mutta ei niin pahaa että ei jotain hyvääkin...tutustuessani narsismiin...olen saanut lisää myös paljon oivalluksia myös itsestäni...löytänyt syynkin...miksi minä ylipäätäänkin "sotkeuduin" tuollaiseen ihmiseen/kautta suhteeseen...
En voi väittää että minut olisi siihen pakotettu...ihan vapaaehtoisesti siinä olin...vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin kun sitä mitätöintiä alkoi tulla...kunnes viimein tajusin, että jokin ny mättää ja pahasti...niin siinä toisessa kuin itsessänikin...Samansuuntaisia huomioita on tehnyt myös tämä n. Siitä itsenäisyydestä nimittäin. Ihan alussa jo. Näkyyhän sellainen.
Nyt olen "riepotellut" tyyppiä siihen malliin, että on jo lohkaissut minun ehkä olevan n. Sitten vaikuttaa itse "uhrilta". On varmaan etsinyt neuvoa kaveripiiristä, koska minä olen niin hankala.
Mutta tämä on juuri se hetki, kun asia jostain kantista voi vaikuttaakin siltä, että asiat olisivat näin päin. Olen hakenut sisältäni kaikki voiman ja raivon, mitä sieltä löytyy, voidakseni ottaa "voiton" tästä. Tässä kohtaa tuli muuten näkyviin se tosiasia, että kaveri ei ollut ensimmäistä kertaa näin typerässä "valtataistelussa".
Masentuneelta toki vaikutti. Tuli sellainen olo, ihan kuin kaksi lasta hiekkalaatikolla, ja minä vein lelut pois. Tämä oli minun puoleltani rakennettu tilanne, ja tunnen tuntoja, joita normaali empaattinen tuntee. Mutta tämä oli pakko tehdä.
Olen myös oppinut tässä itsestäni. Olin todellakin tilapäisessä ahdistuksessa kun tapasimme. Meillä ei varsinaista mitätöintiä ollut satunnaisia kohtauksia lukuunottamatta. Mutta kyllä tuo hänen elämänsä, jota viettää katraansa kanssa, käy minun nollauksekseni.
En kuitenkaan harrasta kostoseksiä, koska hänen takiaan en likaa varpaankärkiänikään. Käytän "vain" sanoja. Mielestäni, tällaisessa loukussa kun on, on oikeutettu nostamaan itsensä jalustalle, niin ylös kuin ikinä pystyy. - 11+1=12
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Samansuuntaisia huomioita on tehnyt myös tämä n. Siitä itsenäisyydestä nimittäin. Ihan alussa jo. Näkyyhän sellainen.
Nyt olen "riepotellut" tyyppiä siihen malliin, että on jo lohkaissut minun ehkä olevan n. Sitten vaikuttaa itse "uhrilta". On varmaan etsinyt neuvoa kaveripiiristä, koska minä olen niin hankala.
Mutta tämä on juuri se hetki, kun asia jostain kantista voi vaikuttaakin siltä, että asiat olisivat näin päin. Olen hakenut sisältäni kaikki voiman ja raivon, mitä sieltä löytyy, voidakseni ottaa "voiton" tästä. Tässä kohtaa tuli muuten näkyviin se tosiasia, että kaveri ei ollut ensimmäistä kertaa näin typerässä "valtataistelussa".
Masentuneelta toki vaikutti. Tuli sellainen olo, ihan kuin kaksi lasta hiekkalaatikolla, ja minä vein lelut pois. Tämä oli minun puoleltani rakennettu tilanne, ja tunnen tuntoja, joita normaali empaattinen tuntee. Mutta tämä oli pakko tehdä.
Olen myös oppinut tässä itsestäni. Olin todellakin tilapäisessä ahdistuksessa kun tapasimme. Meillä ei varsinaista mitätöintiä ollut satunnaisia kohtauksia lukuunottamatta. Mutta kyllä tuo hänen elämänsä, jota viettää katraansa kanssa, käy minun nollauksekseni.
En kuitenkaan harrasta kostoseksiä, koska hänen takiaan en likaa varpaankärkiänikään. Käytän "vain" sanoja. Mielestäni, tällaisessa loukussa kun on, on oikeutettu nostamaan itsensä jalustalle, niin ylös kuin ikinä pystyy."Meillä ei varsinaista mitätöintiä ollut satunnaisia kohtauksia lukuunottamatta. Mutta kyllä tuo hänen elämänsä, jota viettää katraansa kanssa, käy minun nollauksekseni."
Noh, mitätöidä voi hyvinkin monella tapaa, eikä se useinkaan ole suoraviivaista...
muistan sinun kertoneen että vaadit tietynlaista etikettiä tapaamisten suhteen...selvensit että sen tarkoittavan että vaadit että tapaamisiin pitää liittyä seksin lisäksi myös keskustelua ja muuta hyvänä pitämistä...syystä että hän yritti suoritua "hommasta" liian helpolla vaivaa näkemättä...
Että joo...melkoista mitätöintiä sekin...ikäänkuin haluaisi käyttää toista ihmistä tyhennysastianaan johon saa pussinsa tyhjennettyä ja kun homma on hoidettu...mieluusti lähtisi sen jälkeen pois...
tuo sinun, että sinun piti vaatia...kertoo tuosta...kun normaalissa suhteessa tuollaista etikettiä ei niissä tilanteissa tarvita vaan se kuuluu luonnollisena osana suhteeseen...on ns. normaalia...
Mutta noh...itse en ole jälkeenpäin asioista juurikaan keskustellut koskien epäilyä hänen narsistisuudestaan...hän ei tiedä siitä mitään...enkä sen vuoksi ole kokenut tarvetta itseäni ylentää hänelle tyyliin olen parempi ihminen suhteessa häneen...
Mutta kukin tyylillään...minulle on sopinut omien haavojeni nuoleminen itsekseni paremmin...kuin ruveta kaksintaisteluun hänen kanssaan...
ja olen lukemastani käsittänyt että riitelykin/negatiivinen huomiokin on narsitille parempaa (lähde) kuin täysi välinpitämättömyys...joka on narsistille kauhistus...
Että edelleen olet olemassa hänelle ja hänellä on suuri merkitys sinulle...rakkauden vastatunne on viha...ja hän herättää sinussa edelleen hyvin voimakkaita tunteita...vaikuttaa sinuun...saa sinulta huomiota... - Jotain ymmärtämättä
11+1=12 kirjoitti:
"Meillä ei varsinaista mitätöintiä ollut satunnaisia kohtauksia lukuunottamatta. Mutta kyllä tuo hänen elämänsä, jota viettää katraansa kanssa, käy minun nollauksekseni."
Noh, mitätöidä voi hyvinkin monella tapaa, eikä se useinkaan ole suoraviivaista...
muistan sinun kertoneen että vaadit tietynlaista etikettiä tapaamisten suhteen...selvensit että sen tarkoittavan että vaadit että tapaamisiin pitää liittyä seksin lisäksi myös keskustelua ja muuta hyvänä pitämistä...syystä että hän yritti suoritua "hommasta" liian helpolla vaivaa näkemättä...
Että joo...melkoista mitätöintiä sekin...ikäänkuin haluaisi käyttää toista ihmistä tyhennysastianaan johon saa pussinsa tyhjennettyä ja kun homma on hoidettu...mieluusti lähtisi sen jälkeen pois...
tuo sinun, että sinun piti vaatia...kertoo tuosta...kun normaalissa suhteessa tuollaista etikettiä ei niissä tilanteissa tarvita vaan se kuuluu luonnollisena osana suhteeseen...on ns. normaalia...
Mutta noh...itse en ole jälkeenpäin asioista juurikaan keskustellut koskien epäilyä hänen narsistisuudestaan...hän ei tiedä siitä mitään...enkä sen vuoksi ole kokenut tarvetta itseäni ylentää hänelle tyyliin olen parempi ihminen suhteessa häneen...
Mutta kukin tyylillään...minulle on sopinut omien haavojeni nuoleminen itsekseni paremmin...kuin ruveta kaksintaisteluun hänen kanssaan...
ja olen lukemastani käsittänyt että riitelykin/negatiivinen huomiokin on narsitille parempaa (lähde) kuin täysi välinpitämättömyys...joka on narsistille kauhistus...
Että edelleen olet olemassa hänelle ja hänellä on suuri merkitys sinulle...rakkauden vastatunne on viha...ja hän herättää sinussa edelleen hyvin voimakkaita tunteita...vaikuttaa sinuun...saa sinulta huomiota...On totta, että olen hänelle edelleen olemassa. Tuo parempi ihminen... On jonkinlainen taistelu, mielestäni hän on sen voittanut jo vuosikymmeniä sitten jos on kysymys hänen arvoistaan, eli seksikumppanien määrästä, tuotetun surun määrästä ja huijauksen määrästä.
Minä taas olen voittanut sen omien arvojeni mukaisesti. Jos kysymys on paljosta muusta. Hän ei saanut ujutettua minuun omaa arvomaailmaansa.
N:han on moralisti. Hän saattaa alkaa moralisoimaan muita, ja nyt näyttää siltä, että sitä moralisointia tulee myös minulle ennenpitkää. Olen etukäteen suojautunut sitä vastaan. Nostanut muurin hänelle. En ala ottamaan vastaan moista hänenkaltaiseltaan. Rajansa kaikella. Esittää ehkä pian pyhistä pyhintä.
Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus. Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:) - Jotain ymmärtämättä
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
On totta, että olen hänelle edelleen olemassa. Tuo parempi ihminen... On jonkinlainen taistelu, mielestäni hän on sen voittanut jo vuosikymmeniä sitten jos on kysymys hänen arvoistaan, eli seksikumppanien määrästä, tuotetun surun määrästä ja huijauksen määrästä.
Minä taas olen voittanut sen omien arvojeni mukaisesti. Jos kysymys on paljosta muusta. Hän ei saanut ujutettua minuun omaa arvomaailmaansa.
N:han on moralisti. Hän saattaa alkaa moralisoimaan muita, ja nyt näyttää siltä, että sitä moralisointia tulee myös minulle ennenpitkää. Olen etukäteen suojautunut sitä vastaan. Nostanut muurin hänelle. En ala ottamaan vastaan moista hänenkaltaiseltaan. Rajansa kaikella. Esittää ehkä pian pyhistä pyhintä.
Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus. Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:)Se seksijuttu. Se oli vähän yhteinenkin. Kun tuli ilmi, minulle yllätyksenä, kuten jo on tässä todettu, että yllättelevät. Kun ei arvomaailmat sopineet ja kiintymystä riitti. Ero oli kummallekin vaikea, tottakai minulle vaikeampi.
Halusin tutkia myös tunteitani. Se on vähän siinä kohtaamisessa kiinni siitä, mitä se pitää sisällään, onko se jotenkin "halventavaa".
Suhteemme on kestänyt vuosia ja nyt olen alkanut saada tarpeekseni tästä. - 20+8=28
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
On totta, että olen hänelle edelleen olemassa. Tuo parempi ihminen... On jonkinlainen taistelu, mielestäni hän on sen voittanut jo vuosikymmeniä sitten jos on kysymys hänen arvoistaan, eli seksikumppanien määrästä, tuotetun surun määrästä ja huijauksen määrästä.
Minä taas olen voittanut sen omien arvojeni mukaisesti. Jos kysymys on paljosta muusta. Hän ei saanut ujutettua minuun omaa arvomaailmaansa.
N:han on moralisti. Hän saattaa alkaa moralisoimaan muita, ja nyt näyttää siltä, että sitä moralisointia tulee myös minulle ennenpitkää. Olen etukäteen suojautunut sitä vastaan. Nostanut muurin hänelle. En ala ottamaan vastaan moista hänenkaltaiseltaan. Rajansa kaikella. Esittää ehkä pian pyhistä pyhintä.
Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus. Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:)"Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus"
Noh...edelleen kukin tyylillään...itse en ole kokenut tarpeelliseksi osoittaa hänelle hänen vikojaan/narsismiaan jälkeenpäin...
Mitä siitä hyötyisin, käsittääkseni tuulimyllyjä vastaan on turha taistella...hän on mikä on, eikä muutu jos ei itse halua ja sekin on narsistille käsittääkseni vaikeaa/mahdotonta, vaatii vuosien itsetutkistelua narsismiin perehtyneessä terapiassa...
Toisaalta taas jjos joku on oikeasti narsisti...niin hän kärsii siitä itse eniten...miksi haluaisin lyödä lyötyä...ihmistä joka kauhistelee sisintään, omaa kuvaansa niin paljon ettei edes uskalla katsoa sitä...
Toki uhrilla on voi olla itselläänkin sellainen harha, että hän kykenee parantamaan narsistin ja elättelee toivoa, että jonain päivänä hän kumppanin keittiöpsykologian avulla ymmärtäisi kaiken ja muuttuisi ns. normaaliksi...ja sitten voisi elää kumppaninsa kanssa onnellisena elämänsä loppuun asti...
Olen myös miettinyt asiaa siltäkin kannalta, että Ännäni nimitti myös minua ns. vahvaksi naiseksi...ja voisin kuvitella että hän jollain tasolla "arvostaa" minua ymmärtämällä jättää minut rauhaan...käsittää ettei minusta enää saa mitää hyötyä...
"Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:) "
tuosta lopusta ymmärtäisin että kaikesta huolimatta haluat narsistiltasi jotain...ja edelleen olet valmis odottamaan...ja sen vuoksi annat huomiotasi hänelle... - 8+15=23
20+8=28 kirjoitti:
"Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus"
Noh...edelleen kukin tyylillään...itse en ole kokenut tarpeelliseksi osoittaa hänelle hänen vikojaan/narsismiaan jälkeenpäin...
Mitä siitä hyötyisin, käsittääkseni tuulimyllyjä vastaan on turha taistella...hän on mikä on, eikä muutu jos ei itse halua ja sekin on narsistille käsittääkseni vaikeaa/mahdotonta, vaatii vuosien itsetutkistelua narsismiin perehtyneessä terapiassa...
Toisaalta taas jjos joku on oikeasti narsisti...niin hän kärsii siitä itse eniten...miksi haluaisin lyödä lyötyä...ihmistä joka kauhistelee sisintään, omaa kuvaansa niin paljon ettei edes uskalla katsoa sitä...
Toki uhrilla on voi olla itselläänkin sellainen harha, että hän kykenee parantamaan narsistin ja elättelee toivoa, että jonain päivänä hän kumppanin keittiöpsykologian avulla ymmärtäisi kaiken ja muuttuisi ns. normaaliksi...ja sitten voisi elää kumppaninsa kanssa onnellisena elämänsä loppuun asti...
Olen myös miettinyt asiaa siltäkin kannalta, että Ännäni nimitti myös minua ns. vahvaksi naiseksi...ja voisin kuvitella että hän jollain tasolla "arvostaa" minua ymmärtämällä jättää minut rauhaan...käsittää ettei minusta enää saa mitää hyötyä...
"Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:) "
tuosta lopusta ymmärtäisin että kaikesta huolimatta haluat narsistiltasi jotain...ja edelleen olet valmis odottamaan...ja sen vuoksi annat huomiotasi hänelle..."Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus. Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:)"
Lisään vielä että ajattelen N-suhdettani nykyään siten, että vapaaehtoisesti siihen menin/siinä olin ja omasta halustani sen päätinkin..
sen vuoksi minun on viisainta myös itse maksaa oppirahat ja kantaa vastuu siitä/omista vallinoistani...eikä ole aihetta jäädä jossittelemaan...
jotenkin vaan täytyy hyväksyä...That's it...se tapahtui minulle ja jatkaa elämäänsä kokemuksesta toivon mukaan "viisastuneena"...
elämä harvoin antaa tasinkoa, eikä tapahtunutta voi millään keinoin muuksi muuttaa...jos ei ala vääristelemään todellisuutta...sitä mitä se oikeasti oli...kulloisessakin tilanteessa... - Jotain ymmärtämättä
20+8=28 kirjoitti:
"Minulla on etääntymisstrategia, mutta tämähän on jatkokertomus"
Noh...edelleen kukin tyylillään...itse en ole kokenut tarpeelliseksi osoittaa hänelle hänen vikojaan/narsismiaan jälkeenpäin...
Mitä siitä hyötyisin, käsittääkseni tuulimyllyjä vastaan on turha taistella...hän on mikä on, eikä muutu jos ei itse halua ja sekin on narsistille käsittääkseni vaikeaa/mahdotonta, vaatii vuosien itsetutkistelua narsismiin perehtyneessä terapiassa...
Toisaalta taas jjos joku on oikeasti narsisti...niin hän kärsii siitä itse eniten...miksi haluaisin lyödä lyötyä...ihmistä joka kauhistelee sisintään, omaa kuvaansa niin paljon ettei edes uskalla katsoa sitä...
Toki uhrilla on voi olla itselläänkin sellainen harha, että hän kykenee parantamaan narsistin ja elättelee toivoa, että jonain päivänä hän kumppanin keittiöpsykologian avulla ymmärtäisi kaiken ja muuttuisi ns. normaaliksi...ja sitten voisi elää kumppaninsa kanssa onnellisena elämänsä loppuun asti...
Olen myös miettinyt asiaa siltäkin kannalta, että Ännäni nimitti myös minua ns. vahvaksi naiseksi...ja voisin kuvitella että hän jollain tasolla "arvostaa" minua ymmärtämällä jättää minut rauhaan...käsittää ettei minusta enää saa mitää hyötyä...
"Tässä iässä ei enää viitsi napsauttaa sormia ja sanoa, että tänne mulle heti kaikki nyt.:) "
tuosta lopusta ymmärtäisin että kaikesta huolimatta haluat narsistiltasi jotain...ja edelleen olet valmis odottamaan...ja sen vuoksi annat huomiotasi hänelle...Niin. On ollut melkoisesti "sitä jotakin" ja "kipinöitä". Ei sitä voi sen kummemmin selittää. En ole aikonut osoittaa hänelle hänen n:aan minäkään.
Luin tuosta laittamastasi linkistä. Olinkin unohtanut esisijaisen ja toissijaisen. Hänen toissijainen juttunsa on nyt ärsyttänyt minut äärikiukkuun, jonka olen jo purkanut häneen.
Tavallinenkin nimittäin tarvitsee arkea, tavallista ja turvallista. Sellainen puuttuu minulta nyt, enkä voi elää näin. Tarvitsen vapauden hänestä löytääkseni myös itselleni turvallista elämää, uusia ystäviä ja jatkumoa.
Olen vihainen hänelle, mutten varsinaisesti katkera, koska hän ei ole mielestäni varustettu sillä samalla kuin muut. Että häneltä voisi täysiä vaatia, ei.
Minuakin on sanottu vahvaksi. Sellaiset, joiden sanomisen voi ottaa vakavasti. Ja jotka uskaltavat sanoa. On sinun n:llasikin sitten vähän kanttia, kun on sanonut noin. En osaa kuvitella, että tämä minun sanoisi kenestäkään niin.??? Muuten...?! - 20+5=25
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Niin. On ollut melkoisesti "sitä jotakin" ja "kipinöitä". Ei sitä voi sen kummemmin selittää. En ole aikonut osoittaa hänelle hänen n:aan minäkään.
Luin tuosta laittamastasi linkistä. Olinkin unohtanut esisijaisen ja toissijaisen. Hänen toissijainen juttunsa on nyt ärsyttänyt minut äärikiukkuun, jonka olen jo purkanut häneen.
Tavallinenkin nimittäin tarvitsee arkea, tavallista ja turvallista. Sellainen puuttuu minulta nyt, enkä voi elää näin. Tarvitsen vapauden hänestä löytääkseni myös itselleni turvallista elämää, uusia ystäviä ja jatkumoa.
Olen vihainen hänelle, mutten varsinaisesti katkera, koska hän ei ole mielestäni varustettu sillä samalla kuin muut. Että häneltä voisi täysiä vaatia, ei.
Minuakin on sanottu vahvaksi. Sellaiset, joiden sanomisen voi ottaa vakavasti. Ja jotka uskaltavat sanoa. On sinun n:llasikin sitten vähän kanttia, kun on sanonut noin. En osaa kuvitella, että tämä minun sanoisi kenestäkään niin.??? Muuten...?!"Niin. On ollut melkoisesti "sitä jotakin" ja "kipinöitä"."
Niin ymmärrän kyllä...
mutta saattta olla että "se jokin" on ollut narsistille vain harkittua käytöstä päästäkseen päämääränsä, saadakseen sinulta mitä haluaa huomiota/ seksiä...mitä nyt olet hänelle tarjonnutkin...
"On sinun n:llasikin sitten vähän kanttia, kun on sanonut noin."
Niin en tiedä mistä syystä sanoi minua vahvaksi naiseksi...emme keskustelleet asiasta sen kummemmin...voihan sekin olla ns. imartelu yrityskin...saada minut luulemaan, että arvostaa minua...
kommentti tuli kohdassa jossa linkitti biisin, heikot naiset, vahvat naiset...ja kysyin kumpanako hän minua pitää...ja hän vastasi että olen hänen mielestään vahva nainen...Sitäkään en tiedä mitä hän alunperin tuolla biisillä yritti minulle viestittää...
"Tarvitsen vapauden hänestä löytääkseni myös itselleni turvallista elämää, uusia ystäviä ja jatkumoa." niin on hyvä tietää mitä tarvitsee ja tahtoo - Jotain ymmärtämättä
20+5=25 kirjoitti:
"Niin. On ollut melkoisesti "sitä jotakin" ja "kipinöitä"."
Niin ymmärrän kyllä...
mutta saattta olla että "se jokin" on ollut narsistille vain harkittua käytöstä päästäkseen päämääränsä, saadakseen sinulta mitä haluaa huomiota/ seksiä...mitä nyt olet hänelle tarjonnutkin...
"On sinun n:llasikin sitten vähän kanttia, kun on sanonut noin."
Niin en tiedä mistä syystä sanoi minua vahvaksi naiseksi...emme keskustelleet asiasta sen kummemmin...voihan sekin olla ns. imartelu yrityskin...saada minut luulemaan, että arvostaa minua...
kommentti tuli kohdassa jossa linkitti biisin, heikot naiset, vahvat naiset...ja kysyin kumpanako hän minua pitää...ja hän vastasi että olen hänen mielestään vahva nainen...Sitäkään en tiedä mitä hän alunperin tuolla biisillä yritti minulle viestittää...
"Tarvitsen vapauden hänestä löytääkseni myös itselleni turvallista elämää, uusia ystäviä ja jatkumoa." niin on hyvä tietää mitä tarvitsee ja tahtooKun on n:sta kyse, kannattaa varmaan epäillä kaikkea, mikä liikkuu. Tiedä kuinka kauan oli miettinyt ja punonut juonen, jos sellaisen biisin linkitti!!!
Minä halusin myös häneltä huomiota ja seksiä. Toki olin myös valmis kaikkeen muuhunkin, mitä elämä pitää sisällään. Hänen alkuperäiset tarkoitusperät ovat hämärän peitossa. Jospa antoi vain tunteiden viedä. Tuota voisi sanoa myös tuuliajoksi.
Käsitän, ettei kuollutta hevosta kannata piiskata. Mutta kun nyt niin auliisti on alkanut esiintymään "Hulda Toropaisen" ukkona. Sellaisena tavallisen tavallisena ja rauhallisena, kunnon ukkomiehen oloisena, jolla on se akka... (siis on erehtynyt pätemään minulle toissijaisella lähteellään).
Koen suoranaisesti seksuaaliseksi väkivallaksi moisten Huldien ukkojen lähentelyt, enkä voi häntä enää hyväksyä. Pistin hänet hyllylle kuivumaan. Sillävälillä kun hän kuivuu, hipsin hyvän matkan hänestä kauemmas. En ole sellainen, jolle kelpaisi samat ukot kuin "Huldalle". Huh huh. - 4+19=23
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Kun on n:sta kyse, kannattaa varmaan epäillä kaikkea, mikä liikkuu. Tiedä kuinka kauan oli miettinyt ja punonut juonen, jos sellaisen biisin linkitti!!!
Minä halusin myös häneltä huomiota ja seksiä. Toki olin myös valmis kaikkeen muuhunkin, mitä elämä pitää sisällään. Hänen alkuperäiset tarkoitusperät ovat hämärän peitossa. Jospa antoi vain tunteiden viedä. Tuota voisi sanoa myös tuuliajoksi.
Käsitän, ettei kuollutta hevosta kannata piiskata. Mutta kun nyt niin auliisti on alkanut esiintymään "Hulda Toropaisen" ukkona. Sellaisena tavallisen tavallisena ja rauhallisena, kunnon ukkomiehen oloisena, jolla on se akka... (siis on erehtynyt pätemään minulle toissijaisella lähteellään).
Koen suoranaisesti seksuaaliseksi väkivallaksi moisten Huldien ukkojen lähentelyt, enkä voi häntä enää hyväksyä. Pistin hänet hyllylle kuivumaan. Sillävälillä kun hän kuivuu, hipsin hyvän matkan hänestä kauemmas. En ole sellainen, jolle kelpaisi samat ukot kuin "Huldalle". Huh huh."Käsitän, ettei kuollutta hevosta kannata piiskata. Mutta kun nyt niin auliisti on alkanut esiintymään "Hulda Toropaisen" ukkona. Sellaisena tavallisen tavallisena ja rauhallisena, kunnon ukkomiehen oloisena, jolla on se akka... (siis on erehtynyt pätemään minulle toissijaisella lähteellään).
Koen suoranaisesti seksuaaliseksi väkivallaksi moisten Huldien ukkojen lähentelyt, enkä voi häntä enää hyväksyä. Pistin hänet hyllylle kuivumaan. Sillävälillä kun hän kuivuu, hipsin hyvän matkan hänestä kauemmas. En ole sellainen, jolle kelpaisi samat ukot kuin "Huldalle". Huh huh"
Ahas täältähän se löytyikin syy...katkeruuteesi toisia naisia kohtaan...jäit kakkoseksi...ja olet kateellinen Huldalle..."alkanut esiintymään "Hulda Toropaisen" ukkona. Sellaisena tavallisen tavallisena ja rauhallisena, kunnon ukkomiehen oloisena, jolla on se akka.."
Noh ainakin ännäsi pitää Huldaansa ilmisesti parempana kuin sinua, kun ihan ukkona esiintyy... ja ilmeisesti se kismittää sinua...kun sinua käynyt vain paneskelemassa...eikä ole halunnut ukkonasi esiintyä...
mitä tulee tuohon ns. toissijaiseen lähteeseen,
"Toissijainen Narsistinen Lähde sisältää tavallisen elämän viettämistä (suuri ylpeyden aihe narsistille), turvatun olemassaolon (taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen hyväksyttävyys, eteneminen) ja kumppaneiden hankkimisen.
Toissijainen NL sisältää myös puolison omistamisen, silmiinpistävän varallisuuden, luovuuden ja sen tuotteet, bisneksen hoitamisen, anarkistisen vapauden tunteen, oikeaan ihmisryhmään kuulumisen, kunniallisuuden, hyvämaineisuuden, menestyksen, sekä omaisuuden ja statussymbolien näyttämisen."
onhan se narsistillekkin merkittävämpi kuin ensisijainen...jonka hän itsekin ymmärtää olevan katoavaista...
"Ensisijainen Narsistinen Lähde sisältää - kuuluisuuden (hyvä tai paha) lisäksi - mystiikkaa (kun narsistia pidetään mysteerisenä), seksiä ja siitä saatua maskuliinisuuden, feminiinisyyden tai viriiliyden tuntua, vaurauden heijastamista ja vallan läheisyyttä (raha/tieto/kontaktit) - kaikki itsessään mysteerisiä ja kunnioitusta herättäviä."
Että joo...mieluusti olisit halunnut varmaankin olla itsekin tuo toissijainen lähde...kuin ensisijainen...
Ajattelisin, että täsä tapauksessa kakkonen on narsistille ykkönen...
ja olet siitä katkera...kun et ole siihen asemaan päässyt...
selitää hyvin sen sinusta huokuvan muiden naisten halveksunnan... - Jotain ymmärtämättä
4+19=23 kirjoitti:
"Käsitän, ettei kuollutta hevosta kannata piiskata. Mutta kun nyt niin auliisti on alkanut esiintymään "Hulda Toropaisen" ukkona. Sellaisena tavallisen tavallisena ja rauhallisena, kunnon ukkomiehen oloisena, jolla on se akka... (siis on erehtynyt pätemään minulle toissijaisella lähteellään).
Koen suoranaisesti seksuaaliseksi väkivallaksi moisten Huldien ukkojen lähentelyt, enkä voi häntä enää hyväksyä. Pistin hänet hyllylle kuivumaan. Sillävälillä kun hän kuivuu, hipsin hyvän matkan hänestä kauemmas. En ole sellainen, jolle kelpaisi samat ukot kuin "Huldalle". Huh huh"
Ahas täältähän se löytyikin syy...katkeruuteesi toisia naisia kohtaan...jäit kakkoseksi...ja olet kateellinen Huldalle..."alkanut esiintymään "Hulda Toropaisen" ukkona. Sellaisena tavallisen tavallisena ja rauhallisena, kunnon ukkomiehen oloisena, jolla on se akka.."
Noh ainakin ännäsi pitää Huldaansa ilmisesti parempana kuin sinua, kun ihan ukkona esiintyy... ja ilmeisesti se kismittää sinua...kun sinua käynyt vain paneskelemassa...eikä ole halunnut ukkonasi esiintyä...
mitä tulee tuohon ns. toissijaiseen lähteeseen,
"Toissijainen Narsistinen Lähde sisältää tavallisen elämän viettämistä (suuri ylpeyden aihe narsistille), turvatun olemassaolon (taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen hyväksyttävyys, eteneminen) ja kumppaneiden hankkimisen.
Toissijainen NL sisältää myös puolison omistamisen, silmiinpistävän varallisuuden, luovuuden ja sen tuotteet, bisneksen hoitamisen, anarkistisen vapauden tunteen, oikeaan ihmisryhmään kuulumisen, kunniallisuuden, hyvämaineisuuden, menestyksen, sekä omaisuuden ja statussymbolien näyttämisen."
onhan se narsistillekkin merkittävämpi kuin ensisijainen...jonka hän itsekin ymmärtää olevan katoavaista...
"Ensisijainen Narsistinen Lähde sisältää - kuuluisuuden (hyvä tai paha) lisäksi - mystiikkaa (kun narsistia pidetään mysteerisenä), seksiä ja siitä saatua maskuliinisuuden, feminiinisyyden tai viriiliyden tuntua, vaurauden heijastamista ja vallan läheisyyttä (raha/tieto/kontaktit) - kaikki itsessään mysteerisiä ja kunnioitusta herättäviä."
Että joo...mieluusti olisit halunnut varmaankin olla itsekin tuo toissijainen lähde...kuin ensisijainen...
Ajattelisin, että täsä tapauksessa kakkonen on narsistille ykkönen...
ja olet siitä katkera...kun et ole siihen asemaan päässyt...
selitää hyvin sen sinusta huokuvan muiden naisten halveksunnan..."elämä harvoin antaa tasinkoa, eikä tapahtunutta voi millään keinoin muuksi muuttaa...jos ei ala vääristelemään todellisuutta...sitä mitä se oikeasti oli...kulloisessakin tilanteessa..."
Miten niin antaa harvoin tasinkoa? Minun mielestäni olen saanut tasinkoa reippain annoksin. Aika ajoin. Miksi sinä ajattelet ettet sinä ole saanut tasinkoa?
N ei määrittele minulle todellisuutta, eikä mitään muutakaan, mitä en itse halua. Määritteleekö sinun n. sinun todellisuutta menneisyydessä?
Hulda ei nyt kuulu niihin, joita kaikkein eniten inhoan. Huldat tulevat ja Huldat menevät. Minä pysyn, vaikken n:lle enää antaisikaan.
Jonakin päivänä löydän aidon miehen, jonka kanssa alkaa uusi luku. Sen sijaan: totuus Huldasta ja n:sta! Ei varmasti kestä päivänvaloa, kun nuo tiedetään. - Anonyymi00094UUSI
ent.ilkikurimus kirjoitti:
"Narsistin uhrin odotteet eivät toteudu 'narsistin' suhteen. Syntyy epätyydyttynyt tarve, ja narsistinen loukkaantuminen. Uhrin kannalta helpoin selitys on että hänen odotteensa pettäjä on narsisti."
Suuret odotukset kumppanilta - kumppani ei osaakaan tyydyttää niitä - syy kumppanissa. Eikö tämä just ole narsistin tapa toimia - itse ei laita tikkua ristiin oman hyvinvointinsa eteen - se on muiden tehtävä ja nimenomaan muiden syy kun kaikki menee pieleen?
Uhri on narsisti ja narsisti uhri. Saman mitalin eri puolet, olematta kuitenkaan toisilleen vastakkaiset - vaan ovat toistaan tukevat.Hymistellään hyväksyvästi, kuin kardinaalit konklaavissa ennen valkoista savua. Kiittää ja kuittaa.
-ilveilijä J.llä. Mistähän sanonta kardinaalimunaus tulee?
- Jotain ymmärtämättä
Inminen kehittyy sekä perimän, että ympäristön vaikutuksesta. Tietääkseni n-ominaisuus kehittyy varhaisessa lapsuudessa. Tottakai n:inkin vaikuttaa ympäristö. Ei varmaan kahta samanlaista ihmistä ole olemassa.
Mutta mitäs kun: joku ei ole koukuttunut n:in aiemmin ja on osannut antaa pitkät kaikille sen tyyppisille. Mutta sitten on tullut tilanne, jossa onkin päästänyt n:n elämäänsä. N on esittänyt "normaalia", koska oli oppinut ja tajunnut, että sillä pääsee "normaalien" elämään.
"Normaali" taas oli elänyt normaalia elämää, eikä tiennyt n-persoonien olemassaolostakaan, ennenkuin oli liian myöhäistä.
Normaalit nimittäin kykenevät sitoutumaan, parhaat ja LUOTETTAVIMMAT erittäinkin syvästi. Näin voi syntyä suhde n:n ja normaalin välille. Normaali tietysti lopulta näkee ongelman ja ottaa selvää.
Mitä sitten tapahtuu? Normaali ja itsenäinen hyvä itsetuntoinen ihminen päättää itse miten tilanteessa toimii. Voi olla, että hän rakastaa syvästi ja normaalisti. Voi olla että tilanne vie häneltä aikaa. Voi olla, ettei hän ole halukas hyväksymään kaikkea puhuttua, vaan toivoo, ettei tilanne olisi niin paha kuin näyttää.
Yleensä varmaan tilanne n:n kanssa on pahempi kuin näyttää, mutta tämän kaiken sulattaminen vie aikaa.
Eikä muuten ole niin, että normaali viihtyisi yksin. Lukekaa vaikka mistä kirjoista.- 4+6=10
"Normaali" taas oli elänyt normaalia elämää, eikä tiennyt n-persoonien olemassaolostakaan, ennenkuin oli liian myöhäistä."
Niin... eihän sitä tiedä ennenkuin sen omakohtaisesti kokee, tapaa, tutustuu sellaiseen hämmentävään ihmiseen...
vaikka tiedä sitten kuka on normaali ihminen ja mikä on normalia elämää...kenenkäkin mielestä...varmaan narsistikin pitää itseään normaalina kun ei muusta tiedä...käsittääkseni luulekin että muut ihmiset ovat/ajattelevat hyvin samalla lailla kuin hän...erotuksena vain se, että hän kokee aina olevansa hitusen parempi ihminen kuin kukaan muu...
"Eikä muuten ole niin, että normaali viihtyisi yksin. Lukekaa vaikka mistä kirjoista"
Tätä kohtaa en nyt oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat sillä, ettäkö normaali ihminen ei viihdy yksin...en usko että tuo ajatus on luettavissa mistään kirjoista...
Että mieluusti toivoisin sinun kommentoivan lisää tuota ajatustasi, mitä sillä tarkoitat, mihin se perustuu...ettei normali ihminen viihdy yksin...
Toki me kaikki tarvitsemme toisia ihmisiä ja tuskin kukaan on totaalisen yksin, jos ei elä niin yksin ettei koskaan tapaa muita ihmisiä...mutta yksin voi olla suuressakin joukossa ja yksin ajatustensa parissa voi kokea suurimmat oivallukset itsestään kun kuuntelee hiljaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan...joita voi sitten peilata muiden kanssa... - Jotain ymmätämättä
4+6=10 kirjoitti:
"Normaali" taas oli elänyt normaalia elämää, eikä tiennyt n-persoonien olemassaolostakaan, ennenkuin oli liian myöhäistä."
Niin... eihän sitä tiedä ennenkuin sen omakohtaisesti kokee, tapaa, tutustuu sellaiseen hämmentävään ihmiseen...
vaikka tiedä sitten kuka on normaali ihminen ja mikä on normalia elämää...kenenkäkin mielestä...varmaan narsistikin pitää itseään normaalina kun ei muusta tiedä...käsittääkseni luulekin että muut ihmiset ovat/ajattelevat hyvin samalla lailla kuin hän...erotuksena vain se, että hän kokee aina olevansa hitusen parempi ihminen kuin kukaan muu...
"Eikä muuten ole niin, että normaali viihtyisi yksin. Lukekaa vaikka mistä kirjoista"
Tätä kohtaa en nyt oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat sillä, ettäkö normaali ihminen ei viihdy yksin...en usko että tuo ajatus on luettavissa mistään kirjoista...
Että mieluusti toivoisin sinun kommentoivan lisää tuota ajatustasi, mitä sillä tarkoitat, mihin se perustuu...ettei normali ihminen viihdy yksin...
Toki me kaikki tarvitsemme toisia ihmisiä ja tuskin kukaan on totaalisen yksin, jos ei elä niin yksin ettei koskaan tapaa muita ihmisiä...mutta yksin voi olla suuressakin joukossa ja yksin ajatustensa parissa voi kokea suurimmat oivallukset itsestään kun kuuntelee hiljaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan...joita voi sitten peilata muiden kanssa...Kommentti yksin elämiseen: Tietysti meitä on ihmisiä erinlaisia. Mutta, itse tähän valtaenemmistö heterojoukkoon kuuluvana tarkoitan.
En tarkoita henkistä yksinäisyyttä tai mitään sellaista, vaan tarvetta parisuhteeseen. Jos vaikka ajattelemme esi-isiämme ja -äitejämme. Koko luomakuntaa. Koulun biologian oppikirjat, raamattu...
Mistä ihmeestä kukaan on saanut päähänsä, ettei ihmisen vietit, luonne, perimä, kulttuuri ja melkein mikä tahansa, ohjaa ihmistä parisuhteeseen ja siinä pysymiseen ja lujaa.
Siitä ongelma, kun kumppani osoittautuukin ongelmaksi. - ent.ilkikurimus
Jotain ymmätämättä kirjoitti:
Kommentti yksin elämiseen: Tietysti meitä on ihmisiä erinlaisia. Mutta, itse tähän valtaenemmistö heterojoukkoon kuuluvana tarkoitan.
En tarkoita henkistä yksinäisyyttä tai mitään sellaista, vaan tarvetta parisuhteeseen. Jos vaikka ajattelemme esi-isiämme ja -äitejämme. Koko luomakuntaa. Koulun biologian oppikirjat, raamattu...
Mistä ihmeestä kukaan on saanut päähänsä, ettei ihmisen vietit, luonne, perimä, kulttuuri ja melkein mikä tahansa, ohjaa ihmistä parisuhteeseen ja siinä pysymiseen ja lujaa.
Siitä ongelma, kun kumppani osoittautuukin ongelmaksi.Tarve parisuhteeseen..... Hmm.
Jokainenhan etsii itselleen erilaisia tyydyttäviä suhteita elämässään. Kyse on tosiaankin tarpeisiin vastaamisesta. Kaiken alku on tietysti silloin hyvä itsetuntemus; tieto siitä, mitä itse tarvitsee. Haluta voi paljon sellaistakin, mitä ei tarvitse - siksi on tärkeää tiedostaa tarve.
Tällaista voitaisiin kutsua "normaaliksi". Tällä tavoin normaalit eivät milloinkaan jää yksiin narsistien kanssa, mikäli heillä ei sitten ole tarvetta saada alistavaa ja mitätöivää kumppania - mutta silloinhan he eivät valita. - 17+16=33
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Tarve parisuhteeseen..... Hmm.
Jokainenhan etsii itselleen erilaisia tyydyttäviä suhteita elämässään. Kyse on tosiaankin tarpeisiin vastaamisesta. Kaiken alku on tietysti silloin hyvä itsetuntemus; tieto siitä, mitä itse tarvitsee. Haluta voi paljon sellaistakin, mitä ei tarvitse - siksi on tärkeää tiedostaa tarve.
Tällaista voitaisiin kutsua "normaaliksi". Tällä tavoin normaalit eivät milloinkaan jää yksiin narsistien kanssa, mikäli heillä ei sitten ole tarvetta saada alistavaa ja mitätöivää kumppania - mutta silloinhan he eivät valita."Tällä tavoin normaalit eivät milloinkaan jää yksiin narsistien kanssa, mikäli heillä ei sitten ole tarvetta saada alistavaa ja mitätöivää kumppania - mutta silloinhan he eivät valita"
Niin jotensakin helpottavaa ajatella noin, että ehkä minä sitten kaikesta huolimatta olen jollain tasolla "normaali" kun tunnistin että voin huonosti Ännä suhteessani ja päätin sen...
Tuohon meni huomattavasti vähemmän aikaa...kuin aikoinaan avioliitooni päättämiseen...että jotain olen oppinut minäkin...
En minä enää tarvitse toista ns. heikompaa ihmistä, tunteakseni itseäni "salaa" hänen rinnallaan ns. "paremmaksi"...
Niin nurinkuriselta kuin kuullostaakin, se oma "paremmuuden" kokemuskin voi olla taustalla kun pysytellään suhteessa jollain tavalla "sairaan"/kaltoinkohtelevan ihmisen kanssa...
Itse asiassa koin ns. ahaa elämyksen tuosta jo avioliittoni lopuvaiheessa...eksälläni oli tapana useinkin sanoa että kun sä oot/yrität olla niin sstanan pyhä ja nimitteli minua xxx(nimeni) pyhäksi...
mutta joo, olinko minä sitä vaiko oliko se minun "pyhyyeni" vain keino osoittaa että olen ns. parempi ihminen...siitäkö minä sain tyydytystä...marttyyrin kruunusta jota ylväästi kannoin...
Osuit aivan oikeaan mietinnöissäsi. Siksi kaikenlainen keskustelu narsismista on suurilta osin täysin väärä ja on enemmän syyllistävä kuin mitään muuta.
Oma näkemykseni on, että sekä narsisti että uhri ovat molemmat omien tarpeidensa, riippuvuuksiensa ja addiktioidensa uhreja.
Kumpikaan ei siis tietoisesti ole narsisti tai uhri, vaan molemmat löytävät lopulta toisensa.
Narsistin tiedostamaton tarve voi olla kontrolloida ja hallita. Löytäessään sopivan kumppanin, narsisti tuntee turvallisuutta, tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja aidosti 'rakastaa' kumppaniaan. Narsisti jää koukkuun.
Todellisuudessa rakkaudella ei ole mitään tekemistä kyseisessä suhteessa, vaan sillä, että narsisti kokee suhteen turvalliseksi.
Uhrin tyytyväisyys ja onnellisuus johtuu todennäköisesti siitä, että myös hän tuntee olonsa turvalliseksi suhteessa, koska narsisti selvästi rakastaa ja välittää tavalla, mitä uhri ei koskaan elämässään ole kokenut.
Uhri voi tuntea, että narsisti aidosti rakastaa uhria sellaisena kuin hän on. Se tuntuu uskomattoman hyvältä. Uhri voi myös nähdä narsistissa jotain tuttua, turvallista isähahmoa tai äitiä, jolla onkin oikeus olla vahva ja määräilevä. Siinä on turvallista olla.
Asiaa selittää mielestäni myös se, että todennäköisemmin narsisti ei kiinnity normaaliin, vahvalla itsetunnolla olevaan ihmiseen.
Uhrikaan ei tod näk koe normaalia ihmistä turvallisena, vaan uhri tarvitsee narsistin itselleen. Vain narsisti kykenee luomaan sen turvallisen auktoriteetin joka saa uhrin tuntemaan että hän on rakastettu ja jotain erikoista.
En usko siihen, että seassamme kulkee narsisteja, jotka olisivat jollain tavalla tietoisia narsisteja tai uhreja.
Parisuhteen kehittyessä asetelma vain syvenee, mikä yleensä johtaa ikäviin tilanteisiin, spiraaliin, mistä ei ole mitään helppoa keinoa päästä pois.
Todennäköisesti suhteen päättymisen jälkeen useimmiten uhrit alkavat kysymään itseltään miksi kaikki tapahtui? Narsistit taas harvemmin, koska heillä on luonnostaan vahvempi, vaikkakin tarpeisiin perustuva, itsetunto.
Myös addiktiot näyttelevät hyvin usein suurta roolia. Seksuaalisuus on todennäköisesti yksi merkittävimmistä, mutta juuri lähimmäisriippuvuus, sen eri muodot, lapsuuden traumat jne ohjaavat ainakin uhria narsistin syliin.
Mutta kumpikaan ei ole ohut- tai paksunahkainen narsisti. Molemmat ovat enemmän ja vähemmän uhreja, omassa elämässään.- Jotain ymmärtämättä
Mielestäni "normaali" uhri (uhreja on varmasti monenlaisia) kokisi normaalin ihmisen turvallisena. Mutta koska uhri jostain syystä on halunnut suhteen (elää jostakin syystä yksin?), n:t ovat huomattavasti useammin metsällä kuin normaalit, ainakin jo aikuisena.
Nojaan siis eräänlaisiin lukumääriin ja tilastoihin. Normaalit eivät suoriudu parisuhteen aloittamiseen yhtä nopeasti kuin kokeneet ja harjaantuneet n:t. Siksi uhrilla ei tarvitse olla mitään erityistä psyykkistä pulatilaa. Huom, TARVITSE, voi toki olla.
N:n itsetunto on mielestäni vino, sitä on ja sitä ei ole. Yhtä häilyvää kuin rakkautensa. En myöskään sen enempää syyttelisi ketään. Syyttely ei kanna hedelmää. Toinen luku ovat tautien levittely ja alkoholismi, ehkä huumeet, joita on kait usein tässä kuviossa. Tottakai ne ovat epätoivottuja ilmiöitä. - Pölöhö ja sen eukko!
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Mielestäni "normaali" uhri (uhreja on varmasti monenlaisia) kokisi normaalin ihmisen turvallisena. Mutta koska uhri jostain syystä on halunnut suhteen (elää jostakin syystä yksin?), n:t ovat huomattavasti useammin metsällä kuin normaalit, ainakin jo aikuisena.
Nojaan siis eräänlaisiin lukumääriin ja tilastoihin. Normaalit eivät suoriudu parisuhteen aloittamiseen yhtä nopeasti kuin kokeneet ja harjaantuneet n:t. Siksi uhrilla ei tarvitse olla mitään erityistä psyykkistä pulatilaa. Huom, TARVITSE, voi toki olla.
N:n itsetunto on mielestäni vino, sitä on ja sitä ei ole. Yhtä häilyvää kuin rakkautensa. En myöskään sen enempää syyttelisi ketään. Syyttely ei kanna hedelmää. Toinen luku ovat tautien levittely ja alkoholismi, ehkä huumeet, joita on kait usein tässä kuviossa. Tottakai ne ovat epätoivottuja ilmiöitä.Sinulle tiedoksi, että aika paljon pähkäilet palstalla ja todellakin nykyinen narsistiukkosi on alkkis ja käyttänyt huumeita jne. ja pesunkestävä narsisti, siitä ei pääse yli eikä ympäri :)
Sinunkin itsetuntosi on vino ja kehittymätön, kun jaksat seurustella ja pitää narsistista kynsinhampain kiinni. Kenelle ulkopuoliselle esität vahvaa ja hallitsijaa? Sillä puheistasi päätellen olet päässyt narsistisuhteessa "pätemään".
Nooh, todellisuudessa sinä olet se, joka jää nuolemaan haavoja ennenpitkään. Siihen saattaa mennä vuosia vielä, mutta tämä on fakta! Olisiko terapiasta mitään apua? Täällä sinua tuskin kukaan edes haluaa ymmärtää!!! - Jotain ymmärtämättä
Pölöhö ja sen eukko! kirjoitti:
Sinulle tiedoksi, että aika paljon pähkäilet palstalla ja todellakin nykyinen narsistiukkosi on alkkis ja käyttänyt huumeita jne. ja pesunkestävä narsisti, siitä ei pääse yli eikä ympäri :)
Sinunkin itsetuntosi on vino ja kehittymätön, kun jaksat seurustella ja pitää narsistista kynsinhampain kiinni. Kenelle ulkopuoliselle esität vahvaa ja hallitsijaa? Sillä puheistasi päätellen olet päässyt narsistisuhteessa "pätemään".
Nooh, todellisuudessa sinä olet se, joka jää nuolemaan haavoja ennenpitkään. Siihen saattaa mennä vuosia vielä, mutta tämä on fakta! Olisiko terapiasta mitään apua? Täällä sinua tuskin kukaan edes haluaa ymmärtää!!!"Nooh, todellisuudessa sinä olet se, joka jää nuolemaan haavoja ennenpitkään. Siihen saattaa mennä vuosia vielä, mutta tämä on fakta! Olisiko terapiasta mitään apua? Täällä sinua tuskin kukaan edes haluaa ymmärtää!!!
Minulla on siis vihailija! Ihanaa. Vihdoinkin.
Mutta anteeksi, en tiennyt, että omistat tämän. Hoida silti alkoholiongelmaasi. - 12+20=32
"Uhri voi tuntea, että narsisti aidosti rakastaa uhria sellaisena kuin hän on"
Siis yleensä suhteen alussa ihminen/mies/nainen luulee narsistin vähintäänkin narsistin ihastuneen/rakastuneen häneen sellaisena kuin hän on...
Ei hän silloin ole eikä koe olevansa mikään uhri...vaan kyse on ihan tavallisesta ihmissuhteesta...
Tuo uhritumisen tunne syntyy vasta siinä vaiheessa kun narsisti osoittaa mitätöinnillä toiselle, ettei ihminen ole ollenkaan sellainen ihminen, jota narsisti voisi arvostaa saati rakastaa...
niin ihminen alkaa miettimään, että mistä syystä narsisti sitten ylipäätänsä on ikäänkuin valinnut hänet...
Toiset päättävät siinä vaiheessa suhteen, toiset taas yrittävät muuttaa itseään kaikin tavoin narsistille sopivammaksi, että mitätöinti loppuisi...
jotenkin itse ajattelin että jos kaikesta huolimatta haluaa pysyä kaltoinkohtelevassa suhteessa niin ei ole ns. uhri, kun kyse on valinnasta...tai siitä riippuuvuudesta...
mutta en ihan käsitä miksi ns. ihmisiä jotka vastoin parempaa tietoaan joutuvat suhteeseen narsistin kanssa pitää jälkeenpäinkin syyllistää siitä...eihän kukaan liikkenneonnettomuuden uhrejakaan syytä, että itse aiheutit sen onnettomuuden...
Sitä vanhaa lapsuuden traumaakaan/läheisriippuvuutta ei ole tuomittu toistamaan lopun elämäänsä joka ikisessä suhteessa...ihmisellä on mahdollisuus muuttua, elämä opettaa kaikenlaista...
"Todennäköisesti suhteen päättymisen jälkeen useimmiten uhrit alkavat kysymään itseltään miksi kaikki tapahtui? Narsistit taas harvemmin, koska heillä on luonnostaan vahvempi, vaikkakin tarpeisiin perustuva, itsetunto."
Tuohon kommentoin, ettei itsetunto ole sama asia kuin tarpeiden tyydytys...me syömme koska meidän on nälkä, mutta se ei kerro meistä ihmisinä yhtään mitään...
Vähän oot sellasella tabu-alueella, monien mielestä.
Riippuvuus, oli se sitten mikä tahansa, on ihmisestä itsestään lähtevä - ei toisista tai jostain muusta ; joidenkin kohdalla tämä taipumus on jo valmiiksi olemassa kun esim vaikea suhde tulee ja toisille se kehittyy vasta ajan myötä mutta silloinkin ihminen on tavallaan "kesken" .
On tietenkin totta, että toiminnallisissakin riippuvuuksissa "kemikaalio" jyllää vaikka yleensä ilmiselvänä pidetäänkin vain sitä että esim alkoholi tai huumet tekee fyysisen orjan itselleen.
Kaikenmaailman dopamiinit ja adrenaliinit ne nöyryyttää.
Mutta minkään riippuvuuden vastaus ei tule mistään muaalta kuin itsestä ; ne ovat tai ainakin muodostuvat jossain vaiheessa "hengen-ja sielunelämän" (en nyt puhu mistään helkutin jumalista) sairauksiksi, tuosta fyysisestä puolesta nyt sen enempiä puhumattakaan.
On täysin mahdotonta syyttää jotain muuta riipastaan, sen synnystä ehkä, jos kelaa vaikka lapsiuhreja jotka kasvaa jossain todella sairaassa ympäristössä voimatta sille mitään. Mutta irtipääseminen...se kiva juttu jonka voi ratkaista vain itse. Ja itse asiassa se on aika hyvä koulu josta voi saada paljonkin irti.
Kuten kaikissa riippuvuuksissa, olennainen osa on jatkuva tai ajoittainen pahoinvointi kaikinpuolin ja sen "high-tilan" epätoivoinen etsiminen (se mikä alkuun tuli) itsensä ja mielenterveytensä uhalla. Laskuja ja nousuja. Vasta kun paha olo on niin paha olo, että ei enää paikoillaan pysy - voi irtaantuminen alkaa. Siksi riippuvuussairaudet ovat niin jumalattoman vaikeita hoitaa - ilman motivaatiota vaikka se voidaankin oikealla tavalla "hoidettuna" joistain ihmisistä saada esiin ilman alkumotivaatiota.
Kun tällaisia ongelmia osattaisiin joskus lähestyä addiktioiden kannalta...päästäisiin eteenpäin. Mielestäni silloin pelkkä (!!!) voi voi-vertaistuki ei vain riitä vaan jonkun tai kaikkien tukijoiden pitää korostaa omaa vastuuta. Ei siitä mitä toinen hitto vie tekee vaan siitä mitä itse itselleen tekee.
Kuulostaa helposti väärinymmärrettävältä mutta näin se vain tuntuu menevän.- 10+19=29
"On täysin mahdotonta syyttää jotain muuta riipastaan, sen synnystä ehkä, jos kelaa vaikka lapsiuhreja jotka kasvaa jossain todella sairaassa ympäristössä voimatta sille mitään. Mutta irtipääseminen...se kiva juttu jonka voi ratkaista vain itse. Ja itse asiassa se on aika hyvä koulu josta voi saada paljonkin irti"
Niin menneisyydestä voi löytää niitä tekijöitä joiden vuoksi on taipuvainen erilaisiin riippuvuuksiin, toistamaan saamaa kaavaa...mutta se ei poista ihmisen/uhrin omaa vastuuta tapahtuneesta jos puhutaan aikusena koetuista huonoista suhteista...
"Mielestäni silloin pelkkä (!!!) voi voi-vertaistuki ei vain riitä vaan jonkun tai kaikkien tukijoiden pitää korostaa omaa vastuuta. Ei siitä mitä toinen hitto vie tekee vaan siitä mitä itse itselleen tekee. "
Niin niin, monesti se voi voivottelu vaan koetaan empatiaksi ja mikään ei muutu ja tölväisyt omaan osuutta kohtaan koetaan veetuiluksi...
mutta joo, ikäväähän se on että monesti joutuu oppimaan/muuttumaan vasta ns. kivun kautta...ehkä se on ihmisen osa...Jumala/ elämä silittää joskus päätä niin lujaa, että luu paistaa... 10+19=29 kirjoitti:
"On täysin mahdotonta syyttää jotain muuta riipastaan, sen synnystä ehkä, jos kelaa vaikka lapsiuhreja jotka kasvaa jossain todella sairaassa ympäristössä voimatta sille mitään. Mutta irtipääseminen...se kiva juttu jonka voi ratkaista vain itse. Ja itse asiassa se on aika hyvä koulu josta voi saada paljonkin irti"
Niin menneisyydestä voi löytää niitä tekijöitä joiden vuoksi on taipuvainen erilaisiin riippuvuuksiin, toistamaan saamaa kaavaa...mutta se ei poista ihmisen/uhrin omaa vastuuta tapahtuneesta jos puhutaan aikusena koetuista huonoista suhteista...
"Mielestäni silloin pelkkä (!!!) voi voi-vertaistuki ei vain riitä vaan jonkun tai kaikkien tukijoiden pitää korostaa omaa vastuuta. Ei siitä mitä toinen hitto vie tekee vaan siitä mitä itse itselleen tekee. "
Niin niin, monesti se voi voivottelu vaan koetaan empatiaksi ja mikään ei muutu ja tölväisyt omaan osuutta kohtaan koetaan veetuiluksi...
mutta joo, ikäväähän se on että monesti joutuu oppimaan/muuttumaan vasta ns. kivun kautta...ehkä se on ihmisen osa...Jumala/ elämä silittää joskus päätä niin lujaa, että luu paistaa...Ei tietenkään poista vastuuta, toisilla on vaan menneisyytensä puolesta enemmän työsarkaa kuin toisilla. Mahdollista se silti kaikille on, siis päästä jaloilleen.
Vaikka mitä olis tapahtunut aiemmin, kuinka pienenä tahansa, lopulta joutuu itte pyristelemään kivuistaan. Epäreilua mutta totta. Samasta asiastahan tässä puhutaan=)
Kait sitä voivotellakin voi, mutta se ei auta lopulta, jättää vain siihen voi minua-jumiin vastaan pahaa maailmaa. Tietysti siinä vaiheessa kun toinen vasta availee silmiään, pitää olla vähän "varpaillaan" eikä lataa täyttä laidallista (jos haluaa jeesata) mutta totta pitää silti puhua eikä salata sitä.
Tietyissä tukiryhmissä on ihmisiä joilla on loistava taito tehdä tuo "oikein". Puhutaan totta alusta asti ja jätetään tavallaan ihminen miettimään ja hakemaan se vastaus itse. Meni siihen kuinka kauan tahansa...- Jotain ymmärtämättä
lynett kirjoitti:
Ei tietenkään poista vastuuta, toisilla on vaan menneisyytensä puolesta enemmän työsarkaa kuin toisilla. Mahdollista se silti kaikille on, siis päästä jaloilleen.
Vaikka mitä olis tapahtunut aiemmin, kuinka pienenä tahansa, lopulta joutuu itte pyristelemään kivuistaan. Epäreilua mutta totta. Samasta asiastahan tässä puhutaan=)
Kait sitä voivotellakin voi, mutta se ei auta lopulta, jättää vain siihen voi minua-jumiin vastaan pahaa maailmaa. Tietysti siinä vaiheessa kun toinen vasta availee silmiään, pitää olla vähän "varpaillaan" eikä lataa täyttä laidallista (jos haluaa jeesata) mutta totta pitää silti puhua eikä salata sitä.
Tietyissä tukiryhmissä on ihmisiä joilla on loistava taito tehdä tuo "oikein". Puhutaan totta alusta asti ja jätetään tavallaan ihminen miettimään ja hakemaan se vastaus itse. Meni siihen kuinka kauan tahansa...Minun jutussani on surkeaa se, että olen nuorempana 15-30v käsittänyt mistä on kysymys, vaikken nimiä tälle ilmiölle tiennytkään.
Nyt menisin vertaistukiryhmään ilmoittamaan, että tulin yllätetyksi yli 50v. Eli en voinut kuvitella, että osa ihmisistä on jäänyt noin lapselliselle tasolle henkisesti. Koen, että tarvitsisin seuraa tämän asian tiimoilta. Toisaalta olen kiukuissani pitänyt tämän tyypin näin kauan ja olen tosi vihainen. En tiedä kenelle.
Iljettävä ilmiö. En ole eläissänin tuntenut tällaista petetyksitulemista. - 16+12=28
lynett kirjoitti:
Ei tietenkään poista vastuuta, toisilla on vaan menneisyytensä puolesta enemmän työsarkaa kuin toisilla. Mahdollista se silti kaikille on, siis päästä jaloilleen.
Vaikka mitä olis tapahtunut aiemmin, kuinka pienenä tahansa, lopulta joutuu itte pyristelemään kivuistaan. Epäreilua mutta totta. Samasta asiastahan tässä puhutaan=)
Kait sitä voivotellakin voi, mutta se ei auta lopulta, jättää vain siihen voi minua-jumiin vastaan pahaa maailmaa. Tietysti siinä vaiheessa kun toinen vasta availee silmiään, pitää olla vähän "varpaillaan" eikä lataa täyttä laidallista (jos haluaa jeesata) mutta totta pitää silti puhua eikä salata sitä.
Tietyissä tukiryhmissä on ihmisiä joilla on loistava taito tehdä tuo "oikein". Puhutaan totta alusta asti ja jätetään tavallaan ihminen miettimään ja hakemaan se vastaus itse. Meni siihen kuinka kauan tahansa..."jätetään tavallaan ihminen miettimään ja hakemaan se vastaus itse"
Niin tuo on minun kokemukseni terapiasta...ajalta avioeroni jälkeen...jolloin kävin ns. perheterapiassa yksin, ihan terveyskeskuspsykologilla...kun mies jätti parin käynnin jälkeen leikin kesken...
Minkäänlaisia valmiita vastauksia/ohjeita en sieltä saanut...vaan enimmäkseen kysymyksiä pohdittavaksi, miten/millaista elämää minä haluan elää...sillä hetkellä ja tulevaisuudessa...
Noh, vuoden verran siellä kävin parisen kertaa kuukaudessa ja opin minä kysymään myös itseltäni...kun alkuun taisin pohtia vain sitä, miten saisin toisen "parantumaan"... - 4+12=16
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Minun jutussani on surkeaa se, että olen nuorempana 15-30v käsittänyt mistä on kysymys, vaikken nimiä tälle ilmiölle tiennytkään.
Nyt menisin vertaistukiryhmään ilmoittamaan, että tulin yllätetyksi yli 50v. Eli en voinut kuvitella, että osa ihmisistä on jäänyt noin lapselliselle tasolle henkisesti. Koen, että tarvitsisin seuraa tämän asian tiimoilta. Toisaalta olen kiukuissani pitänyt tämän tyypin näin kauan ja olen tosi vihainen. En tiedä kenelle.
Iljettävä ilmiö. En ole eläissänin tuntenut tällaista petetyksitulemista."että tulin yllätetyksi yli 50v. Eli en voinut kuvitella, että osa ihmisistä on jäänyt noin lapselliselle tasolle henkisesti."
Noh viiskymppinen minäkin olin kun Ännäni kohtasin...Alkuhuumassa sitä ei edes niin kiinnittänyt noihin "henkisiin puoliin" kumppanissaan, kun alku oli niin huumaavaa ja viettelevää...
Vasta suhteen loppupuolella kun sitä mitätöintiä ja kaikenlaisia vihjauksia alkoi tulla, kuin myös niitä muita naisia (puheen tasolla), jotka kaikki olivat palavasti rakastuneet häneen...aloin miettimään, että mitä kummaa se kaikki olikaan...
Narsismista en siinä vaiheessa tiennyt mitään, vaikka hän sanan tietoisuuteeeni lanseerasikin, kun kaikkien eksien miehet olivat olleet narsisteja ja hän koki auttavansa niitä naisia tarjoamalla hetken hellyyttä...
Että lopulta mietin, että joo...minäkin sitte olin vissiin hänen kategoriassaan surkea luuseri, jota hänen piti hyvää hyvyyttään käydä paneskelemassa... 16+12=28 kirjoitti:
"jätetään tavallaan ihminen miettimään ja hakemaan se vastaus itse"
Niin tuo on minun kokemukseni terapiasta...ajalta avioeroni jälkeen...jolloin kävin ns. perheterapiassa yksin, ihan terveyskeskuspsykologilla...kun mies jätti parin käynnin jälkeen leikin kesken...
Minkäänlaisia valmiita vastauksia/ohjeita en sieltä saanut...vaan enimmäkseen kysymyksiä pohdittavaksi, miten/millaista elämää minä haluan elää...sillä hetkellä ja tulevaisuudessa...
Noh, vuoden verran siellä kävin parisen kertaa kuukaudessa ja opin minä kysymään myös itseltäni...kun alkuun taisin pohtia vain sitä, miten saisin toisen "parantumaan"...Juu, oishan se aika outoa terapiaa tai auttamista jos joku alkais päättämään elämästä toisen puolesta ;)
Koskapa se pelkkä puhe tai neuvominen on ketään auttanut ?
Siksipä edelleenkin olen sitä mieltä, että jos on esim riippaongelma, se pitää läpikäydä pohjassa asti jotta siitä on mahdollista päästä eroon. Kaikki ei tietenkään pääse sittenkään mutta ainakin se tarjoaa mahdollisuuden. Siksi sellainenkin kokemus voi olla kasvattava vaikka riippainen onkin "sairas". Eipä sellasella ihmisellä muutakaan vaihtoehtoa ole - turha mennä neuvomaan ja puhumaan järkeä...itte se on opittava tai oltava oppimatta =)lynett kirjoitti:
Juu, oishan se aika outoa terapiaa tai auttamista jos joku alkais päättämään elämästä toisen puolesta ;)
Koskapa se pelkkä puhe tai neuvominen on ketään auttanut ?
Siksipä edelleenkin olen sitä mieltä, että jos on esim riippaongelma, se pitää läpikäydä pohjassa asti jotta siitä on mahdollista päästä eroon. Kaikki ei tietenkään pääse sittenkään mutta ainakin se tarjoaa mahdollisuuden. Siksi sellainenkin kokemus voi olla kasvattava vaikka riippainen onkin "sairas". Eipä sellasella ihmisellä muutakaan vaihtoehtoa ole - turha mennä neuvomaan ja puhumaan järkeä...itte se on opittava tai oltava oppimatta =)Vielä sekin, että välillä ihmetyttää että esim samaan aikaan puhutaan riippuvuusongelmasta jossain ihmissuhteessa mutta sitten sitä ei jostain syystä hoidateta kuin riippuvuusongelmaa, ainakaan yleisesti ottaen. Lähinnä keskitytään vertaistukeen jonka tarkoitus on vain ruokkia "kyllä, se on narsisti"-neuvontaan vaikka ammattimaisesti esiinnyttäisiinkin. Ainahan voi sanoa että jätä se sika, mutta ei se sillä oikein ratkea vaan joudutaan pohjaan asti ennen kuin käydään taas ottamassa happea.
Toisaalta, riippuvuusongelmat ovat niin vaikeasti hoidettavia ja vain harva niitä osaisi hoitakaan joten... summa summarum.- 12+3=15
lynett kirjoitti:
Vielä sekin, että välillä ihmetyttää että esim samaan aikaan puhutaan riippuvuusongelmasta jossain ihmissuhteessa mutta sitten sitä ei jostain syystä hoidateta kuin riippuvuusongelmaa, ainakaan yleisesti ottaen. Lähinnä keskitytään vertaistukeen jonka tarkoitus on vain ruokkia "kyllä, se on narsisti"-neuvontaan vaikka ammattimaisesti esiinnyttäisiinkin. Ainahan voi sanoa että jätä se sika, mutta ei se sillä oikein ratkea vaan joudutaan pohjaan asti ennen kuin käydään taas ottamassa happea.
Toisaalta, riippuvuusongelmat ovat niin vaikeasti hoidettavia ja vain harva niitä osaisi hoitakaan joten... summa summarum." Lähinnä keskitytään vertaistukeen jonka tarkoitus on vain ruokkia "kyllä, se on narsisti"-neuvontaan"
Tuosta tulle mieleen kun MINÄ suurimassa hädässäni avioliitossani soitin jopa AA:N auttavaan puhelimeen..
Ja kyllä sain sieltä oikeanlaista apua...joku viisas ihminen kysyi, että onko MINULLA ongelmia alkoholin käytön suhteen...
Noh, minä siihen, että ei minulla vaan puolisollani...pälä, pälä...
En enää muista mitä tarkalleen sanottiin...mutta se tuli kyllä selväksi...etteivät he voineet auttaa MINUA , koska palvelu oli tarkoitettu päihdeongelmaisille...
Näin jälkeenpäin jo itseänikin naurattaa tuokin episodi...
Että joo...kummallakin meistä oli omat ongelmamme, puolisollani alkoholi riippuvuus ja minulla omani...mutta minä yritin hoitaa vain puolisoni alkoholi ongelmaa...enkä ihan siinä kohtaa vielä käsittänyt vielä, että minulla oli omiakin ongelmia...
Sama kait pätee monissa N-suhteissakin, pähkäillään narsistin käytöstä, kaltoinkohtelua yms...etsitään todisteita, että joo on se semmonen, päivitellään, kauhistellaan...yritetään löytää konsteja millä se N paranisi...juoppo raitistuisi tai ne kauheat toiset naiset saisi eliminoitua...
Noh, ohan tuosta se "hyöty", ettei tarvitse miettiä omia tekemisiään, ongelmiaan, kantaa vastuuta valinnoistaan, ei tarvise katsoa siihen omaan peiliin...
kun kaiken voi sysätä sen kauhean Ännän, juopon tai niiden seksuaalisesti holtittomien toisten naisten vastuulle...
- Käy nukkumaan!
Pikkusen oot hakoteillä ei hyvää päivää sentään :))). Jo kerran aiemmin kehoitin välillä pitämään tästä aiheesta taukoa. Sinä raukka et tiedä tai tajua narsismista yhtään mitään...vieläkään!
- lottamari<3
Kenelle raukalle tuo viestisi oli tarkoitettu?
- Still...
lottamari<3 kirjoitti:
Kenelle raukalle tuo viestisi oli tarkoitettu?
Se o varmaan joku truenarsku, joka kirjottelee...
- Kiitos kaikesta
Jotenkin ketjun aloituksessa hämärästi kuultaa lävitse, että halutaan puolustaa narsistia. Ehkä välitetään niin paljon omasta tai tutusta narsistista, että halutaan jotenkin selittää sitä että hänkin on ihminen ja joku muukin on syyllinen tämän N:n käytökseen. Minusta siinä kyllä ´huijataan vain ja ainoastaan itseä, mutta jokaisellahan on lupa siihen ja sitähän tulikin tehtyä itselleenkin ihan olan takaa aikoinaan, kun halusi ylläpitää suhdettaan narsistiin.Olen ollut ihmissuhteessa elämäni aikana yhteen narsistiin, joten olisi luullut, että jos minulla on jokin riippuvuussairaus narsisteihin, olisin ehtinyt useamman kanssa harjoittaa tätä sairasta koukuttamissuhdetta. Onneksi ennen ja jälkeen on ollut terveitä ihmissuhteita.
Narsistisia piirteitä löytyy kaikista ihmisistä, joten myös siitä uhrista. Milloin narsistiset piirteet muuttuvat sairaudeksi, sen voisi ratkaista useinkin psykiatri, jolle narsisti ei missään tapauksessa mene vapaaehtoisesti.- Jotain ymmärtämättä
Niinpä. Aika vähän tällä palstalla kukaan on edes huomannut, että ihminen yleensäkin on olento, joka kykenee rakastamaan. Ihan tavallinen parisuhde pitää sisällään vaikka mitä. Suurimmassa osassa avo- ja avioliittoja kulkee myös huomattavaa hyöty- ja rahaliikennettä.
Hyödyt ja edut ovat puntarissa eroja mietittäessä. Rakkauden alkuhuuma on päätähuimaavaa ja silloin usein ei huomata ajatella järkijuttuja. Joku on jopa laskenut, että alkuhuuma kestää 2 vuotta. Sen jälkeen rakkaus muuttuu, vaan ei katoa.
Ihminen vain on sellainen ja tämän seurauksena ihminen lisääntyy ja hoitaa lapsensa. Eli vietit jms. ovat varsinaisessa käytössään.
Oikeaan rakkauteen kuuluu myös tunne erityisyydestä, koetaan toinen erityiseksi ja häntä ylistetään. Näin sekä annetaan että saadaan. Kumppania rakastetaan, arvostetaan ja kunnioitetaan. Ja, aika harvoin tällaisten parien seksielämää kukaan alkaa pohtimaan, että miten ovat addiktioituneita. Yleensä vaan, mitä enemmän toisistaan pitävät, sitä parempaa ja hienompaa.
Kuka haluaisi pettymyksiä tällä erittäin tärkeällä ja hienolla alueella? - 16+4=20
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Niinpä. Aika vähän tällä palstalla kukaan on edes huomannut, että ihminen yleensäkin on olento, joka kykenee rakastamaan. Ihan tavallinen parisuhde pitää sisällään vaikka mitä. Suurimmassa osassa avo- ja avioliittoja kulkee myös huomattavaa hyöty- ja rahaliikennettä.
Hyödyt ja edut ovat puntarissa eroja mietittäessä. Rakkauden alkuhuuma on päätähuimaavaa ja silloin usein ei huomata ajatella järkijuttuja. Joku on jopa laskenut, että alkuhuuma kestää 2 vuotta. Sen jälkeen rakkaus muuttuu, vaan ei katoa.
Ihminen vain on sellainen ja tämän seurauksena ihminen lisääntyy ja hoitaa lapsensa. Eli vietit jms. ovat varsinaisessa käytössään.
Oikeaan rakkauteen kuuluu myös tunne erityisyydestä, koetaan toinen erityiseksi ja häntä ylistetään. Näin sekä annetaan että saadaan. Kumppania rakastetaan, arvostetaan ja kunnioitetaan. Ja, aika harvoin tällaisten parien seksielämää kukaan alkaa pohtimaan, että miten ovat addiktioituneita. Yleensä vaan, mitä enemmän toisistaan pitävät, sitä parempaa ja hienompaa.
Kuka haluaisi pettymyksiä tällä erittäin tärkeällä ja hienolla alueella?"Suurimmassa osassa avo- ja avioliittoja kulkee myös huomattavaa hyöty- ja rahaliikennettä.
Hyödyt ja edut ovat puntarissa eroja mietittäessä."
Niin...itse aikoinaan 20v avioliitostani lähtiessäni olin tilanteessa jossa noilla asioilla ei ollut enää mitään merkitystä...
Oli vain valittava...itseni ja hänen välillään...valitsin itseni...ja lähdin ns. tyhjin käsin, sinne jäi talo ja tavarat...aloitin ns. tyhjästä elämäni uudelleen kahden alaikäisen tyttäreni kanssa, poikani oli jo 18vee ja muutti siinä vaiheessa omilleen...Elatusavut maksoi kunta ja talo on edelleen jakamatta..
Niin en tiedä...mikä itse kullekkin elämässä sitten on tärkeää..
ratkaisuani en ole katunut ja lasten kanssa keskustellessakin on tullut selväksi, että heidänkn kannaltaan päätös oli oikea, vaikka elämämme taloudellisesti niukkaa olikin...
Nyt kun he kaikki ovat aikuisia, ollaan joskus nostettu maljakin sille että me kaikki selvisimme...
Pyörittelin tuota lähdeasiaa jokin aika sitten siinä muodossa, että uhrilla olisi huomion lähteen tarve.
Mutta riippuvaisuus-näkökulma. Sanoisin kyllä. Mutta puhun nyt vain omista havainnoistani enkä halua yleistää, koska nyt mennään tosiaan herkälle alueelle kuten Lynettkin totesi.
Minähän olen varsinainen riippuvaisuuden perikuva, vaikken ihan kaikkea ole esille tuonutkaan. Sanotaan niin, että saapasjalkasuhteelleni oli hitonmoinen tilaisuus: olin sellaisessa elämäntilanteessa, jossa olin käsittelemätön monessakin mielessä. Painolastina oli aivan liikaa eri asioita.
Sitten oli tuo suhteen osapuolen viehättävyys. Juttu kun juontui aikaa todella kauas, ja saalistusviettini oli erittäin tehokkaasti esillä hänen kohdalla. Ei siihen paljon manipulointia tarvittu. Hetkessä olin muuttanut koko sen hetkisen elämäni, jota olin kuitenkin yrittänyt suojella parhaani mukaan. Tein kaiken mahdollisen paskan saavani mahdollisuuden tuon ihmisen kanssa. Tuli mitä tuli prkl.
Voi sanoa, että alkoholiaddiktion elämä on yhtä juhlaa kun saa perjantaipullon huulilleen ja saa kallistaa sen suuhunsa. Kemiallisten aineiden ja mielihyvän tunteen saavuttaminen.. se on aikas hyvä tunne. Niin on myös ihmisaddiktilla, joka on vuosikausia, jopa kymmeniä saalistanut vain yhtä ja tiettyä saadakseen haluamansa.
Minulle tuli kuitenkin mittari aika nopeasti täyteen tuosta ihanuuden lähteestä. Riippuvaisuuteni ei kuitenkaan ollut niin paha, että olisin niellyt mitä tahansa. Pystyin irtaantumaan itse, vaikka sanon että muutama viikko oli yhtä sairaan addiktin kirvelevää kipua miten saada tuo huume takaisin. Ymmärrän kun alkkis ryystää sirpaleisen viinan pöydältä. Olisinhan itsekin voinut ryömiä vaikka mahallaan tuon lähteen luokse ja anoa vaikka edes kerran läheisyyttä. Onneksi en tehnyt niin. Toivuin huumeesta enkä ole tuota enää kaivannut. Nyt hän mielessäni on vain yhdenlainen tölkki muiden vierellä. Sellainen, jota ei enää tee mieli maistella.- ent.ilkikurimus
Miten tähän kaikkeen mielestäsi asettuu esim. heteromatriisi?
Eli kuinka paljon meillä on "luotuja" tarpeita, joille etsimme kullattua tyydyttäjää?
Uskon, että paljon. Siksi olisi tärkeä oman itsensä kannalta miettiä oma tarve, eikä uskoa tarvitsevansa sitä, mitä muut sanoo.
Narsisti ei pysty tarjoamaan minulle mitään, mitä tarvitsisin niin kipeästi, että sulkisin silmäni kaikelta muulta. ent.ilkikurimus kirjoitti:
Miten tähän kaikkeen mielestäsi asettuu esim. heteromatriisi?
Eli kuinka paljon meillä on "luotuja" tarpeita, joille etsimme kullattua tyydyttäjää?
Uskon, että paljon. Siksi olisi tärkeä oman itsensä kannalta miettiä oma tarve, eikä uskoa tarvitsevansa sitä, mitä muut sanoo.
Narsisti ei pysty tarjoamaan minulle mitään, mitä tarvitsisin niin kipeästi, että sulkisin silmäni kaikelta muulta.Ensinnäkin; ehkä elämäntilanteeni oli sellainen, että halusin (vaikka tiedostomattani) rikkoa joitain raja-aitoja. Olinhan idylliperheen kiltti tyttö, joka kuitenkin kutakuinkin teki asiat niinkuin oikein on. Ehkä halusin rikkoa rajoja. Ehkä halusin kapinoida puolisoani vastaan, jolle olin h*lvetin kiukkuinen koko ajan. En kuitenkaan tietoisesti lähtenyt rikkomaan mitään naismyyttiä: hää hää, musta tulee naisoturihuora, joka taistelee omien tarpeidensa pohjalta ja tyydyttää ne katsomallaan tavalla. En. Minähän kieroilin ja valehtelin minkä kerkesin, ennenkuin pullat olivat sen verta kohonneet uunissa, että oli pakko tehdä ratkaisuja, ennenkuin kaikki räjähtää käsiin. Minä siis olin naimisissa. Mutta en pitkään kun tapasin naamiokettuni.
Mutta miettiessäni mikä ohjasi sisäistä tarvettani, saattoi olla biologinen kello. En halunnut lasta puolisoni kanssa, mutta tämän toisen kanssa - kyllä - tavallaan. Toisaalta ajatus kauhistutti. Jotenkin näin tilanteen mahdottomuuden, mutta jokin vietti tai tarve ohjasi kutenkin tekojani. Toinen voimakkaasti esillä oleva oli tuo seksuaalinen vetovoima. En tuntenut sukupuolista halua erityisemmin puolisooni - tähän toiseen kyllä. Tuo halu oli keskeinen juttu koko kaaottisessa suhteessakin. Kirjoitin tästä tännekin joskus, mutta se poistettiin sitten lopulta.
Mitä tuli sitten tuon ihmisen metsästykseen olin siis ihastunut häneen erittäin nuorena. Jotenkin vain...sitä vuosien ajan kuva idyllistyi - ehkä - koin hänet varmaan jonkinlaisena ritari uljaana. Millaista vastakohtaa hän sitten edusti - miesmallia - tietenkin erilaista kuin puolisoni tai aiemmat seurustelusuhteeni. Jotenkin: vuosien romantisoitu kuva yhdistettynä sopivaan biologiseen aikaan ja voimakkaaseen seksuaaliseen kanavoitumiseen... pam!
Se mikä osa siitä oli tuota riippuvaisuutta, ehkä se oli sitä koska tiesin koko ajan että asiat menee päin p*rsettä kuitenkin. Maailmankuvaa, joka maalattiin eteeni; vaikutti kyllä erikoiselle ja mielenkiintoiselle. Mutta sisäinen ääneni kuitenkin toppuutteli: en mä tuota halua. Ja siksi hiljalleen vetäydyin yhä enemmän niitä arvoja kohti, jotka olivat tärkeämpiä ja tutumpia minulle. Ja mitä ponnekkaammin hän pyrki minua rikkomaan entisen, minä hankasin vastaan ja peräännyin. Siinä kohtaa riippuvaisuuteni oli kuitenkin saanut havahtumaan etten ole ihan terveillä jäljillä. Minulla oli aivan jumalattoman paha olo. Fyysisesti ja henkisesti. Ulkopuolelta minua kehoitettiin lopettamaan suhde. En voinut tehdä sitä. Odotin vain aikani - saadakseni riittävästi todisteita - mahdottomuudesta - lakkasin.
En oikein näe tässä mitään ulkoapäin tullutta tarvetta, joka olisi ohjannut tekojani tai itseäni. Kyllä sanoisin että itsestä nuo teot oli lähtöisin. Paska tarina, mutta tulihan tehtyä nyt ihan ilman saduksi pukematta. Kysymyksesi oli mielenkiintoinen ja haastava. En ollut pohtinut asiaa aiemmin tuolta kantilta.- ent.ilkikurimus
elisakettu kirjoitti:
Ensinnäkin; ehkä elämäntilanteeni oli sellainen, että halusin (vaikka tiedostomattani) rikkoa joitain raja-aitoja. Olinhan idylliperheen kiltti tyttö, joka kuitenkin kutakuinkin teki asiat niinkuin oikein on. Ehkä halusin rikkoa rajoja. Ehkä halusin kapinoida puolisoani vastaan, jolle olin h*lvetin kiukkuinen koko ajan. En kuitenkaan tietoisesti lähtenyt rikkomaan mitään naismyyttiä: hää hää, musta tulee naisoturihuora, joka taistelee omien tarpeidensa pohjalta ja tyydyttää ne katsomallaan tavalla. En. Minähän kieroilin ja valehtelin minkä kerkesin, ennenkuin pullat olivat sen verta kohonneet uunissa, että oli pakko tehdä ratkaisuja, ennenkuin kaikki räjähtää käsiin. Minä siis olin naimisissa. Mutta en pitkään kun tapasin naamiokettuni.
Mutta miettiessäni mikä ohjasi sisäistä tarvettani, saattoi olla biologinen kello. En halunnut lasta puolisoni kanssa, mutta tämän toisen kanssa - kyllä - tavallaan. Toisaalta ajatus kauhistutti. Jotenkin näin tilanteen mahdottomuuden, mutta jokin vietti tai tarve ohjasi kutenkin tekojani. Toinen voimakkaasti esillä oleva oli tuo seksuaalinen vetovoima. En tuntenut sukupuolista halua erityisemmin puolisooni - tähän toiseen kyllä. Tuo halu oli keskeinen juttu koko kaaottisessa suhteessakin. Kirjoitin tästä tännekin joskus, mutta se poistettiin sitten lopulta.
Mitä tuli sitten tuon ihmisen metsästykseen olin siis ihastunut häneen erittäin nuorena. Jotenkin vain...sitä vuosien ajan kuva idyllistyi - ehkä - koin hänet varmaan jonkinlaisena ritari uljaana. Millaista vastakohtaa hän sitten edusti - miesmallia - tietenkin erilaista kuin puolisoni tai aiemmat seurustelusuhteeni. Jotenkin: vuosien romantisoitu kuva yhdistettynä sopivaan biologiseen aikaan ja voimakkaaseen seksuaaliseen kanavoitumiseen... pam!
Se mikä osa siitä oli tuota riippuvaisuutta, ehkä se oli sitä koska tiesin koko ajan että asiat menee päin p*rsettä kuitenkin. Maailmankuvaa, joka maalattiin eteeni; vaikutti kyllä erikoiselle ja mielenkiintoiselle. Mutta sisäinen ääneni kuitenkin toppuutteli: en mä tuota halua. Ja siksi hiljalleen vetäydyin yhä enemmän niitä arvoja kohti, jotka olivat tärkeämpiä ja tutumpia minulle. Ja mitä ponnekkaammin hän pyrki minua rikkomaan entisen, minä hankasin vastaan ja peräännyin. Siinä kohtaa riippuvaisuuteni oli kuitenkin saanut havahtumaan etten ole ihan terveillä jäljillä. Minulla oli aivan jumalattoman paha olo. Fyysisesti ja henkisesti. Ulkopuolelta minua kehoitettiin lopettamaan suhde. En voinut tehdä sitä. Odotin vain aikani - saadakseni riittävästi todisteita - mahdottomuudesta - lakkasin.
En oikein näe tässä mitään ulkoapäin tullutta tarvetta, joka olisi ohjannut tekojani tai itseäni. Kyllä sanoisin että itsestä nuo teot oli lähtöisin. Paska tarina, mutta tulihan tehtyä nyt ihan ilman saduksi pukematta. Kysymyksesi oli mielenkiintoinen ja haastava. En ollut pohtinut asiaa aiemmin tuolta kantilta.Kenenkään pään sisään ei pääse.....minäkään en tiedä, mitä sinä olet kokenut, mutta mieleeni vain tuli, että eräänlainen sovinnainen kaava saattaa joskus aiheuttaa joko vastustusta tai sitten se luo odotteen....jos ei tunne omia tarpeitaan tarpeeksi hyvin.
Ehkä toteutit ensin odotteen ja sitten kaduit...Niin moni miettii elämästään, että tässäkö tää nyt sitten oli, eikö mitään enempää? Syntyy paniikki ja sen päälle toimitaan aika ennakoimatta.
Ehkä pitäisi niitä omia käsityksiä pohtia. Ilman sitä tuskin kovinkaan terveeseen parisuhteeseen voi päätyä - koskaan. Jos OMA käsitys on sellainen, että vastapuolen pitää viedä jalat alta mennen tullen, voisi pohtia, kuinka kauan tuo realisesti on edes mahdollista? Kun se loppuu, loppuuko myös suhde?
Entäpä sitten tuottaako nk. "romanttinen rakkaus" naisista uhreja? Ainakin se on kovin suosittua naisten keskuudessa. Näin ne auervaarat sitten syntyvät...sitä saa mitä tilaa - sanotaan. Joku muu luo tarpeen ja joku toinen tyydyttää kuvitellun tarpeen, saadakseen vain itselleen jotain. Mutta siitä itse saa?
Minusta rakkaus ja riippuvuus ei ole toistensa kumppaneita....pelkokaan ei ole kuulu rakkauteen. Pelko on ansa, jonka ihminen luo itselleen - ja valittettavinta on, että pitää myös itse pelkoansa yllä.
Ehkä kyse on yksin jäämisen pelosta? (nämä ajatukset eivät nyt välttämättä liity sinuun millään tavalla) - 2+13=15
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Miten tähän kaikkeen mielestäsi asettuu esim. heteromatriisi?
Eli kuinka paljon meillä on "luotuja" tarpeita, joille etsimme kullattua tyydyttäjää?
Uskon, että paljon. Siksi olisi tärkeä oman itsensä kannalta miettiä oma tarve, eikä uskoa tarvitsevansa sitä, mitä muut sanoo.
Narsisti ei pysty tarjoamaan minulle mitään, mitä tarvitsisin niin kipeästi, että sulkisin silmäni kaikelta muulta."Narsisti ei pysty tarjoamaan minulle mitään, mitä tarvitsisin niin kipeästi, että sulkisin silmäni kaikelta muulta"
Erittän hyvä lause/komentti tuokin...sopisi jopa huoneentauluksi/mantraksi niille...jotka narsistin perään haikeilevat...
Itse en ole osannut noin suoraan ajatella, mutta samoilla jäljillä olen ollut pysytellessäni erossa Ännästä jo kohta vuoden hänen alkuaikojen houkutteluistaan huolimatta...
Jos mieleen on joskus livahtanutkin joku mukava/hauskakin hetki...olen kuitenkin aina palauttanut mieleeni ne syyt. joiden vuoksi päätin, ettei enää koskaan sitä ihmistä...koska hänen seuransa ei ole minulle hyväksi vaikka joskus hauskaakin oli... ent.ilkikurimus kirjoitti:
Kenenkään pään sisään ei pääse.....minäkään en tiedä, mitä sinä olet kokenut, mutta mieleeni vain tuli, että eräänlainen sovinnainen kaava saattaa joskus aiheuttaa joko vastustusta tai sitten se luo odotteen....jos ei tunne omia tarpeitaan tarpeeksi hyvin.
Ehkä toteutit ensin odotteen ja sitten kaduit...Niin moni miettii elämästään, että tässäkö tää nyt sitten oli, eikö mitään enempää? Syntyy paniikki ja sen päälle toimitaan aika ennakoimatta.
Ehkä pitäisi niitä omia käsityksiä pohtia. Ilman sitä tuskin kovinkaan terveeseen parisuhteeseen voi päätyä - koskaan. Jos OMA käsitys on sellainen, että vastapuolen pitää viedä jalat alta mennen tullen, voisi pohtia, kuinka kauan tuo realisesti on edes mahdollista? Kun se loppuu, loppuuko myös suhde?
Entäpä sitten tuottaako nk. "romanttinen rakkaus" naisista uhreja? Ainakin se on kovin suosittua naisten keskuudessa. Näin ne auervaarat sitten syntyvät...sitä saa mitä tilaa - sanotaan. Joku muu luo tarpeen ja joku toinen tyydyttää kuvitellun tarpeen, saadakseen vain itselleen jotain. Mutta siitä itse saa?
Minusta rakkaus ja riippuvuus ei ole toistensa kumppaneita....pelkokaan ei ole kuulu rakkauteen. Pelko on ansa, jonka ihminen luo itselleen - ja valittettavinta on, että pitää myös itse pelkoansa yllä.
Ehkä kyse on yksin jäämisen pelosta? (nämä ajatukset eivät nyt välttämättä liity sinuun millään tavalla)Tuo omien tarpeiden tunnistamattomuus pitää hyvinkin paikkansa. Minähän olin kuin vanki omien tunteiden sisällä, joita en tunnistanut mitä ne oikein ovat tai mistä ne ovat lähtöisin. Tunsin raivoa, vihaa, kiukkua, syyllisyyttä, pelkoa, mitä kaikkea. Osin siksi, etten ollut puntaroinut asioita tarpeeksi jo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. Osin siksi, että puolisoni oli kyvytön kohtaamaan omiansa. Hän hallitsi tavallaan minua tuolla sovinnaisuudella, osoitti aggressiota jos "en totellut". Pelkäsin ja koin ahdistavana painostuksen, kontrollin.
Ei varmaan ollut vaikeakaan romantisoida rakkautta toiseen kohteeseen? Olihan sille tilaisuutta, jossa ylitunteellinen ja mielikuvituksellinen pääni sitten kehitti kohteensa, kun se tuli näkyville.
Mitä ye sanoo tuossa ylempänä odotteiden pettymysistä, pitää tavallaan paikkansa. Mutta asiassa oli muutakin. Ihminen johon kuitenkin luotin, halusi minun luopuvan kaikesta aiemmasta. Perheestäni, suvusta, ystävistäni, nimestäni, työstäni, muuttavan paikkakuntaa, muuttavan ulkonäköäni, myyvän omistamani. Minun olisi pitänyt luopua myös lapsistani. Hänen sanojensa mukaan kaikki olisivat olleet korvattavissa. Liika on liikaa, joissakin asioissa.
Toiminko ennakoimatta? Kyllä. Teinkö hätiköityjä ratkaisuja? Kyllä. Kaduinko? Kyllä.
V'tutuksen määrällä ei joskus voi olla mitään rajaa.
Nämä ovat taas osa sitä häpeää jota olen myöskin kantanut typeryydestäni. Ja syyllisyyttäni.
Puntaroin, ettei minusta ole koskaan enää suhteeseen. Eihän se sitä jättänyt tyhjäksi, että kaipasin kuitenkin läheisyyttä ihmiseen. Yksinoloa en pelännyt kun olin tottunut siihen. Olin oppinut elämässä jo sen, ettei hylkääminen ole pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua, vaikka sitä pelkääkin usein ehkä eniten sisimmässään.
Jalat maasta -juutuihin en enää usko. Mutta sellaiseen hyväksyvään, lämpimään, tasaveroiseen suhteeseen, jossa kumpikin osapuoli pystyy olemaan erillinen, itsensä näköinen henkilö kokematta tunnetta jatkuvasta muutostarpeesta. Siinä on vain yksinkertaisesti hyvä olla myös yhdessä. Ja kykenee nauttimaan joka päivästä juuri sellaisena kuin se on tarjottu.- 9+17=26
elisakettu kirjoitti:
Tuo omien tarpeiden tunnistamattomuus pitää hyvinkin paikkansa. Minähän olin kuin vanki omien tunteiden sisällä, joita en tunnistanut mitä ne oikein ovat tai mistä ne ovat lähtöisin. Tunsin raivoa, vihaa, kiukkua, syyllisyyttä, pelkoa, mitä kaikkea. Osin siksi, etten ollut puntaroinut asioita tarpeeksi jo lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. Osin siksi, että puolisoni oli kyvytön kohtaamaan omiansa. Hän hallitsi tavallaan minua tuolla sovinnaisuudella, osoitti aggressiota jos "en totellut". Pelkäsin ja koin ahdistavana painostuksen, kontrollin.
Ei varmaan ollut vaikeakaan romantisoida rakkautta toiseen kohteeseen? Olihan sille tilaisuutta, jossa ylitunteellinen ja mielikuvituksellinen pääni sitten kehitti kohteensa, kun se tuli näkyville.
Mitä ye sanoo tuossa ylempänä odotteiden pettymysistä, pitää tavallaan paikkansa. Mutta asiassa oli muutakin. Ihminen johon kuitenkin luotin, halusi minun luopuvan kaikesta aiemmasta. Perheestäni, suvusta, ystävistäni, nimestäni, työstäni, muuttavan paikkakuntaa, muuttavan ulkonäköäni, myyvän omistamani. Minun olisi pitänyt luopua myös lapsistani. Hänen sanojensa mukaan kaikki olisivat olleet korvattavissa. Liika on liikaa, joissakin asioissa.
Toiminko ennakoimatta? Kyllä. Teinkö hätiköityjä ratkaisuja? Kyllä. Kaduinko? Kyllä.
V'tutuksen määrällä ei joskus voi olla mitään rajaa.
Nämä ovat taas osa sitä häpeää jota olen myöskin kantanut typeryydestäni. Ja syyllisyyttäni.
Puntaroin, ettei minusta ole koskaan enää suhteeseen. Eihän se sitä jättänyt tyhjäksi, että kaipasin kuitenkin läheisyyttä ihmiseen. Yksinoloa en pelännyt kun olin tottunut siihen. Olin oppinut elämässä jo sen, ettei hylkääminen ole pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua, vaikka sitä pelkääkin usein ehkä eniten sisimmässään.
Jalat maasta -juutuihin en enää usko. Mutta sellaiseen hyväksyvään, lämpimään, tasaveroiseen suhteeseen, jossa kumpikin osapuoli pystyy olemaan erillinen, itsensä näköinen henkilö kokematta tunnetta jatkuvasta muutostarpeesta. Siinä on vain yksinkertaisesti hyvä olla myös yhdessä. Ja kykenee nauttimaan joka päivästä juuri sellaisena kuin se on tarjottu."jossa kumpikin osapuoli pystyy olemaan erillinen,, itsensä näköinen henkilö kokematta tunnetta jatkuvasta muutostarpeesta"
Niin tiedä sitten...jotenkin itsekin ajattelen, että olen sellainen kuin olen...ole sinä sellainen kuin olet...voimme silti erilaisuudestamme huolimatta nauttia yhdessäolosta...niinäkin hetkinä kun erilaisuutemme joutuu ns. törmäyskurssille, emmekä ihan ole kaikesta samaa mieltä...
En tiedä...jotenkin sitä nykyään on jotenkin tarkempi tuossa asiassa...haluaa tulla hyväksytyksi sellaisenaan...kuin myös hyväksyy toisen sellaisenaan...kumpikaan ei ole ihan täydellinen kumppani toiselle...eikä tarvitsekkaan olla...
"Vähempikin" riittää, ollaan vaan ihmisiä toisillemme...ja nautitaan elämästä/itsestä/toisesta niin yhdessä kuin erikseenkin... - 10+1=11
"Pyörittelin tuota lähdeasiaa jokin aika sitten siinä muodossa, että uhrilla olisi huomion lähteen tarve."
Noh, minulla ainakin oli tuo huomion lähteen tarve...Ännä oli ns. ensimmäinen mies joka tuli elämääni avioeroni ja seitsemän vuoden yksinäisyyden jälkeen...
Että joo...tuo häneltä saamani huomio oli alkuun niin massiivista, minä olin altis imartelulle...varmaankin hyvinkin tyypillinen tapaus...
Mutta tosiaan narsismista/sen kaltaisista ihmisistä en tiennyt mitään...luulin kaiken olevan aitoa ja huumaannuin siitä, että olin mukamas NIIIN ihana nainen...
Mutta joo, lopussa se huomio muuttui toisenlaiseksi, kelpasin kyllä, hän halusi tapailla minua...vaikka minussa aina olikin jotain vikaa...
Siinä vaiheessa alkoi suhteen loppu häämöttää, kun käsitin, että hän yritti tehdä minusta surkean luuserin jollaiseksi en halunnut tulla...
Minun olisi pitänyt päättää se suhde jo aikaisemmin...jo siinä vaiheessa kun käsitin jollain tasolla ettei kaikki ole ok...mutta joo on helppoa olla jälkiviisas...
Itsekin elättelin kuvitelmaa, että jos hän sittenkin olisi aidosti välittänyt minusta...mutta totuus kyllä ihan loppuvaiheessa päin kasvoja tavalla/tilanteessa jossa hän parin viikon ns. viileyden jälkeen heitti varoittamatta tekstarin jossa luki haluan sinua tänään...
Että siinä se tuli se kynnys, jonka yli en enää halunnut mennä...minua yökötti...vastasin ettei tänään sovi ja häneltä tuli vastaus vielä, että aina joku saa tänäänkin...
Tiedä sitten tarkoittiko hän itseään...vaiko minua, kun hänellä oli suhteen loppuvaiheessa tapana usein vihjailla että minulla olisi muitakin miehiä...
Näin jälkeenpäin tiedän, että jos tuossa vaiheessa olisin suostunut ns. käytettäväksi...niin olisin inhonnut itseäni...
- Jotain ymmärtämättä
Mitä eroa on seksiaddiktilla ja normaalilla? Paitsi käytännössä ehkä ihminen paljastuu seksiaddiktiksi, kun seikkailee laajalla alueella. Miten tietää, onko normaalikin addikti, jos on vain yhden ja saman kunppanin kanssa vuosia ja vuosikymmeniä? Kun kukaan ei lähde rajoittamaan parien keskinäistä seksielämää edes sanoin? Pitäisikö säätää enimmäismäärät viikossa ja vuodessa esim.?
Ei addiktia eritellä määrällä vaan ns laadulla.
Tuolla kuvaus asiasta mutta voihan näitä soveltaa moneen muuhunkin kuin vain seksiin.
http://saasuomi.ning.com/page/mitae-on-seksiriippuvuus- Jotain ymmärtämättä
lynett kirjoitti:
Ei addiktia eritellä määrällä vaan ns laadulla.
Tuolla kuvaus asiasta mutta voihan näitä soveltaa moneen muuhunkin kuin vain seksiin.
http://saasuomi.ning.com/page/mitae-on-seksiriippuvuusKiitos vastauksesta. Eli riippuvaisella on kylkiäisenä muita vaikeuksia. Ei ole sellaisia minulla, onneksi.
Mutta rakkaudesta luopuminen, ja siihen liittyvästä seksistä on vaikeaa, vaikka kumppani olisikin osoittautunut n:ksi. Melkein kaikki pitkään parisuhteessa olleet, ja lyhyemmänkin aikaa, ovat isoissa vaikeuksissa asian kanssa. Yleensä.
Ainakin jos joutuu jättämään suhteen vastentahtoisesti tällä palstalla käsitellyistä syistä. Joten ei muuta kuin kärsimään. Yritetään hakea elämäniloa ja -uskoa se mitä voidaan.
Nytkin tekisi toisaalta mieli ottaa yksi puhelu, kun tiedän, että tilapäinen ratkaisu tähän tuskaan on vain yhden puhelun päässä.:) Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Eli riippuvaisella on kylkiäisenä muita vaikeuksia. Ei ole sellaisia minulla, onneksi.
Mutta rakkaudesta luopuminen, ja siihen liittyvästä seksistä on vaikeaa, vaikka kumppani olisikin osoittautunut n:ksi. Melkein kaikki pitkään parisuhteessa olleet, ja lyhyemmänkin aikaa, ovat isoissa vaikeuksissa asian kanssa. Yleensä.
Ainakin jos joutuu jättämään suhteen vastentahtoisesti tällä palstalla käsitellyistä syistä. Joten ei muuta kuin kärsimään. Yritetään hakea elämäniloa ja -uskoa se mitä voidaan.
Nytkin tekisi toisaalta mieli ottaa yksi puhelu, kun tiedän, että tilapäinen ratkaisu tähän tuskaan on vain yhden puhelun päässä.:)Kylkiäisenä ja kylkiäisenä, sekä irtaantuminen tuottaa "viekkareita", tekee hiljaista "itsemurhaa" sisäisesti ainakin riippansa äärellä, tuntee häpeää, eristäytyy, salailee totuutta, haluaa sitä ensimmäistä high-tilaansa vaikka paskaa sataa niskaan...kuulostaa varmaan monessa suhteessakin tutulta =)
Addikti on itse asiassa aika säälittävä ja orjuutettu, mutta ei siinä mitään epäinhimillistä ole. Sillain täällä vain mennään.
Jos epäilee että jotain "hämärää on omassa elämässään tekeillä", sen tunnistaa siitä että etukäteen ja jälkikäteen toimen tulee ns erilaisia oloja jotka eivät tee itselle lopulta hyvää. Ensin on vaikeuksia estää itseään tekemästä sitä haitallista ja sitten tulee morkkis ja viekkarit, haluaa toistaa saman vaikka se persiilleen menikin. Myös tilanteen kontrollointiyritykset ovat perinteisiä, eli haittoja koetetaan minimoida ja hallinnoida. Perussettiä.
Lopulta jäljelle jää ihmisraunio joka (toivottavasti) nousee takaisin jaloilleen, yleensä yksin, "lyötynä" ja sekavana.- 5+3=8
"Mitä eroa on seksiaddiktilla ja normaalilla?"
Noh, joskus "normaalikin" voi luulla seksiä/seksin tarvetta rakkaudeksi...
että ehkä ero siinä että seksiaddikti haluaa vain pelkkää seksiä/tyydyttää tarpeensa...kun taas normaali luulee sitä pelkkää seksiä rakkaudeksi... - Jotain ymmärtämättä
5+3=8 kirjoitti:
"Mitä eroa on seksiaddiktilla ja normaalilla?"
Noh, joskus "normaalikin" voi luulla seksiä/seksin tarvetta rakkaudeksi...
että ehkä ero siinä että seksiaddikti haluaa vain pelkkää seksiä/tyydyttää tarpeensa...kun taas normaali luulee sitä pelkkää seksiä rakkaudeksi...Niinpä. Ja mitä jos on saanut luotettavalta mieheltä huomiota, arvostusta ja rakkautta. Mutta esim. miehen töiden takia seksi on jäänyt pahasti paitsioon... Normaali voi silloin mielessään nostaa sen puutteellisen seksin arvoon arvaamattomaan.
Näin minä putosin "ahdingossa" omaan loukkuuni. - 4+9=13
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Niinpä. Ja mitä jos on saanut luotettavalta mieheltä huomiota, arvostusta ja rakkautta. Mutta esim. miehen töiden takia seksi on jäänyt pahasti paitsioon... Normaali voi silloin mielessään nostaa sen puutteellisen seksin arvoon arvaamattomaan.
Näin minä putosin "ahdingossa" omaan loukkuuni."Normaali voi silloin mielessään nostaa sen puutteellisen seksin arvoon arvaamattomaan."
Niinkin voi käydä jos kuvittelee seksin rakkaudeksi ja sen puutteen merkiksi ettei toinen rakasta...
Mutta eihän se puutteessa olevakaan rakasta vaan haluaa vain seksiä...
Noh, ei ne noin yksioikoisia ole nuo asiat mutta ei rakkaus välttämättä siihen lopu, että seksissä on syystä tai toisesta taukoja...
Olisihan se ny kamalaa jos niin olisi, kun elämässä voi sattua kaikenlaista...että rakkaus loppuisi samantien kuin seksi...
Mutta noh, mikä itselle kullekkin sitten on tärkeää...
- ent.ilkikurimus
Minusta narsismi on olemassa vasta, kun siihen tarvittavat ainekset ovat saatavilla.
Ei ole uhria ilman narsistia, eikä narsistia ilman uhria. He ovat mitalin kääntöpuolet, olematta kuitenkaan pysyvästi toistensa vastakohdat.
Roolit vaihtuvat.- lottamari<3
Mutta, jos oletettaisiin uhrin olevan jo alkuaan uhri, siis itse itsensä uhri, joka kiintyy, jää tunnekoukkuun ihmiseen kuin ihmiseen, joka hänelle suo huomiotaan, kiintymystään ja rakkauttaan. Tämä tunnekoukku sitoo uhrin itse itsensä ihmisiin, kohteen ei siis välttämättä tarvitse olla juuri narsisti, mutta narsisti vain omalla käytöksellään vielä osaa käyttää tuota uhrin herkää tunnemaailmaa hyväkseen.
Uhri - tässä tapauksessa siis läheisriippuva, ohutnahkainen narsisti tai mitä nimitystä nyt muistakin tunneherkistä ihmisistä voidaan käyttää ja tulee mieleen, niin voisin ajatella, että koko tunnekoukku on uhrin itsensä ja hänen luonteensa aiheuttama harha, hän jää koukkuun mielestäni ihmiseen kuin ihmiseen, mutta narsisti on vain vahvistin, jolla tuo tunnevoluumi vielä nousee huippuunsa ja jonka ansiosta tunnekoukku koetaan voimakkaammin.
Minä voisin ajatella; uhri on uhri ilman narsistia narsisti on narsisti ilman uhria. Kumpikin ovat siis jo olemassa olevia häiriöluonteita, joissa perusasetelma pysyy vakaana, mutta jossa toinen aina kiintyy syvästi ja jää riippumaan, kun taas toinen ei. - ent.ilkikurimus
lottamari<3 kirjoitti:
Mutta, jos oletettaisiin uhrin olevan jo alkuaan uhri, siis itse itsensä uhri, joka kiintyy, jää tunnekoukkuun ihmiseen kuin ihmiseen, joka hänelle suo huomiotaan, kiintymystään ja rakkauttaan. Tämä tunnekoukku sitoo uhrin itse itsensä ihmisiin, kohteen ei siis välttämättä tarvitse olla juuri narsisti, mutta narsisti vain omalla käytöksellään vielä osaa käyttää tuota uhrin herkää tunnemaailmaa hyväkseen.
Uhri - tässä tapauksessa siis läheisriippuva, ohutnahkainen narsisti tai mitä nimitystä nyt muistakin tunneherkistä ihmisistä voidaan käyttää ja tulee mieleen, niin voisin ajatella, että koko tunnekoukku on uhrin itsensä ja hänen luonteensa aiheuttama harha, hän jää koukkuun mielestäni ihmiseen kuin ihmiseen, mutta narsisti on vain vahvistin, jolla tuo tunnevoluumi vielä nousee huippuunsa ja jonka ansiosta tunnekoukku koetaan voimakkaammin.
Minä voisin ajatella; uhri on uhri ilman narsistia narsisti on narsisti ilman uhria. Kumpikin ovat siis jo olemassa olevia häiriöluonteita, joissa perusasetelma pysyy vakaana, mutta jossa toinen aina kiintyy syvästi ja jää riippumaan, kun taas toinen ei.Onko olemassa erilaisia narsismeja?
Minusta ei ole. Kun puhutaan vammasta narsismin yhteydessä, se on aina samanlainen.... - lottamari<3
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Onko olemassa erilaisia narsismeja?
Minusta ei ole. Kun puhutaan vammasta narsismin yhteydessä, se on aina samanlainen....Minusta, jos ajatellaan mitä narsismilla tarkoiteaan; tervettä itsensä rakastamista, niin se tietysti pitäisi olla vakio, mutta erilaisia ja eriasteisia narsismihäiriöitä on olemassa ja yksi niistä on tuo "uhri"-narsismi ja toinen "narsisti"-narsismi. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
- ent.ilkikurimus
lottamari<3 kirjoitti:
Minusta, jos ajatellaan mitä narsismilla tarkoiteaan; tervettä itsensä rakastamista, niin se tietysti pitäisi olla vakio, mutta erilaisia ja eriasteisia narsismihäiriöitä on olemassa ja yksi niistä on tuo "uhri"-narsismi ja toinen "narsisti"-narsismi. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Tässä tää meidän välinen ongelma nyt selvästi tuli esille, ja puutun siihen VAIN sen takia nyt, että saan tässä vaiheessa ainakin muut lukijat ymmärtämään sen, miten sinä sen joka kerta teet.
Puhuin edellä VAMMASTA narsismin yhteydessä - että se on aina samanlainen. En puhunut terveen tai häirityn narsismin eri tasoista--- EN!
Huoh. Ja minussahan se vika on - tietysti on, niinhän se aina on ja tulee aina olemaan, jos sinulta kysytään. lottamari<3 kirjoitti:
Minusta, jos ajatellaan mitä narsismilla tarkoiteaan; tervettä itsensä rakastamista, niin se tietysti pitäisi olla vakio, mutta erilaisia ja eriasteisia narsismihäiriöitä on olemassa ja yksi niistä on tuo "uhri"-narsismi ja toinen "narsisti"-narsismi. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Onko terve itsensä rakastaminen muka ajateltavissa joksikin vakioksi ?
Kun vähänkään ympärilleen (tai peiliin tai minne tahansa) kattoo...hmm... really ?
Kyllä näkisin, että uhrillakin on ns sama vamma mutta se verhoutuu eri tavoin.- paska pasi
ent.ilkikurimus kirjoitti:
Tässä tää meidän välinen ongelma nyt selvästi tuli esille, ja puutun siihen VAIN sen takia nyt, että saan tässä vaiheessa ainakin muut lukijat ymmärtämään sen, miten sinä sen joka kerta teet.
Puhuin edellä VAMMASTA narsismin yhteydessä - että se on aina samanlainen. En puhunut terveen tai häirityn narsismin eri tasoista--- EN!
Huoh. Ja minussahan se vika on - tietysti on, niinhän se aina on ja tulee aina olemaan, jos sinulta kysytään.Eikö eritasoisia narsistisia vammoja sitten ole olemassa, miten narsistinen vamma kaikilla voi olla sama? jos on eritasoista narsismia olemassa eikö se perustukin juuri tuohon narsistisen vamman vahvuuteen?
Mitä tuo narsismin vamma tarkoittaa ( ? )
- joopajoo
Onko uhri sittenkin ohutnakaisella tavalla narsisti????Läheisriippuvainen ja masokisti, olosuhdeiden ( uhri) on!! Narsisti saa kyllä uhrinsa pelkäämään ja kauhunvaltaan tai invalitisoi jopa saattaa uhrinsa itsemurhan partaalle!!! Kaiken kukkuraksi nisti kun on täysin empatia ja sympatia kyvytön,ja on niin ovela ihmissusi,että saa jopa virkavallan uskomaan asian todenperäisyyden,kääntää asiat ylös-alaisin saa täydet pisteet itselleen...Syyllistetään nyt kaikessa rauhassa uhri vielä nistiksi. Jos kaksi nistiä on päätyneet yhteen,niillä varmasti hyvin pyyhkii??? Uhri käsitettä ei tarvis enää käsitelläkkään.Eikö niin?????Pohdiskellaan tätä ja jätetään uhri rauhaan!!!!!!
Jaa, millä tavalla oikeanlaista uhrien auttamista on vain keskittyminen siihen "sikaan" ja sen tekosiin kun pitäisi miettiä mitä hittoa itse elämälleen tekee tai antaa tehtävän ?
Miksi ihmeessä se on syyllistämistä tms., kun vain itseään ja omaa suhtautumistaan voi muuttaa, muista viis !
- Jotain ymmärtämättä
Uskaltaisiko kukaan muu olla samaa mieltä, että "uhreja" on monenlaisia. Tosin ei tietenkään ole n: uhri, jos vain ollaan "hyvää päivää" ja "hei" tasolla.
Mutta yhtäkaikki, jos on suhteessa n:iin, ei voi välttyä ongelmilta. Vaikka olisi minkälainen. Tietysti, jos on tunteeton n:a kohtaan, hänet on helppo jättää, kuin kuka tahansa huonokäytöksinen. Ja mitä valmiimpi on uusiin seikkailuihin, sitä vähemmän haittaa yksi pöhkö joukossa.
Muunlaisille, sekä kipeille, että terveille, pettymys tuottaa huolta ja tuskaa. Itsensä kasaamiseen kuluu aikaa. Jos on "normaali" parisidonnainen ihminen, voi olla tosi vaikeaa selviytyä pettymyksestä.
Mielestäni muiden pitäisi vain hyväksyä, että kenenkään ei pitäisi joutua näiden kavalien konnien uhriksi. Ei sairaan eikä terveen, ei heikon eikä vahvan.- Haasteita riittää
Variaatioita monenlaisia, minun kuva uhrin näkövinkkelistä. Huomaan, että itsessä on myös jotain narsistisia piirteitä, mutta enemmän hyvässä mielessä. En ole säälimätön ja raukka suhtautumisessa toisiin, tunnen empatiaa toisia kohtaan ja vuodatan kyyneliä, jos tuntuu tosi pahalta. Nuorempana olen ollut jopa raukkamainen, jolloin en sulattanut asioita mitä tuli ns.päälle. Sain arvostusta kovuudesta ja koettiin enemmän rohkeudeksi silloin. Olen oppinut katsomaan peiliin ja huomioimaan toisia nykyisin paremmin, sosiaalisissa taidoissa parannettavaa, ulkopuolisena vaikea sulautua ns. ei niin tuttuun porukkaan, pelko määräävänä tekijänä. Sitoutumisen kammo vaivaa itseäni ja tuntuu vaikealta lähestyä naisia seurustelu mielessä.
Näistä kun on ollut puhetta paljon viimeaikoina olen todennut edes menneen isäni olleen narsisisti pahemmasta päästä, josta koko perhe kärsi ja oli välillä pelon vallassa. Käyttäytyi agressiivisesti, muttei kajonnut lapsiin, mutta äitiin kyllä lasten nähden. Ylimielinen käyttäytymisessään, lapsena huomioin pelolla isän käyttäytymistä, enkä pitänyt oikeutettuna. Pelon takia ei uskaltanut asiasta kuitenkaan mainita.
Nykyisin työelämässä kohdannut pahemman luokan narsistin, joka todella ylimielinen, uhkaava, omaa hyvyyttä korostava, mustamaalaa toisia sidosryhmille, varsinkin jos kokee toisesta jonkinlaista uhkaa. Säälimätön, muutama joutunut vaihtamaan työpaikkaakin hänen takiaan. Käyttäytymisellään pelaa peliä, jolla tunnustelee, kuka on hänen puolella ja kuka vastaan. Reality- sarjan Selviytyjien konna heimon Russel tulee hänestä mieleen. Minua on mustamaalannut niin paljon, että toiset eivät ole viitsineet edes kertoa mitä kaikkea sanonut, koska voisin ärsyyntyä asiasta, kerran niin teinkin ja siitä soppa syntyi ja totesin, että onpa kaverilla herkkä hipiä ja kävin pyytämässä anteeksi. Sanoin, että sorry, en tiennyt että pelkäät minua. Oli kaverille kova pala purtavaksi, sen jälkeen hänen käyttäytymisensä muuttui, mutta tuntui siltä, että hänen piti saada joka asiaan sanoa viimeinen sana ja osallistua keskusteluihin ulkopuolelta, mikä tuntui hölmöltä, kaipa se liittyi jonkinlaiseen reviiri ajatteluun, että hän päättää tms.?
Tämmöiset vaikuttavat työviihtyvyyteen ja minulla ainakin on niskakarvat pystyssä, kun vain kuulenkin hänen äänensä. Yhteisen edun nimissä, joudun pitämään itseni kurissa, vaikka tekisi mieli haastaa ns. otetaan miehestä mittaa- periaatteella. Omaan motivaatioon ja tekemiseen vaikuttaa negatiivisesti, mikä on huono juttu myynti hommissa. Hän tekee hyvää tulosta ja tuo sen kyllä myös julki. Meikäläinen maksanut veroa aika lailla hänen takiaan, mutta vastuuseen vaikea tällaisesta laittaa.
Positiivista on, että tämä ammentaa minua treenaamaan, kuntosalia ym. aerobisia harrasteita ja olen valmiudessa, josko kaveri tulee jossain vaiheessa hyppimään nenille niin nöyryytän ainakin sanomisella, tuskin uskaltaa enään, aiemmin oli paljon läpinäkyvämpi tekemisissään. Paljon olisi kerrottavana hänen tekemisiään, mutta jääköön mainitsematta, narsisimi hänestä huomioitu useamman kaverin toimesta. - 21
Haasteita riittää kirjoitti:
Variaatioita monenlaisia, minun kuva uhrin näkövinkkelistä. Huomaan, että itsessä on myös jotain narsistisia piirteitä, mutta enemmän hyvässä mielessä. En ole säälimätön ja raukka suhtautumisessa toisiin, tunnen empatiaa toisia kohtaan ja vuodatan kyyneliä, jos tuntuu tosi pahalta. Nuorempana olen ollut jopa raukkamainen, jolloin en sulattanut asioita mitä tuli ns.päälle. Sain arvostusta kovuudesta ja koettiin enemmän rohkeudeksi silloin. Olen oppinut katsomaan peiliin ja huomioimaan toisia nykyisin paremmin, sosiaalisissa taidoissa parannettavaa, ulkopuolisena vaikea sulautua ns. ei niin tuttuun porukkaan, pelko määräävänä tekijänä. Sitoutumisen kammo vaivaa itseäni ja tuntuu vaikealta lähestyä naisia seurustelu mielessä.
Näistä kun on ollut puhetta paljon viimeaikoina olen todennut edes menneen isäni olleen narsisisti pahemmasta päästä, josta koko perhe kärsi ja oli välillä pelon vallassa. Käyttäytyi agressiivisesti, muttei kajonnut lapsiin, mutta äitiin kyllä lasten nähden. Ylimielinen käyttäytymisessään, lapsena huomioin pelolla isän käyttäytymistä, enkä pitänyt oikeutettuna. Pelon takia ei uskaltanut asiasta kuitenkaan mainita.
Nykyisin työelämässä kohdannut pahemman luokan narsistin, joka todella ylimielinen, uhkaava, omaa hyvyyttä korostava, mustamaalaa toisia sidosryhmille, varsinkin jos kokee toisesta jonkinlaista uhkaa. Säälimätön, muutama joutunut vaihtamaan työpaikkaakin hänen takiaan. Käyttäytymisellään pelaa peliä, jolla tunnustelee, kuka on hänen puolella ja kuka vastaan. Reality- sarjan Selviytyjien konna heimon Russel tulee hänestä mieleen. Minua on mustamaalannut niin paljon, että toiset eivät ole viitsineet edes kertoa mitä kaikkea sanonut, koska voisin ärsyyntyä asiasta, kerran niin teinkin ja siitä soppa syntyi ja totesin, että onpa kaverilla herkkä hipiä ja kävin pyytämässä anteeksi. Sanoin, että sorry, en tiennyt että pelkäät minua. Oli kaverille kova pala purtavaksi, sen jälkeen hänen käyttäytymisensä muuttui, mutta tuntui siltä, että hänen piti saada joka asiaan sanoa viimeinen sana ja osallistua keskusteluihin ulkopuolelta, mikä tuntui hölmöltä, kaipa se liittyi jonkinlaiseen reviiri ajatteluun, että hän päättää tms.?
Tämmöiset vaikuttavat työviihtyvyyteen ja minulla ainakin on niskakarvat pystyssä, kun vain kuulenkin hänen äänensä. Yhteisen edun nimissä, joudun pitämään itseni kurissa, vaikka tekisi mieli haastaa ns. otetaan miehestä mittaa- periaatteella. Omaan motivaatioon ja tekemiseen vaikuttaa negatiivisesti, mikä on huono juttu myynti hommissa. Hän tekee hyvää tulosta ja tuo sen kyllä myös julki. Meikäläinen maksanut veroa aika lailla hänen takiaan, mutta vastuuseen vaikea tällaisesta laittaa.
Positiivista on, että tämä ammentaa minua treenaamaan, kuntosalia ym. aerobisia harrasteita ja olen valmiudessa, josko kaveri tulee jossain vaiheessa hyppimään nenille niin nöyryytän ainakin sanomisella, tuskin uskaltaa enään, aiemmin oli paljon läpinäkyvämpi tekemisissään. Paljon olisi kerrottavana hänen tekemisiään, mutta jääköön mainitsematta, narsisimi hänestä huomioitu useamman kaverin toimesta.Narsistilta ei kannata pyytää anteeksi. Minulle ainakin sanoi, että hänelle on ihan sama tullaanko toimeen vai ei. Koki ilmeisesti heikkoudeksi sen, että näin itsessäni oman virheellisen käytökseni ja sitä pyysin anteeksi. Anteeksipyynnöt vain vähensivät arvoani hänen silmissään ja hän jatkoi entistä säälimättömämmin törkeää käytöstään, koska katsoi minun heikkona ansaitsevan sellaista. No, nyt osaan jättää hänet omaan arvoonsa ja vanhenemaan lopulta yksinäisempänä kuin olisi koskaan kuvitellut.
- Haasteita riittää
Toi oli hyvä huomio, samantyylistä käyttäytymistä huomannut kans, että jos antaa ymmärtää heikouksiaan tai epäonnistuu jossain niin lyö lisää löylyä, jos mahdollista kokee, että toinen ansaitsee sen oman käytöksensä/ kokemuksensa takia eli sääli on sairautta- periaate toimii heillä, empatian puute?
- Jotain ymmärtämättä
Vai olisiko niin, että uhri pääsee lähemmäs totuutta narsistista kun pyytää anteeksi? Asetelma, joka on ollut olemassa, paljastuu yhä enemmän.
- Haasteita riittää
Itse en halua ymmärtää loukkaavaa käyttäytymistä, jossa toiselle ei anneta arvoa.
Raukka, ilkeä käyttäytyminen oli hänen tapansa aiemmin, nykyään tekee samaa selän takana, vähemmän julkisesti.
On joutunut kokemaan takaiskuja oman käyttäytymisen takia jo työelämässä (uhri?), mutta minusta tämän tyyppiselle käyttäytymiselle pitäisi olla nolla toleranssi vähän niinkuin alkoholillakin on työaikana.
Alussa olin huonossa välikädessä, kun olin uudempi työntekijä niin olin aika heikoilla tällaisen edessä ja toinen saa omalla käyttäytymisellään hallitsevan aseman, myös henkisellä tasolla. Tuo vahvoja tunneryöppyjä itsellä esiin vie energiaa pois tuloksen tekemisestä ja motivaatiosta tekemiselle :( - Jotain ymmärtämättä
Jos on esim. alkoholi- tms. ongelma, johon kytkeytyy muuta, joka tekee ihmisen "helpoksi" saaliiksi, tottakai he ovat seksiaddikti n:n potentiaalisia uhreja. Mutta eivät ainoita. Ainakin minä olen huomannut, että saalis taitaa olla sitä maittavampi mitä hienompi se on, tavalla tai toisella.
Nämä "heikot" ovat ikäänkuin suupaloja. Riippuu tietenkin n:sta sekin, minkälainen itse on niiltä muilta ominaisuuksiltaan.- 7+7=14
"Jos on esim. alkoholi- tms. ongelma, johon kytkeytyy muuta, joka tekee ihmisen "helpoksi" saaliiksi, tottakai he ovat seksiaddikti n:n potentiaalisia uhreja."
Noh minun mutu tuntumani narsisti ny kauheesti halua mitään alkkis naisia sen paremmin kuin muitakaan ns. "huonoja/helppoja" naisia...
syystä että kun hän katsoo itse olevansa erityinen niin alkuun tahtoo luoda itselleenkin kuvan ihanasta naisesta...ja mihin hän sitten voisi käyttää manipilointi kykyään...
Ennemminkin pidän tuota pohdintaa pikkusen sellaisena, että ehkä sitä kumppanin pettämistä on jollain tasolla helpompi helpompi selittää sillä, että kuvittelee ne toiset jotenkin alempiarvoisiksi...niiksi kauheiksi jotka tekevät kaikkensa miehen saadakseen, suorastaan tyrkyttävät itseään/jalkoväliään miehelle...
Noinhan se selittelee narsisti itsekin...
vaikka todellisuudessa ne toiset naiset on ihan sinun laillasi hyväuskoisia ja höynäytettäviä tavallisia naisia kuin sinäkin...
Ihan turhaa on miettiä/halventaa niitä toisia naisia...enempi kannattais miettiä itseään...narsistille kaikki naiset joihin hänellä on suhde lie samanarvoisia...
merkityksettömiä muuten kuin seksikumppaneina...turha kuvitella, ettäoli/on mukamas joku hienompi/parempi...jos kyse lie seksiaddiktista...
Mutta noh...voihan sitä itseään huijata uskomaan vaikka mitä jos niin haluaa...tai voihan olla ettei se kumppani olekkaan narsisti tai seksiaddikti...on vaan mies joka on joko ihastunut toiseen tai ei muuten vain välitä sinusta... - 1+7=8
7+7=14 kirjoitti:
"Jos on esim. alkoholi- tms. ongelma, johon kytkeytyy muuta, joka tekee ihmisen "helpoksi" saaliiksi, tottakai he ovat seksiaddikti n:n potentiaalisia uhreja."
Noh minun mutu tuntumani narsisti ny kauheesti halua mitään alkkis naisia sen paremmin kuin muitakaan ns. "huonoja/helppoja" naisia...
syystä että kun hän katsoo itse olevansa erityinen niin alkuun tahtoo luoda itselleenkin kuvan ihanasta naisesta...ja mihin hän sitten voisi käyttää manipilointi kykyään...
Ennemminkin pidän tuota pohdintaa pikkusen sellaisena, että ehkä sitä kumppanin pettämistä on jollain tasolla helpompi helpompi selittää sillä, että kuvittelee ne toiset jotenkin alempiarvoisiksi...niiksi kauheiksi jotka tekevät kaikkensa miehen saadakseen, suorastaan tyrkyttävät itseään/jalkoväliään miehelle...
Noinhan se selittelee narsisti itsekin...
vaikka todellisuudessa ne toiset naiset on ihan sinun laillasi hyväuskoisia ja höynäytettäviä tavallisia naisia kuin sinäkin...
Ihan turhaa on miettiä/halventaa niitä toisia naisia...enempi kannattais miettiä itseään...narsistille kaikki naiset joihin hänellä on suhde lie samanarvoisia...
merkityksettömiä muuten kuin seksikumppaneina...turha kuvitella, ettäoli/on mukamas joku hienompi/parempi...jos kyse lie seksiaddiktista...
Mutta noh...voihan sitä itseään huijata uskomaan vaikka mitä jos niin haluaa...tai voihan olla ettei se kumppani olekkaan narsisti tai seksiaddikti...on vaan mies joka on joko ihastunut toiseen tai ei muuten vain välitä sinusta..."Nämä "heikot" ovat ikäänkuin suupaloja"
jatkan vielä...tosiaan kirjoituksistasi, en tiedä oletko mies vai nainen...kyllä kuultaa läpi narstille tyypillinen naisen halveksunta...
Muistan kyllä sinun nimitelleen niitä" toisia naisia" alkuun sillä hoo alkuisella sanalla...sitten kerroit heidän olevan seksuaalisesti holtittomia, alkoholisteja, heikkoja mitä lie...ja kerrot heidän olevan narsistille potentiaalisia uhreja...
samalla korostaen omaa hyvyyttäsi, erityisyyttäsi jne...tässä tas ilmeisesti vihjaat itseesi tällä "Ainakin minä olen huomannut, että saalis taitaa olla sitä maittavampi mitä hienompi se on, tavalla tai toisella."
Että joo...mikähän itse mahdat olla...kun ainakin olet pohtinut seksin määrän lisäämistä ja laadun parantamista pitääksesi miehen itselläsi...
olet myös kertonut olevasi empaattinen...jos oikeasti olet narsistin uhri...tuntisit empatiaa myös kaikkia niitä naisia kohtaan joita narsistiksi nimeämäsi henkilö on seksuaalisesti hyväksikäyttänyt...jotka ovat kokeneet saman kohtalon kuin sinä... - Jotain ymmärtämättä
7+7=14 kirjoitti:
"Jos on esim. alkoholi- tms. ongelma, johon kytkeytyy muuta, joka tekee ihmisen "helpoksi" saaliiksi, tottakai he ovat seksiaddikti n:n potentiaalisia uhreja."
Noh minun mutu tuntumani narsisti ny kauheesti halua mitään alkkis naisia sen paremmin kuin muitakaan ns. "huonoja/helppoja" naisia...
syystä että kun hän katsoo itse olevansa erityinen niin alkuun tahtoo luoda itselleenkin kuvan ihanasta naisesta...ja mihin hän sitten voisi käyttää manipilointi kykyään...
Ennemminkin pidän tuota pohdintaa pikkusen sellaisena, että ehkä sitä kumppanin pettämistä on jollain tasolla helpompi helpompi selittää sillä, että kuvittelee ne toiset jotenkin alempiarvoisiksi...niiksi kauheiksi jotka tekevät kaikkensa miehen saadakseen, suorastaan tyrkyttävät itseään/jalkoväliään miehelle...
Noinhan se selittelee narsisti itsekin...
vaikka todellisuudessa ne toiset naiset on ihan sinun laillasi hyväuskoisia ja höynäytettäviä tavallisia naisia kuin sinäkin...
Ihan turhaa on miettiä/halventaa niitä toisia naisia...enempi kannattais miettiä itseään...narsistille kaikki naiset joihin hänellä on suhde lie samanarvoisia...
merkityksettömiä muuten kuin seksikumppaneina...turha kuvitella, ettäoli/on mukamas joku hienompi/parempi...jos kyse lie seksiaddiktista...
Mutta noh...voihan sitä itseään huijata uskomaan vaikka mitä jos niin haluaa...tai voihan olla ettei se kumppani olekkaan narsisti tai seksiaddikti...on vaan mies joka on joko ihastunut toiseen tai ei muuten vain välitä sinusta...Korjataan sitten: on vähemmän käyttökelpoisia ja enemmän käyttökelpoisia.
Toisaalta on kyllä kyse myös elämän arvoista ja miten on itse niiden mukaan elänyt. Onko nyt niin, että kissan häntiä ovat nykyään alkaneet nostamaan myös muut? Ennen ainakin sanottiin, että nostaa vain itse.
Pysyn ajatusteni takana edelleen. En vaihtaisi osia "tietynlaisten" kanssa.
Etkö ole nähnyt "tyrkkyjä"? En katso lukeutuvani niihin. Sen verran pyrkyä takana. Nämä "höynäytettävät"? Toiset ovat sitä sarjassa viikoittain, useiden kanssa. On kai siinä joku ero. Mielestäni ovat suorastaan eri lajia.
Eivät ole mikään kukkasia feministeille nämä jotka tuopin ja seksuaalisen toilailun kautta hakevat tasa-arvoa. - Jotain ymmärtämättä
1+7=8 kirjoitti:
"Nämä "heikot" ovat ikäänkuin suupaloja"
jatkan vielä...tosiaan kirjoituksistasi, en tiedä oletko mies vai nainen...kyllä kuultaa läpi narstille tyypillinen naisen halveksunta...
Muistan kyllä sinun nimitelleen niitä" toisia naisia" alkuun sillä hoo alkuisella sanalla...sitten kerroit heidän olevan seksuaalisesti holtittomia, alkoholisteja, heikkoja mitä lie...ja kerrot heidän olevan narsistille potentiaalisia uhreja...
samalla korostaen omaa hyvyyttäsi, erityisyyttäsi jne...tässä tas ilmeisesti vihjaat itseesi tällä "Ainakin minä olen huomannut, että saalis taitaa olla sitä maittavampi mitä hienompi se on, tavalla tai toisella."
Että joo...mikähän itse mahdat olla...kun ainakin olet pohtinut seksin määrän lisäämistä ja laadun parantamista pitääksesi miehen itselläsi...
olet myös kertonut olevasi empaattinen...jos oikeasti olet narsistin uhri...tuntisit empatiaa myös kaikkia niitä naisia kohtaan joita narsistiksi nimeämäsi henkilö on seksuaalisesti hyväksikäyttänyt...jotka ovat kokeneet saman kohtalon kuin sinä...Tiedän heistä vain muutaman entisen. Tunnen empatiaa sitä myöden kun tunnen asian. On siellä pari kappaletta, joiden tunteita olen alkanut ymmärtämään. Toista kohtaan tunnenkin empatiaa.
Mutta siellä on myös sellaisia, joiden tiedän juoneen/juovan melkoisesti (ovat todella olleet vain yhden-kahden kerran juttuja). Ja sitten joku alkkis, joka leveili ammatilla ja rahoilla. Muutama on myös uhkaillut minua, joten eivät kaipaa sääliä. Eivätkä sitä saa, -minulta.
Noita alkkiksia on myös eritasoisia. Eivät kaikki ole sillä tavalla rappiolla, että ensimmäiseksi pistäisi silmään.
Olen sen verran vihainen, että paistaakin lävitse. Kun olen näitä "kullannuppuja" kuunnellut nuoresta aina muutaman vuoden välein, niin kai siinä jotain oppii. - 1+17=18
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Korjataan sitten: on vähemmän käyttökelpoisia ja enemmän käyttökelpoisia.
Toisaalta on kyllä kyse myös elämän arvoista ja miten on itse niiden mukaan elänyt. Onko nyt niin, että kissan häntiä ovat nykyään alkaneet nostamaan myös muut? Ennen ainakin sanottiin, että nostaa vain itse.
Pysyn ajatusteni takana edelleen. En vaihtaisi osia "tietynlaisten" kanssa.
Etkö ole nähnyt "tyrkkyjä"? En katso lukeutuvani niihin. Sen verran pyrkyä takana. Nämä "höynäytettävät"? Toiset ovat sitä sarjassa viikoittain, useiden kanssa. On kai siinä joku ero. Mielestäni ovat suorastaan eri lajia.
Eivät ole mikään kukkasia feministeille nämä jotka tuopin ja seksuaalisen toilailun kautta hakevat tasa-arvoa."Nämä "höynäytettävät"?"
Noh...ilmeisesti hän ainakin onnistunut höynäyttämään sinua vuosikaupalla...saanut sinulta seksiä suht vähällä vaivalla (lisänä pikkusen keskustelua sinun vaatimuksestasi) jos oikein olen ymmärtänyt...
ja luin tuolta ylempää syynkin...miksi olet katkera..."hulda Toropainen" vei miehesi...sai sen (yhteisen elämän) mistä itse haaveilit... - Jotain ymmärtämättä
1+17=18 kirjoitti:
"Nämä "höynäytettävät"?"
Noh...ilmeisesti hän ainakin onnistunut höynäyttämään sinua vuosikaupalla...saanut sinulta seksiä suht vähällä vaivalla (lisänä pikkusen keskustelua sinun vaatimuksestasi) jos oikein olen ymmärtänyt...
ja luin tuolta ylempää syynkin...miksi olet katkera..."hulda Toropainen" vei miehesi...sai sen (yhteisen elämän) mistä itse haaveilit...N on lähtenyt luotani aikoja sitten, enkä kerro, miten vauhditin. Jos muistat jotain muutakin kuin h:n, muistat varmaan, että kerroin: aikapulaa, muuta murhetta, -ei ehdi aikuinen leikkimään aina lasten eikä lastenmielisten kanssa.
Pahimmassa tapauksessa, kuten esim. maanjäristys, pyörremyrsky tms. olemassa oleva seura saa kelvata. Lähtisitkö itse etsimään parempaa seuraa, jos olisit pyörremyrskyn silmässä.
Uskotko todella, että Hulda ja N elävät elämänsä onnellisina loppuun asti yhdessä? Olisivat saattaneet elääkin, jos olisin vielä kauemmin avittanut, mutta nyt saa selviytyä ilman minun neuvojani ja seuraani. Enkä piristä pariskunnan
seksielämääkään enää.
Voihan sitä vaikka pilkata tsumamin tai pyörremyrskyn uhrejakin, miksei sitten n:n uhria. Niinpä, en ole minkäänlainen h, seksi minulta ei maksa mitään, mutta saajia ei ole taajassa. - Jotain ymmärtämättä
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
N on lähtenyt luotani aikoja sitten, enkä kerro, miten vauhditin. Jos muistat jotain muutakin kuin h:n, muistat varmaan, että kerroin: aikapulaa, muuta murhetta, -ei ehdi aikuinen leikkimään aina lasten eikä lastenmielisten kanssa.
Pahimmassa tapauksessa, kuten esim. maanjäristys, pyörremyrsky tms. olemassa oleva seura saa kelvata. Lähtisitkö itse etsimään parempaa seuraa, jos olisit pyörremyrskyn silmässä.
Uskotko todella, että Hulda ja N elävät elämänsä onnellisina loppuun asti yhdessä? Olisivat saattaneet elääkin, jos olisin vielä kauemmin avittanut, mutta nyt saa selviytyä ilman minun neuvojani ja seuraani. Enkä piristä pariskunnan
seksielämääkään enää.
Voihan sitä vaikka pilkata tsumamin tai pyörremyrskyn uhrejakin, miksei sitten n:n uhria. Niinpä, en ole minkäänlainen h, seksi minulta ei maksa mitään, mutta saajia ei ole taajassa.Ja, minun mielestäni on jotain narsistista ja nimenomaan rajatonta siinä, että sympatiseeraa tällaisia inhottavalla ja röyhkeällä tavalla omaan elämään ujutettuja "napasiskoja".
Vähin mitä voi tehdä, on erottaa itsensä ja tunteensa toisista ja toisten tunteista HETI KUN SE ON MAHDOLLISTA. Kirjoitin tuon isolla, koska sen sisältö on ainakin minulle aivan valtavan tärkeä. Itsetunnon kannalta.
Muuten, kiva kun luet näitä. Vaikka huumori on tärkeää, toisaalta, tämä on vakava juttu. Kuten olet varmaan itsekin huomannut. - 17+13=30
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Ja, minun mielestäni on jotain narsistista ja nimenomaan rajatonta siinä, että sympatiseeraa tällaisia inhottavalla ja röyhkeällä tavalla omaan elämään ujutettuja "napasiskoja".
Vähin mitä voi tehdä, on erottaa itsensä ja tunteensa toisista ja toisten tunteista HETI KUN SE ON MAHDOLLISTA. Kirjoitin tuon isolla, koska sen sisältö on ainakin minulle aivan valtavan tärkeä. Itsetunnon kannalta.
Muuten, kiva kun luet näitä. Vaikka huumori on tärkeää, toisaalta, tämä on vakava juttu. Kuten olet varmaan itsekin huomannut."Ja, minun mielestäni on jotain narsistista ja nimenomaan rajatonta siinä, että sympatiseeraa tällaisia inhottavalla ja röyhkeällä tavalla omaan elämään ujutettuja "napasiskoja". "
Noh, ollaan erilinjoilla noiden "napasiskojen ja Huldan suhteen...sillä tavoin, että minä käsitän heidät itseni kaltaisiksi naisiksi jotka on saatu valheellisin keinoin luulemaan, että on sille Ännälle "jotain enemmän"...kuin pelkkä tyhennysastia...
En kadehdi enkä vihaa heitä...koska silloin vihaisin itseänikin...samassa veneessähän "kaikki" narsistin uhrit ovat...
Sinä olet hyvin ristiriitainen...yhtäältä punot juonia saadaksesi Ännäsi takaisin, pohdit alkuun tekeväsi ns. katoamistempun, että miettisi missä olet, mitä teet...yrität tehdä Ännäsi mustikseksi...jossain kohtaa suunittelit seksin määrän ja laadun lisäämistä saadaksesi Ännäsi käymään luonasi useammin...
Yhtäältä kerrot jossain kohtaa narsistin näkevän eniten vaivaa/panostavan eniten niihin "parhaimmilta maistuviin ja fiksuihin"...ajattelit siinä kohtaa itseäsi...
Mutta näin sivullisen silmiin...kuullostaa kuitenkin, että Ännäsi on joutunut panostamaan eniten(esittää ukkomiehen elkeitä) juurikin tuohon Huldaan...että jos oman logiikkasi mukaan suurin panostus kohdistuu ns. parhaimpaan saaliiseen..
Niin miksi niin kovin mollaat esim. sitä Huldaa...ei hän aianakaan kovin helpolta naiselta vaikuta jos kerran mies joutuu jopa ukkomiehen elkeitä esittämään...
että itseäsikö huonommallekko sinä sitten ykkösasemasi hävisit...hän saa mieheltä enemmän kuin sinä...että kaikesta päätellen ainakin mies pitää häntä parempana tällä hetkellä...
"N on lähtenyt luotani aikoja sitten,"
Niin en tiedä vaudititko vaiko ei...mutta kaikesta päätellen olet katkera hänen lähdöstään...ja sysäät syyn niiden toisten naisten harteille...samalla kun mietit keinoja saadaksesi miehen takaisin...
jossain kohtaa kerroit että normaali/tavallinen kaipaa muutakin, sitä tavallista elämää...eikö tuosta voi sitten päätellä että se Huldakin kuuluu noihin normaaleihin, tavallisiin jos kerran Ännäsikin joutuu ukkomiehen elkeitä esittämään...
noh...itse en ole juurikaan miettinyt /ottanut selvää hänen toisista naisistaan millaisia he ovat...mitä se minua itseäni auttaisi...vaan kokenut itselleni tärkeimmäksi löyttää itsestäni se syyt...miksi minä ylipäätänsä ajauduin tuollaiseen suhteeseen...
mutta kerro toki...miten myötätunto muitakin narsistin uhreiksi joutuneita naisia kohtaan...on narsistista ja rajatonta... - Jotain ymmärtämättä
17+13=30 kirjoitti:
"Ja, minun mielestäni on jotain narsistista ja nimenomaan rajatonta siinä, että sympatiseeraa tällaisia inhottavalla ja röyhkeällä tavalla omaan elämään ujutettuja "napasiskoja". "
Noh, ollaan erilinjoilla noiden "napasiskojen ja Huldan suhteen...sillä tavoin, että minä käsitän heidät itseni kaltaisiksi naisiksi jotka on saatu valheellisin keinoin luulemaan, että on sille Ännälle "jotain enemmän"...kuin pelkkä tyhennysastia...
En kadehdi enkä vihaa heitä...koska silloin vihaisin itseänikin...samassa veneessähän "kaikki" narsistin uhrit ovat...
Sinä olet hyvin ristiriitainen...yhtäältä punot juonia saadaksesi Ännäsi takaisin, pohdit alkuun tekeväsi ns. katoamistempun, että miettisi missä olet, mitä teet...yrität tehdä Ännäsi mustikseksi...jossain kohtaa suunittelit seksin määrän ja laadun lisäämistä saadaksesi Ännäsi käymään luonasi useammin...
Yhtäältä kerrot jossain kohtaa narsistin näkevän eniten vaivaa/panostavan eniten niihin "parhaimmilta maistuviin ja fiksuihin"...ajattelit siinä kohtaa itseäsi...
Mutta näin sivullisen silmiin...kuullostaa kuitenkin, että Ännäsi on joutunut panostamaan eniten(esittää ukkomiehen elkeitä) juurikin tuohon Huldaan...että jos oman logiikkasi mukaan suurin panostus kohdistuu ns. parhaimpaan saaliiseen..
Niin miksi niin kovin mollaat esim. sitä Huldaa...ei hän aianakaan kovin helpolta naiselta vaikuta jos kerran mies joutuu jopa ukkomiehen elkeitä esittämään...
että itseäsikö huonommallekko sinä sitten ykkösasemasi hävisit...hän saa mieheltä enemmän kuin sinä...että kaikesta päätellen ainakin mies pitää häntä parempana tällä hetkellä...
"N on lähtenyt luotani aikoja sitten,"
Niin en tiedä vaudititko vaiko ei...mutta kaikesta päätellen olet katkera hänen lähdöstään...ja sysäät syyn niiden toisten naisten harteille...samalla kun mietit keinoja saadaksesi miehen takaisin...
jossain kohtaa kerroit että normaali/tavallinen kaipaa muutakin, sitä tavallista elämää...eikö tuosta voi sitten päätellä että se Huldakin kuuluu noihin normaaleihin, tavallisiin jos kerran Ännäsikin joutuu ukkomiehen elkeitä esittämään...
noh...itse en ole juurikaan miettinyt /ottanut selvää hänen toisista naisistaan millaisia he ovat...mitä se minua itseäni auttaisi...vaan kokenut itselleni tärkeimmäksi löyttää itsestäni se syyt...miksi minä ylipäätänsä ajauduin tuollaiseen suhteeseen...
mutta kerro toki...miten myötätunto muitakin narsistin uhreiksi joutuneita naisia kohtaan...on narsistista ja rajatonta...Hei taas, näissä merkeissä! N on lähtenyt luotani jo aikaisemmin. Vauhditin, kun alkoi näkyä rajattomuuden oireet, alkoi juoda, ja hänellä karkasi vähän mopo käsistä. Esitys ja teeskentelyky rapisi.
Oli tuuliajolla pitkään, loikki h:n luota toisen luo pitkään, ennenkuin "kiinnittyi" Huldaan. Ne eivät nyt vaan mitenkään ole eivätkä olleet minunkaltaisiani, ne muut. Ne nyt vaan olivat ihan erilaisia. Olen oma persoonani. En ole toisten kaltainen. Minulla on oma henkilöhistoriani, kuten myös niillä muilla.
En pode minkäänlaista rajattomuutta, muut eivät ole itseni jatkeita. Jokainen on vastuussa itsestään ja teoistaan. Naiset, kuten miehetkin, ovat keskenään hyvin erilaisia, kaikki. Ei ole kahta samanlaista ihmistä maanpäällä. Sitten on vielä ihmistyyppejä.
Tyypillisiä naisia tälle kyseiselle n:lle ovat sellaiset, jotka eivät suinkaan keskity häneen, vaan heillä on useita miehiä kk:ssa/v:ssa. Myös hänen kaikki entiset pitkäaikaiset ovat sutjakkaasti siirtyneet seuraaviin suhteisiin. Hänen tilapäisillään on myös usein päihteet ongelmana, tai vahvasti ainakin mukana elämässä. Se jo sinänsä jättää jälkiä luonteeseen. Jotkut hänen entisistään ovat olleet tulevia alkoholisteja.
Minä taas, en ole seikkailijatarta leikkinyt sitten nuoruusvuosien. Alkoholi ei ole kuvioihini sen koommin kuulunut kuin ruokajuomana ja ehkä hiukan jossain juhlissa. Arvostan myös itseäni aivan toisella lailla, kuin nämä hänen muut uhrinsa.
Siitäkään syystä, n ei voi edes ymmärtää minua, vaikka kuinka yrittäisi, kun minunlaiseni persoona kuuluu kokonaan hänen ajattelukykynsä ulkopuolelle.
Hänessä oli muutama ominaisuus, jonka takia aikoinaan hyväksyin hänet. Ja kuten todettua, itse uskollisena, lojaalina, luotettavana, empaattisena ja rakastavana kumppanina jouduin karvaasti pettymään.
Huldasta sain tietää vasta tänäkesänä. Huldalla on eräs juttu, mitä n hänessä hyötykäyttää. En silti hyväksy tilannetta. Tiedän, että n tarvitsee Huldan, ehkä vielä pitkään, saadakseen hyödyn.
N saa tulla takaisin minun luokseni, jos kuitenkin jättää Huldan. Mutta epäilen, että siihen mennessä, vaikka olen kuinka kunnollinen, olen jo myös minä, ainakin saattanut löytää arvoistani seuraa. - 4+17=21
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Hei taas, näissä merkeissä! N on lähtenyt luotani jo aikaisemmin. Vauhditin, kun alkoi näkyä rajattomuuden oireet, alkoi juoda, ja hänellä karkasi vähän mopo käsistä. Esitys ja teeskentelyky rapisi.
Oli tuuliajolla pitkään, loikki h:n luota toisen luo pitkään, ennenkuin "kiinnittyi" Huldaan. Ne eivät nyt vaan mitenkään ole eivätkä olleet minunkaltaisiani, ne muut. Ne nyt vaan olivat ihan erilaisia. Olen oma persoonani. En ole toisten kaltainen. Minulla on oma henkilöhistoriani, kuten myös niillä muilla.
En pode minkäänlaista rajattomuutta, muut eivät ole itseni jatkeita. Jokainen on vastuussa itsestään ja teoistaan. Naiset, kuten miehetkin, ovat keskenään hyvin erilaisia, kaikki. Ei ole kahta samanlaista ihmistä maanpäällä. Sitten on vielä ihmistyyppejä.
Tyypillisiä naisia tälle kyseiselle n:lle ovat sellaiset, jotka eivät suinkaan keskity häneen, vaan heillä on useita miehiä kk:ssa/v:ssa. Myös hänen kaikki entiset pitkäaikaiset ovat sutjakkaasti siirtyneet seuraaviin suhteisiin. Hänen tilapäisillään on myös usein päihteet ongelmana, tai vahvasti ainakin mukana elämässä. Se jo sinänsä jättää jälkiä luonteeseen. Jotkut hänen entisistään ovat olleet tulevia alkoholisteja.
Minä taas, en ole seikkailijatarta leikkinyt sitten nuoruusvuosien. Alkoholi ei ole kuvioihini sen koommin kuulunut kuin ruokajuomana ja ehkä hiukan jossain juhlissa. Arvostan myös itseäni aivan toisella lailla, kuin nämä hänen muut uhrinsa.
Siitäkään syystä, n ei voi edes ymmärtää minua, vaikka kuinka yrittäisi, kun minunlaiseni persoona kuuluu kokonaan hänen ajattelukykynsä ulkopuolelle.
Hänessä oli muutama ominaisuus, jonka takia aikoinaan hyväksyin hänet. Ja kuten todettua, itse uskollisena, lojaalina, luotettavana, empaattisena ja rakastavana kumppanina jouduin karvaasti pettymään.
Huldasta sain tietää vasta tänäkesänä. Huldalla on eräs juttu, mitä n hänessä hyötykäyttää. En silti hyväksy tilannetta. Tiedän, että n tarvitsee Huldan, ehkä vielä pitkään, saadakseen hyödyn.
N saa tulla takaisin minun luokseni, jos kuitenkin jättää Huldan. Mutta epäilen, että siihen mennessä, vaikka olen kuinka kunnollinen, olen jo myös minä, ainakin saattanut löytää arvoistani seuraa."N saa tulla takaisin minun luokseni, jos kuitenkin jättää Huldan."
Niin miehessä itsessään eikä sinussa ole mitään vikaa...vaan vika on noissa toisissa naisissa...kuullostaa jotenkin hullulta sekin...mistä sinä tiedät että noilla muilla on useita miehiä viikossa...
Ilmeisesti olet joko noiden naisten ystävätär ja he ovat kertoneet miehistään tai itsekin olet sitten ollut tekemisissa niiden toisten naisten miesten kanssa...ja he ovat kertoneet...tai Ännäsi on kertonut ja sinä olet uskonut tai oletko peräti ollut paikalla noiden naisten asunnoissa ns. jalkaa pitämässä...kun niillä niitä miehiä on ollut...kun käsitykseni mukaan toisten miehistä on hankala tietää jos ei itse ole paikalla tai ao. kerro...kuulopuhteet ja luulot on vain puheita...
Mutta joo..noh sun auta ny muuta kuin toivoa että kumppanisi jättää Huldansa...ja kokeilla sitä seksin laadun ja määrän lisäämistä hänen suhteensa ym. huomion lisäämistä...josko siitä olisi apuja...ja yrittää tarjota enemmän/paremmin/kiinnostavammin sitä hyöytyä mitä tuo Hulda tarjoaa...
mutta en taida uskoa että kumppanisi on sillä tavoin narsisti...koska niin kiihkeästi haluat hänet takaisin...etkä sinä ole sillä tavoin narsistin uhri...
Olet vain nainen, joka on "jätetty" toisen naisen vuoksi...eikä se aina tarkoita sitä että kumppani/jättäjä on narsisti... - Jotain ymmärtämättä
4+17=21 kirjoitti:
"N saa tulla takaisin minun luokseni, jos kuitenkin jättää Huldan."
Niin miehessä itsessään eikä sinussa ole mitään vikaa...vaan vika on noissa toisissa naisissa...kuullostaa jotenkin hullulta sekin...mistä sinä tiedät että noilla muilla on useita miehiä viikossa...
Ilmeisesti olet joko noiden naisten ystävätär ja he ovat kertoneet miehistään tai itsekin olet sitten ollut tekemisissa niiden toisten naisten miesten kanssa...ja he ovat kertoneet...tai Ännäsi on kertonut ja sinä olet uskonut tai oletko peräti ollut paikalla noiden naisten asunnoissa ns. jalkaa pitämässä...kun niillä niitä miehiä on ollut...kun käsitykseni mukaan toisten miehistä on hankala tietää jos ei itse ole paikalla tai ao. kerro...kuulopuhteet ja luulot on vain puheita...
Mutta joo..noh sun auta ny muuta kuin toivoa että kumppanisi jättää Huldansa...ja kokeilla sitä seksin laadun ja määrän lisäämistä hänen suhteensa ym. huomion lisäämistä...josko siitä olisi apuja...ja yrittää tarjota enemmän/paremmin/kiinnostavammin sitä hyöytyä mitä tuo Hulda tarjoaa...
mutta en taida uskoa että kumppanisi on sillä tavoin narsisti...koska niin kiihkeästi haluat hänet takaisin...etkä sinä ole sillä tavoin narsistin uhri...
Olet vain nainen, joka on "jätetty" toisen naisen vuoksi...eikä se aina tarkoita sitä että kumppani/jättäjä on narsisti...En ole kiinnostunut niistä toisista naisista. Jonkun heistä tiedän nuoruusvuosilta, ja, tiedän mitä tiedän ja tiedän mistä tiedän. Tottakai joku kanava löytyy, mistä selville saa...
Tämä kyseinen N. Ei ole ensimmäinen kerta kun on lähtenyt "hienosti katetusta juhlapöydästä" sikalaan. On toiminut samansuuntaisesti ennenkin. Hänhän pelkää vastuun ottamista ja tarkkanäköisiä ihmisiä. Kokee itselleen liian vaativaksi pestiksi.
Mistä hemmetistä sinä muuten luulet tietäväsi, onko jonkun täällä kirjoittelijan entinen n. vai ei. Sinua tuntuu kiusaavan joku minussa. En tiedä mikä. Ehkä se, ettei tämä "kahina" n:n kanssa ole lannistanut minua.
Onko niin, että n:n uhrin jotenkin KUULUU lannistua, tai sitten n ei ole voinut olla n.
Kyllä tämä on todella pesunkestävä n. Enkä voi muuten tarjota sitä mitä Hulda tarjoaa. Se ei ole seksi- eikä rahakysymys. Se on eräänlainen muu "liiketaloudellinen" hyödyke. N hyötyy siitä monin tavoin. Huldan laadusta en tosiaankaan tiedä, mutta en usko sillä olevan kovin suuria hengenlahjoja. Ei muuten voisi olla tuollaisen kanssa niin pitkään...
Minä en muuten voinutkaan... - 4+17=21
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
En ole kiinnostunut niistä toisista naisista. Jonkun heistä tiedän nuoruusvuosilta, ja, tiedän mitä tiedän ja tiedän mistä tiedän. Tottakai joku kanava löytyy, mistä selville saa...
Tämä kyseinen N. Ei ole ensimmäinen kerta kun on lähtenyt "hienosti katetusta juhlapöydästä" sikalaan. On toiminut samansuuntaisesti ennenkin. Hänhän pelkää vastuun ottamista ja tarkkanäköisiä ihmisiä. Kokee itselleen liian vaativaksi pestiksi.
Mistä hemmetistä sinä muuten luulet tietäväsi, onko jonkun täällä kirjoittelijan entinen n. vai ei. Sinua tuntuu kiusaavan joku minussa. En tiedä mikä. Ehkä se, ettei tämä "kahina" n:n kanssa ole lannistanut minua.
Onko niin, että n:n uhrin jotenkin KUULUU lannistua, tai sitten n ei ole voinut olla n.
Kyllä tämä on todella pesunkestävä n. Enkä voi muuten tarjota sitä mitä Hulda tarjoaa. Se ei ole seksi- eikä rahakysymys. Se on eräänlainen muu "liiketaloudellinen" hyödyke. N hyötyy siitä monin tavoin. Huldan laadusta en tosiaankaan tiedä, mutta en usko sillä olevan kovin suuria hengenlahjoja. Ei muuten voisi olla tuollaisen kanssa niin pitkään...
Minä en muuten voinutkaan..."Sinua tuntuu kiusaavan joku minussa."
Niin minua kiusaa tuo ristiriitaisuutesi...yhtäältä sanot noin...
"Huldan laadusta en tosiaankaan tiedä, mutta en usko sillä olevan kovin suuria hengenlahjoja. Ei muuten voisi olla tuollaisen kanssa niin pitkään.."
Ikäänkuin pidät Huldaa henkisesti vajaana kun on tuollaisen miehen kanssa...vaikka toisaalta kerrot itse rakastavasi ko. miestä...ja harmittelet joutumistasi ns. kakkosnaisen rooliin, pelkäski patjaksi...
Ja vielä juurikin...
"N saa tulla takaisin minun luokseni, jos kuitenkin jättää Huldan."
Että joo kovin nurinkurista jos Hulda on henkisesti vajaa syystä, että voi olla ko. miehen kanssa...
Mutta jos sinä seurustelet ko. miehen kanssa niin oletkin mitä hienoin/viisain nainen...en voi käsittää tuota...
käsittääkseni mies on sama... - Jotain ymmärtämättä
4+17=21 kirjoitti:
"Sinua tuntuu kiusaavan joku minussa."
Niin minua kiusaa tuo ristiriitaisuutesi...yhtäältä sanot noin...
"Huldan laadusta en tosiaankaan tiedä, mutta en usko sillä olevan kovin suuria hengenlahjoja. Ei muuten voisi olla tuollaisen kanssa niin pitkään.."
Ikäänkuin pidät Huldaa henkisesti vajaana kun on tuollaisen miehen kanssa...vaikka toisaalta kerrot itse rakastavasi ko. miestä...ja harmittelet joutumistasi ns. kakkosnaisen rooliin, pelkäski patjaksi...
Ja vielä juurikin...
"N saa tulla takaisin minun luokseni, jos kuitenkin jättää Huldan."
Että joo kovin nurinkurista jos Hulda on henkisesti vajaa syystä, että voi olla ko. miehen kanssa...
Mutta jos sinä seurustelet ko. miehen kanssa niin oletkin mitä hienoin/viisain nainen...en voi käsittää tuota...
käsittääkseni mies on sama...Se vain menee näin.:)
Sinussa minä huomaan tai ainakin herää pari kysymystä.
Kuinka paljon yleensäkin annat miesten määrittää itseäsi?
Oletko todella sitä mieltä, että n:n kannattaa antaa käydä itsetunnon päälle?
Etkö voisi itsekin kuitata ex tyyppiäsi sillä diagnoosilla, joka hänelle kuuluu, ettei sinun tarvitsisi syvemmin pohtia -miksi?
Rajaton ei ymmärrä ihmisten eroja riittävästi, eikä kumppaneidensa eritotenkaan. Niinpä hän täysin epäoikeutetusti sekoittaa heitä keskenään. Ei tämä minunkaan edes ymmärrä, miksen hyväksy Huldaa. Se tuottaa hänelle kovasti päänvaivaa. Koska Hulda, minä ja luultavasti muutama muu olisi hänen mielestään oivallinen järjestely. N:lla on jonkun eläimen, luultavasti jonkun hyönteisen sielunelämä. - 16+16=32
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Se vain menee näin.:)
Sinussa minä huomaan tai ainakin herää pari kysymystä.
Kuinka paljon yleensäkin annat miesten määrittää itseäsi?
Oletko todella sitä mieltä, että n:n kannattaa antaa käydä itsetunnon päälle?
Etkö voisi itsekin kuitata ex tyyppiäsi sillä diagnoosilla, joka hänelle kuuluu, ettei sinun tarvitsisi syvemmin pohtia -miksi?
Rajaton ei ymmärrä ihmisten eroja riittävästi, eikä kumppaneidensa eritotenkaan. Niinpä hän täysin epäoikeutetusti sekoittaa heitä keskenään. Ei tämä minunkaan edes ymmärrä, miksen hyväksy Huldaa. Se tuottaa hänelle kovasti päänvaivaa. Koska Hulda, minä ja luultavasti muutama muu olisi hänen mielestään oivallinen järjestely. N:lla on jonkun eläimen, luultavasti jonkun hyönteisen sielunelämä."Oletko todella sitä mieltä, että n:n kannattaa antaa käydä itsetunnon päälle?
Etkö voisi itsekin kuitata ex tyyppiäsi sillä diagnoosilla, joka hänelle kuuluu, ettei sinun tarvitsisi syvemmin pohtia -miksi?"
Noh...tiedä sitten mikä kukun itsetunnolla tarkoittaa...minulle se tarkoittaa että tunnen itseni, niin vahvuuteni kuin heikkouteni sellaisenaan, ilman että minun täytyy verrata itseäni toisiin...
Kun sinusta saa sen käsityksen, että vertaat itseäsi toisiin, siihen Ännääsi, koet että hän on henkisesti sinun alapuolellasi kuin myös vertaat itseäsi niihin toisiin ja niiden toisten kautta koet itsesi paremmaksi...
jotenkin ajattelen niin ettei minun itsetuntemustani itsestäni lisää pätkän vertaa se että vain totean, että joo, toinen on narsisti, alkkis tai ns. huono nainen...ja se etten minä ole sellainen...jotenkin todistaisi että olen parempi...
"Koska Hulda, minä ja luultavasti muutama muu olisi hänen mielestään oivallinen järjestely"
niin ymmärtääkseni olet ollut tietoinen kumppanisi toisista naisista koko suhteenne ajan...että tavallaan tuo monen naisen järjestely on sopinut sinullekkin...
Mutta noh...ilmeisesti tuo Hulda on noussut kumppanisi arvoasteikolla sinua ylemmäs...ja se sinua kismittää...on ongelmasi...ja yrität alentaa Huldan arvoa...
Kun minun logiikkani mukaan jos ajattelisin, että Hulda on tyhmä seukatessaan ko. miehen kanssa...niin jos minäkin haluaisin seukata ko. miehen kanssa...niin olisin vähintäänkin yhtä tyhmä...jos en tyhmempikin...jos kerran jo valmiiksi tietäisin, että ko. mies on narsisti... - Jotain ymmärtämättä
16+16=32 kirjoitti:
"Oletko todella sitä mieltä, että n:n kannattaa antaa käydä itsetunnon päälle?
Etkö voisi itsekin kuitata ex tyyppiäsi sillä diagnoosilla, joka hänelle kuuluu, ettei sinun tarvitsisi syvemmin pohtia -miksi?"
Noh...tiedä sitten mikä kukun itsetunnolla tarkoittaa...minulle se tarkoittaa että tunnen itseni, niin vahvuuteni kuin heikkouteni sellaisenaan, ilman että minun täytyy verrata itseäni toisiin...
Kun sinusta saa sen käsityksen, että vertaat itseäsi toisiin, siihen Ännääsi, koet että hän on henkisesti sinun alapuolellasi kuin myös vertaat itseäsi niihin toisiin ja niiden toisten kautta koet itsesi paremmaksi...
jotenkin ajattelen niin ettei minun itsetuntemustani itsestäni lisää pätkän vertaa se että vain totean, että joo, toinen on narsisti, alkkis tai ns. huono nainen...ja se etten minä ole sellainen...jotenkin todistaisi että olen parempi...
"Koska Hulda, minä ja luultavasti muutama muu olisi hänen mielestään oivallinen järjestely"
niin ymmärtääkseni olet ollut tietoinen kumppanisi toisista naisista koko suhteenne ajan...että tavallaan tuo monen naisen järjestely on sopinut sinullekkin...
Mutta noh...ilmeisesti tuo Hulda on noussut kumppanisi arvoasteikolla sinua ylemmäs...ja se sinua kismittää...on ongelmasi...ja yrität alentaa Huldan arvoa...
Kun minun logiikkani mukaan jos ajattelisin, että Hulda on tyhmä seukatessaan ko. miehen kanssa...niin jos minäkin haluaisin seukata ko. miehen kanssa...niin olisin vähintäänkin yhtä tyhmä...jos en tyhmempikin...jos kerran jo valmiiksi tietäisin, että ko. mies on narsisti...Ei ollut koko suhteen ajan toisia naisia. Veti roolia. Tulivat kuvioihin kun "mopo" karkasi käsistä.
Ei kukaan fiksu nainen voi tuollaisen kanssa kauaa seurustella. Toki on käyttänyt minua hyväkseen henkisesti, etsiessään uusia uhreja. Esim. kehuskelemalla, miten on jättänyt minut. Vaikka "jättäminen" ei kestä päivänvaloa.
Älä hyvänen aika alakaan tuon tai kaltaisensa kanssa seurustelemaan, en minäkään ala.
Selitys: pääsee kyllä takaisin, ehdolla, että on kuin "Jack in the Box". Tottelee minua koiran lailla. Tekee vain sen mihin minä suurinpiirtein annan luvan.
Sano minulle, mitä muuta se on ansainnut. Ja sano vielä, luuletko että palaa, näillä ehdoilla. - 15+14=29
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Ei ollut koko suhteen ajan toisia naisia. Veti roolia. Tulivat kuvioihin kun "mopo" karkasi käsistä.
Ei kukaan fiksu nainen voi tuollaisen kanssa kauaa seurustella. Toki on käyttänyt minua hyväkseen henkisesti, etsiessään uusia uhreja. Esim. kehuskelemalla, miten on jättänyt minut. Vaikka "jättäminen" ei kestä päivänvaloa.
Älä hyvänen aika alakaan tuon tai kaltaisensa kanssa seurustelemaan, en minäkään ala.
Selitys: pääsee kyllä takaisin, ehdolla, että on kuin "Jack in the Box". Tottelee minua koiran lailla. Tekee vain sen mihin minä suurinpiirtein annan luvan.
Sano minulle, mitä muuta se on ansainnut. Ja sano vielä, luuletko että palaa, näillä ehdoilla."Ja sano vielä, luuletko että palaa, näillä ehdoilla"
Noh, luulen että palaa, syystä että tarinasi junnaa ny paikoillaan...eikä muuten etene...ilman uusia juonenkäänteitä... - M.B.
15+14=29 kirjoitti:
"Ja sano vielä, luuletko että palaa, näillä ehdoilla"
Noh, luulen että palaa, syystä että tarinasi junnaa ny paikoillaan...eikä muuten etene...ilman uusia juonenkäänteitä...Fiktiivinen kirjoittajapersoona, tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta, jossa oman rajallisen aikansa kirjoitteli.
Eiköhän se tarina tuosta lähde käyntiin kun nyt junnaa paikoillaan :)
Tyylistähän sai vetää ne johtopäätökset, jotka miellyttää. Sen toisen summalausekkeen hyvä kaveri-tar, mikäli olette kaksi eri summalauseketta ;)
*minunkin mielikuvitukseni laukkaa kun sen antaa laukata, lammaslaukkaa, ei kynsilaukkaa* - Jotain ymmärtämättä
15+14=29 kirjoitti:
"Ja sano vielä, luuletko että palaa, näillä ehdoilla"
Noh, luulen että palaa, syystä että tarinasi junnaa ny paikoillaan...eikä muuten etene...ilman uusia juonenkäänteitä...Etenee, on toimintaa oman tulevaisuuden eteen. :))
- 20+15=35
M.B. kirjoitti:
Fiktiivinen kirjoittajapersoona, tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta, jossa oman rajallisen aikansa kirjoitteli.
Eiköhän se tarina tuosta lähde käyntiin kun nyt junnaa paikoillaan :)
Tyylistähän sai vetää ne johtopäätökset, jotka miellyttää. Sen toisen summalausekkeen hyvä kaveri-tar, mikäli olette kaksi eri summalauseketta ;)
*minunkin mielikuvitukseni laukkaa kun sen antaa laukata, lammaslaukkaa, ei kynsilaukkaa*Niin jos ny oikein olen tuosta käsittänyt...tuota Hulda tarinaa on käsitelty jo palstan alusta asti...tässä ny vaan ikäänkuin käänteisesti...tässä halutaan Huldan miestä jos aiemmissa on nimenomaan haluttu Huldaa takaisin...
"Yhden alkkishorahuldan takaisin saaminen näyttää olevan tämän palstan seksiaddikti narsistille se tärkein juttu, jota täällä on jauhettu jo palstan alusta astikka.
"kertokaa mitä mieltä olette onko Hulda narsisti vai ei, miten saan valloitettua Huldan takaisin miksi tuo ********* kelpasi Huldalle ja minä täydellinen ihminen en?"
Noh, minä ny törmäsin tähän Huldaan ensimmäistä kertaa...tässä tarinassa vaan hän olikin sivuosassa ja päätähti oli Huldan mies ja hänen jalkavaimonsa...joka katsoi Huldan miehen kuuluvan itselleen...
"tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta"
Niih, tuosta voi päätellä, kauhean hyvin tunnette toisenne nimimerkkienkin takaa...ilmeisesti olette monetkin sitten keskustelleet yksityisemminkin...jos tuo on fakta tietoa...
vai pitäisikö minun sitte ny päätellä, että itse olet tuo tarinan kirjoittaja...äläkä ny suotta loukkaannu tuosta, mietin vain mistä voit niin tarkkkaan tietää että tarinan kirjoittaja on sama kuin paikallislehteen kirjoittanut... - 8+9=17
20+15=35 kirjoitti:
Niin jos ny oikein olen tuosta käsittänyt...tuota Hulda tarinaa on käsitelty jo palstan alusta asti...tässä ny vaan ikäänkuin käänteisesti...tässä halutaan Huldan miestä jos aiemmissa on nimenomaan haluttu Huldaa takaisin...
"Yhden alkkishorahuldan takaisin saaminen näyttää olevan tämän palstan seksiaddikti narsistille se tärkein juttu, jota täällä on jauhettu jo palstan alusta astikka.
"kertokaa mitä mieltä olette onko Hulda narsisti vai ei, miten saan valloitettua Huldan takaisin miksi tuo ********* kelpasi Huldalle ja minä täydellinen ihminen en?"
Noh, minä ny törmäsin tähän Huldaan ensimmäistä kertaa...tässä tarinassa vaan hän olikin sivuosassa ja päätähti oli Huldan mies ja hänen jalkavaimonsa...joka katsoi Huldan miehen kuuluvan itselleen...
"tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta"
Niih, tuosta voi päätellä, kauhean hyvin tunnette toisenne nimimerkkienkin takaa...ilmeisesti olette monetkin sitten keskustelleet yksityisemminkin...jos tuo on fakta tietoa...
vai pitäisikö minun sitte ny päätellä, että itse olet tuo tarinan kirjoittaja...äläkä ny suotta loukkaannu tuosta, mietin vain mistä voit niin tarkkkaan tietää että tarinan kirjoittaja on sama kuin paikallislehteen kirjoittanut...."tässä halutaan Huldan miestä jos aiemmissa on nimenomaan haluttu Huldaa takaisin.."
oli ny kuinka oli...onko tarinan konna mies vaiko nainen....niin jotain yhteistä kyllä löytyy kummastakin versioista ja se on naisen halveksunta...
Tämä jalkavaimo vaan käyttänyt pikkusen siivompaa kieltä, mutta samat hoo, alkkis , seksiaddikti, teemat löytyvät kyllä tästäkin tarinasta kuin tuosta "totuudenpuhujan" purkauksestakin...Huldaan /naisiin liittyen...
Jos oikein olen ymmärtänyt, juurikin tuo on narsistille tyypillistä...mutta sopii sitä siltikin miettiä että jos kaiken takana on nainen...miten hän voi itsensä ylentää maailman ainokasi kunnolliseksi naiseksi...jopa ns. jalkavaimon osassa... - Jotain ymmärtämättä
8+9=17 kirjoitti:
."tässä halutaan Huldan miestä jos aiemmissa on nimenomaan haluttu Huldaa takaisin.."
oli ny kuinka oli...onko tarinan konna mies vaiko nainen....niin jotain yhteistä kyllä löytyy kummastakin versioista ja se on naisen halveksunta...
Tämä jalkavaimo vaan käyttänyt pikkusen siivompaa kieltä, mutta samat hoo, alkkis , seksiaddikti, teemat löytyvät kyllä tästäkin tarinasta kuin tuosta "totuudenpuhujan" purkauksestakin...Huldaan /naisiin liittyen...
Jos oikein olen ymmärtänyt, juurikin tuo on narsistille tyypillistä...mutta sopii sitä siltikin miettiä että jos kaiken takana on nainen...miten hän voi itsensä ylentää maailman ainokasi kunnolliseksi naiseksi...jopa ns. jalkavaimon osassa...Niin, onhan hyönteisillä aika mutkikkaita systeemeitä, esim. muurahaise ja mehiläiset. Niillä on ne kuningattaret ja..., mutta hetko... niillä ei muuten ole muita naaraita. Mutta jos olisi niin kyllä tämä eniten hyönteisten menoa muistuttaa.
Maailman ainoa kunnollinen nainen on maailman ainoa kunnollinen nainen, vaikka joku hyönteinen jossain pörräisikin. Ei se siitä mihinkään muutu, rakkaat lapset. Totuus ei pala tulessakaan. - 19+1=20
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Niin, onhan hyönteisillä aika mutkikkaita systeemeitä, esim. muurahaise ja mehiläiset. Niillä on ne kuningattaret ja..., mutta hetko... niillä ei muuten ole muita naaraita. Mutta jos olisi niin kyllä tämä eniten hyönteisten menoa muistuttaa.
Maailman ainoa kunnollinen nainen on maailman ainoa kunnollinen nainen, vaikka joku hyönteinen jossain pörräisikin. Ei se siitä mihinkään muutu, rakkaat lapset. Totuus ei pala tulessakaan."esim. muurahaise ja mehiläiset. Niillä on ne kuningattaret ja.."
Noh en tunne hyönteimaailman biologiaa/kautta seksuaalisuutta kovin hyvin...
mutta ohan kuningatterella varmaan kuhnurinsa joka tarpeeseen...ettei ole tarvis siihen yhteen ainoaan "työläiseen" turvautua...eikä jäädä ns. lehdelle soittelemaan...
Hui kauhistus toivottavasti tämä ei ny mee sentäs minkään paikallislehden palstoille...pakko on nauraa täs ny muutakaan voi...
maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa... - 14+2=16
19+1=20 kirjoitti:
"esim. muurahaise ja mehiläiset. Niillä on ne kuningattaret ja.."
Noh en tunne hyönteimaailman biologiaa/kautta seksuaalisuutta kovin hyvin...
mutta ohan kuningatterella varmaan kuhnurinsa joka tarpeeseen...ettei ole tarvis siihen yhteen ainoaan "työläiseen" turvautua...eikä jäädä ns. lehdelle soittelemaan...
Hui kauhistus toivottavasti tämä ei ny mee sentäs minkään paikallislehden palstoille...pakko on nauraa täs ny muutakaan voi...
maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa..."esim. muurahaise ja mehiläiset. Niillä on ne kuningattaret ja.."
Vieläkin naurattaa...
kun tulin assioineeksi tuon vertauksesi ihmismaailmaan ja mieleen tuli kuva...vähäpukeisesta naisesta joka makaa sängyllä tursuten hunajaa odottaen koska seuraava työläinen saapuu tuomaan sitä "siemenmettä"...
anteeksi.. - Jotain ymmärtämättä
19+1=20 kirjoitti:
"esim. muurahaise ja mehiläiset. Niillä on ne kuningattaret ja.."
Noh en tunne hyönteimaailman biologiaa/kautta seksuaalisuutta kovin hyvin...
mutta ohan kuningatterella varmaan kuhnurinsa joka tarpeeseen...ettei ole tarvis siihen yhteen ainoaan "työläiseen" turvautua...eikä jäädä ns. lehdelle soittelemaan...
Hui kauhistus toivottavasti tämä ei ny mee sentäs minkään paikallislehden palstoille...pakko on nauraa täs ny muutakaan voi...
maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa..."mutta ohan kuningatterella varmaan kuhnurinsa joka tarpeeseen...ettei ole tarvis siihen yhteen ainoaan "työläiseen" turvautua...eikä jäädä ns. lehdelle soittelemaan..."
Nonniin! Sitten päästiin asiaan. Viimeinkin.
Täytyy, täytyy jäädä lehdelle soittelemaan. Vaikka olisi kuinkapaljon tarjolla, niin olen päättänyt, etten ole laajemmalti jaossa. Ei ole TUNTEITA muille. Eikä sitäkautta siis sellaista hyväksyntää, että voisin jonkun muun kanssa olla.
Kas kun n-kumppani ei ole minulta vienyt mitään muuta kuin aikaa ja hiukan hermoa. Toki sitä on siinä ihan riittämiin yhden elämän osalle. Mutta, ennenkaikkea, itsekunnioitus, luonne, omatunto ja tunnearsenaali ovat kaikki tallella.
En ole siis tämänkään leikin jälkeen helppo nakki kenellekään. Jaossa en ole ensinkään.
Hyönteisten tunne- ja seksielämä on toista, vaikka totuuden nimessä, en minäkään siitä mitään tiedä. - M.B.
20+15=35 kirjoitti:
Niin jos ny oikein olen tuosta käsittänyt...tuota Hulda tarinaa on käsitelty jo palstan alusta asti...tässä ny vaan ikäänkuin käänteisesti...tässä halutaan Huldan miestä jos aiemmissa on nimenomaan haluttu Huldaa takaisin...
"Yhden alkkishorahuldan takaisin saaminen näyttää olevan tämän palstan seksiaddikti narsistille se tärkein juttu, jota täällä on jauhettu jo palstan alusta astikka.
"kertokaa mitä mieltä olette onko Hulda narsisti vai ei, miten saan valloitettua Huldan takaisin miksi tuo ********* kelpasi Huldalle ja minä täydellinen ihminen en?"
Noh, minä ny törmäsin tähän Huldaan ensimmäistä kertaa...tässä tarinassa vaan hän olikin sivuosassa ja päätähti oli Huldan mies ja hänen jalkavaimonsa...joka katsoi Huldan miehen kuuluvan itselleen...
"tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta"
Niih, tuosta voi päätellä, kauhean hyvin tunnette toisenne nimimerkkienkin takaa...ilmeisesti olette monetkin sitten keskustelleet yksityisemminkin...jos tuo on fakta tietoa...
vai pitäisikö minun sitte ny päätellä, että itse olet tuo tarinan kirjoittaja...äläkä ny suotta loukkaannu tuosta, mietin vain mistä voit niin tarkkkaan tietää että tarinan kirjoittaja on sama kuin paikallislehteen kirjoittanut...Pelkkä heitto tähän viimepäivinä velloneeseen olettamusten soppaan. :D
Ei faktaa ollenkaan, pelkkää samankaltaisuuksien huomioimista käytetyssä kielessä. Ja huvikseni kun kerran muutkin :) Eli en tiedäkään tarkkaan, eikä ole mikään totuus. - 6+4=10
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
"mutta ohan kuningatterella varmaan kuhnurinsa joka tarpeeseen...ettei ole tarvis siihen yhteen ainoaan "työläiseen" turvautua...eikä jäädä ns. lehdelle soittelemaan..."
Nonniin! Sitten päästiin asiaan. Viimeinkin.
Täytyy, täytyy jäädä lehdelle soittelemaan. Vaikka olisi kuinkapaljon tarjolla, niin olen päättänyt, etten ole laajemmalti jaossa. Ei ole TUNTEITA muille. Eikä sitäkautta siis sellaista hyväksyntää, että voisin jonkun muun kanssa olla.
Kas kun n-kumppani ei ole minulta vienyt mitään muuta kuin aikaa ja hiukan hermoa. Toki sitä on siinä ihan riittämiin yhden elämän osalle. Mutta, ennenkaikkea, itsekunnioitus, luonne, omatunto ja tunnearsenaali ovat kaikki tallella.
En ole siis tämänkään leikin jälkeen helppo nakki kenellekään. Jaossa en ole ensinkään.
Hyönteisten tunne- ja seksielämä on toista, vaikka totuuden nimessä, en minäkään siitä mitään tiedä."Ei ole TUNTEITA muille. Eikä sitäkautta siis sellaista hyväksyntää, että voisin jonkun muun kanssa olla."
noh sinun tarinasi sikäli poikkeuksellinen, että tosiaan haluat tuon narsistiksi nimeämäsi miehen, ilmeisesti kokonaan omaksesi...ja olet valmis odottamaan häntä...
Että joudut sitten enimmäkseen ikäänkuin soittelemaan ikävän/kaihon säveliä siihen asti...kunnes hän palaa Huldansa luota ja saat palkintosi kaikesta vaivanäöstäsi ja vuosien odottamisesta... - 2+11=13
M.B. kirjoitti:
Pelkkä heitto tähän viimepäivinä velloneeseen olettamusten soppaan. :D
Ei faktaa ollenkaan, pelkkää samankaltaisuuksien huomioimista käytetyssä kielessä. Ja huvikseni kun kerran muutkin :) Eli en tiedäkään tarkkaan, eikä ole mikään totuus."Pelkkä heitto tähän viimepäivinä velloneeseen olettamusten soppaan. :D"
Noh noista olettamuksistahan ja niiden heittelystä ne sopat syntyvätkin...ja kai joillain on niitäkin tarve keitellä ja hämmentää kun ei muutakaan sanottavaa keksi...
"tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta, jossa oman rajallisen aikansa kirjoitteli."
mutta joo...vois olettaa että tuohon heittoon jo tarvitaan tietämystäkin...eikä se oikein olekkaan enää heitto...kun tuttu ei voi olla jos ei tunnekkaan... - M.B.
2+11=13 kirjoitti:
"Pelkkä heitto tähän viimepäivinä velloneeseen olettamusten soppaan. :D"
Noh noista olettamuksistahan ja niiden heittelystä ne sopat syntyvätkin...ja kai joillain on niitäkin tarve keitellä ja hämmentää kun ei muutakaan sanottavaa keksi...
"tuttu myös erään paikallislehden humoristiselta "vastaus"-palstalta, jossa oman rajallisen aikansa kirjoitteli."
mutta joo...vois olettaa että tuohon heittoon jo tarvitaan tietämystäkin...eikä se oikein olekkaan enää heitto...kun tuttu ei voi olla jos ei tunnekkaan...Jotta kommentti terävöityy kohdilleen, niin kirjoitustyylissä on tuttuutta :)
Itsehän olen sitä mieltä, että eri ihmiset voivat hyvinkin kirjoitella keskenään samankaltaisella tyylillä. Johan tuo kirjallisuuskin on sitä ihtiään. Kuka mitenkin kirjoittaa ja milloin mitenkin ja ketkä keskenään samankaltaisesti.
Samaa tietämystä ja samaa logiikkaa siis kuin vellovassa sopassa. Ei sen enmpää kohdilleen osuvaa, jos ei sitten hirveästi viereenkään noilla kriteereillä.
- lotrikko
älä mieti kunnei sulla ole siihen mitään välineitä
- Jotain ymmärtämättä
Jos tarkoitat alkoholismia, kuten sinulla, ei olekaan.
- lotrikko
Jotain ymmärtämättä kirjoitti:
Jos tarkoitat alkoholismia, kuten sinulla, ei olekaan.
viestini oli aloittajalle, muutitko nimesi välillä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 60803
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111773- 46650
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla213588- 42543
- 52526
- 76523
- 22506
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k82483Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37480