Huonosti käyttäytyvä lapinporokoiranarttu

No porokoira on haastava rotu, mutta ihanin rotu maailmassa, ja lisäksi kotimainen. Minulla on porokoirauros, jonka kouluttaminen on ollut monella tavalla haastavaa. Nartut on useimmin pehmeämpiä, eli muistavat varsinkin epämiellyttävät asiat pitkään, eivätkä palaudu huonoista kokemuksista helposti.

Porokoira kun käyttää ääntään herkästi (varsinkin työssään), niin sehän on selvä että se kommunikoi haukkumalla aika monessa tilanteessa. Usein lenkillä toisen koiran nähdessään porokoiralla voi olla epävarmuutta että miten asia hoidetaan jos sitä ei ole koulutettu mitenkään. Porokoira kun on itsenäinen rotu, joka on hoitanut myös porojen paimentamisen lisäksi ympäristön ja lauman vartioimista kutsumattomilta vierailta, niin se voi ottaa "johdon" ja yrittää karkoittaa lauman ulkopuoliset (eli tässä vastaantulevat koirat) pois.

Eli yksi asia olisi että sen pitäisi saada ehdottomasti kaikissa tilanteissa luottamaan omistajaansa, ja siihen että omistaja hoitaa kyllä mahdolliset vaaratilanteet. Muuten porokoira ottaa itse ohjat käsiinsä. Kyllä mun mielestä tuonkin ikäisen koiran voi saada oppimaan kohtaamaan sille vieraita koiria nätisti, mutta voi olla että siinä saa tehdä jopa vuodenkin tai pidempään töitä sen eteen. Mutta se pitää ymmärtää että tuo käytös on porokoiralla verissä, joten se olisi vaatinut pennusta asti hyvää sosiaalistamista ja sen energian oikein kanavoimista.

Mun mielestä sun kannattaisi lukea muutamia koirapsykologiakirjoja ennen kuin menet ongelmakoirakouluttajalle. Esim. Tuire Kaimio: Koiran käyttäytyminen, Anders Hallgren: Tottelevainen koira / ongelmakoiria ja koiraongelmia ja uusi Tommy Wirenin kirja vois olla hyvä. Niistä vois saada vinkkejä miten voisi aloittaa sen koulutuksen. Niitä voi löytyä kirjastosta.

Narttuporokoiralla on se hyvä että se on hyvin nöyrä ihmiselle ja helppo kouluttaa kannustamalla ja palkitsemalla. Agility mun mielestä sopii hyvin porokoiralle, ja se tarvitsee paljon aktiviteettia muutenkin jos ei pääse tekemään paimennustyötä. Mun porokoirani ainakin tykkää valtavasti agilitystä.

Miksi sinä kyselet samaa joka osioissa?

Myös Poromiehen koira -kirja on hyvä kirja lukea, varsinkin sellaisen joka hankkii porokoiran. Siinä on hyvin selvitetty porokoiran taustaa, jotta voi ymmärtää miten porokoira toimii. Mutta siis kannattaa miettiä että pystytkö tarjoamaan niin paljon koulutusta ja aikaa kuin tuo koira tarvitsee, koska porokoiralle ei tee hyvää vaihtaa kovin usein kotia.

Aika varmaa on että nuo koirat nykyisessä kodissa eivät tule myöhemminkään tulemaan toimeen, koska niillä on liian pieni ikäero. Usein porokoirat tarvitsee paljon ikäeroa että voivat olla selvillä arvojärjestyksestä. Niin kauan asiat oli hyvin, kun oli joku vanhempi ylimpänä. Porokoira kun on sellainen että se helposti pyrkii kiipeämään koiralaumassa ylimmäksi.

Onnea paljon, jos saat ottaa tuon nuoremman itsellesi. Porokoira on parhaimmillaan aarre ja ihmisen paras ystävä, mutta epätasapainoisena todella hankala koira.