Eli serkuillani on kaksi lapinporokoiranarttua, toinen 4-vuotias ja toinen 3-vuotias. Aikaisemmin on perheellä ollut myös vanhempi narttukoira, kuoli kylläkin vuosi sitten syöpään.
Vanhan koiran vielä elossa oltua kaikki koirat tulivat hyvin toimeen, leikkivät keskenään jne. Vanhin koira oli pomo, sitten toiseksi vanhin ja tämän jälkeen nuorin. Arvojärjestys ei ollut kovin tiukka, mutta meni suunnilleen noin.
Vanhimman koiran kuoltua nuoremmat koirat rupesivat ottamaan yhteen. Niitä ei enää voitu pitää samassa paikassa, ja molempien agressiivisuus toisiaan kohtaan kasvoi vähitellen.
Nyt perhe on luopumassa toisesta koirasta, ja nuorempi koira onkin ollut useamman kerran minulla hoidossa Espoossa. Saattaisin varmaan saada koiran, jos saan sen ongelman hoidettua.. Se on elänyt koko elämänsä maalla eikä ole tottunut muihin koiriin. Toisen koiran nähdessään se menee aivan sekaisin, haukkuu ja vetää hulluna. Kotona se on maailman kiltein, ei murahda ikinä ja seuraa johtajaa kaikkialle. Todella ihmisystävällinen on, vain epäilyttäviä esim. mustapukuisia miehiä saattaa murista, muuten todella kiltti vieraille jne.
Koira on todella miellyttämishaluinen, reipas ja tottelevainen. Olen kouluttanut sen osaksi ja se on melko kiintynyt minuun. Haluasin harrastaa sen kanssa agilityä koska lahjakas hyppääjä se on kokoonsa nähden. Hyppää kolme kertaa itsensä kokoisia esteitä kevyen näköisesti.
Vaikka olen vasta 12, olen useiden mukaan yksi parhaimpia tuntemiaan koirankouluttajia. Koulutankin usein tuttujenki koiria agilityyn, jäljestykseen ja peruskoulutan. Tätä koiraa en kuitenkaan saa ruotuun muiden koirien suhteen.
Kannattaako minun viedä koira ongelmakouluttajalle? Yksityiskäynti maksaa n. 100e, enkä usko yhden käynnin riittävän. Kiitos kovasti kaikille auttaneille!
Vanhan koiran vielä elossa oltua kaikki koirat tulivat hyvin toimeen, leikkivät keskenään jne. Vanhin koira oli pomo, sitten toiseksi vanhin ja tämän jälkeen nuorin. Arvojärjestys ei ollut kovin tiukka, mutta meni suunnilleen noin.
Vanhimman koiran kuoltua nuoremmat koirat rupesivat ottamaan yhteen. Niitä ei enää voitu pitää samassa paikassa, ja molempien agressiivisuus toisiaan kohtaan kasvoi vähitellen.
Nyt perhe on luopumassa toisesta koirasta, ja nuorempi koira onkin ollut useamman kerran minulla hoidossa Espoossa. Saattaisin varmaan saada koiran, jos saan sen ongelman hoidettua.. Se on elänyt koko elämänsä maalla eikä ole tottunut muihin koiriin. Toisen koiran nähdessään se menee aivan sekaisin, haukkuu ja vetää hulluna. Kotona se on maailman kiltein, ei murahda ikinä ja seuraa johtajaa kaikkialle. Todella ihmisystävällinen on, vain epäilyttäviä esim. mustapukuisia miehiä saattaa murista, muuten todella kiltti vieraille jne.
Koira on todella miellyttämishaluinen, reipas ja tottelevainen. Olen kouluttanut sen osaksi ja se on melko kiintynyt minuun. Haluasin harrastaa sen kanssa agilityä koska lahjakas hyppääjä se on kokoonsa nähden. Hyppää kolme kertaa itsensä kokoisia esteitä kevyen näköisesti.
Vaikka olen vasta 12, olen useiden mukaan yksi parhaimpia tuntemiaan koirankouluttajia. Koulutankin usein tuttujenki koiria agilityyn, jäljestykseen ja peruskoulutan. Tätä koiraa en kuitenkaan saa ruotuun muiden koirien suhteen.
Kannattaako minun viedä koira ongelmakouluttajalle? Yksityiskäynti maksaa n. 100e, enkä usko yhden käynnin riittävän. Kiitos kovasti kaikille auttaneille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hallinnan opettelulla ja vahvistamisella, luottamuksen kasvattamisella, saat ongelman vähintään kuriin, jos nyt koira ei ikinä hyväksyisikään muita koiria leikkimiseen saakka. On se mahdollista saada kuitenkin sietämään muita ja suoriutumaan ohituksista ja kaupunkielämästä mallikkaasti.
Koirankoulutukseen vaikuttaa niin paljon kyky lukea koiraa. Se ei katso ikää ;) Menisin käymään kouluttajalla, jos ottaisin tuollaisen koiran, enkä saisi siihen itse muutosta aikaiseksi. Tiedosta haaste ja ota se vastaan, tai ole ottamatta. Mutta tiedä, mitä olet ottamassa ;)
Hyvin sanottu, paremmin en itsekkään osaisi asiaa muotoilla. Luottamus on varsinkin porokoiralla se ykkösjuttu. Ilman sitä ei saa mitään, mutta sen kanssa porokoira voi olla aarre.
Tollaset ongelma koirat olisi syytä heti viedä eläinläärille piikille.
Sillä saadaan rotu pysymään hyvänä.
Muuten pilaavat kaikkien koirien maineen.