Eli serkuillani on kaksi lapinporokoiranarttua, toinen 4-vuotias ja toinen 3-vuotias. Aikaisemmin on perheellä ollut myös vanhempi narttukoira, kuoli kylläkin vuosi sitten syöpään.
Vanhan koiran vielä elossa oltua kaikki koirat tulivat hyvin toimeen, leikkivät keskenään jne. Vanhin koira oli pomo, sitten toiseksi vanhin ja tämän jälkeen nuorin. Arvojärjestys ei ollut kovin tiukka, mutta meni suunnilleen noin.
Vanhimman koiran kuoltua nuoremmat koirat rupesivat ottamaan yhteen. Niitä ei enää voitu pitää samassa paikassa, ja molempien agressiivisuus toisiaan kohtaan kasvoi vähitellen.
Nyt perhe on luopumassa toisesta koirasta, ja nuorempi koira onkin ollut useamman kerran minulla hoidossa Espoossa. Saattaisin varmaan saada koiran, jos saan sen ongelman hoidettua.. Se on elänyt koko elämänsä maalla eikä ole tottunut muihin koiriin. Toisen koiran nähdessään se menee aivan sekaisin, haukkuu ja vetää hulluna. Kotona se on maailman kiltein, ei murahda ikinä ja seuraa johtajaa kaikkialle. Todella ihmisystävällinen on, vain epäilyttäviä esim. mustapukuisia miehiä saattaa murista, muuten todella kiltti vieraille jne.
Koira on todella miellyttämishaluinen, reipas ja tottelevainen. Olen kouluttanut sen osaksi ja se on melko kiintynyt minuun. Haluasin harrastaa sen kanssa agilityä koska lahjakas hyppääjä se on kokoonsa nähden. Hyppää kolme kertaa itsensä kokoisia esteitä kevyen näköisesti.
Vaikka olen vasta 12, olen useiden mukaan yksi parhaimpia tuntemiaan koirankouluttajia. Koulutankin usein tuttujenki koiria agilityyn, jäljestykseen ja peruskoulutan. Tätä koiraa en kuitenkaan saa ruotuun muiden koirien suhteen.
Kannattaako minun viedä koira ongelmakouluttajalle? Yksityiskäynti maksaa n. 100e, enkä usko yhden käynnin riittävän. Kiitos kovasti kaikille auttaneille!
Vanhan koiran vielä elossa oltua kaikki koirat tulivat hyvin toimeen, leikkivät keskenään jne. Vanhin koira oli pomo, sitten toiseksi vanhin ja tämän jälkeen nuorin. Arvojärjestys ei ollut kovin tiukka, mutta meni suunnilleen noin.
Vanhimman koiran kuoltua nuoremmat koirat rupesivat ottamaan yhteen. Niitä ei enää voitu pitää samassa paikassa, ja molempien agressiivisuus toisiaan kohtaan kasvoi vähitellen.
Nyt perhe on luopumassa toisesta koirasta, ja nuorempi koira onkin ollut useamman kerran minulla hoidossa Espoossa. Saattaisin varmaan saada koiran, jos saan sen ongelman hoidettua.. Se on elänyt koko elämänsä maalla eikä ole tottunut muihin koiriin. Toisen koiran nähdessään se menee aivan sekaisin, haukkuu ja vetää hulluna. Kotona se on maailman kiltein, ei murahda ikinä ja seuraa johtajaa kaikkialle. Todella ihmisystävällinen on, vain epäilyttäviä esim. mustapukuisia miehiä saattaa murista, muuten todella kiltti vieraille jne.
Koira on todella miellyttämishaluinen, reipas ja tottelevainen. Olen kouluttanut sen osaksi ja se on melko kiintynyt minuun. Haluasin harrastaa sen kanssa agilityä koska lahjakas hyppääjä se on kokoonsa nähden. Hyppää kolme kertaa itsensä kokoisia esteitä kevyen näköisesti.
Vaikka olen vasta 12, olen useiden mukaan yksi parhaimpia tuntemiaan koirankouluttajia. Koulutankin usein tuttujenki koiria agilityyn, jäljestykseen ja peruskoulutan. Tätä koiraa en kuitenkaan saa ruotuun muiden koirien suhteen.
Kannattaako minun viedä koira ongelmakouluttajalle? Yksityiskäynti maksaa n. 100e, enkä usko yhden käynnin riittävän. Kiitos kovasti kaikille auttaneille!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lapinkoirat ovat lutuisesta ulkonäöstään huolimatta tai juuri sen takia melko tympeitä koulutettavia. Erityisesti urokset. Eivät tule toimeen muiden koirien kanssa vaan rähisevät kellon ympäri kaikille muille paitsi talonväelle.
Jos sinun täytyy se koira jonnekin viedä niin jätä ainakin viemättä sinne agilityyn. Mieluummin piikille. Ei mene sekuntiakaan kun se on jonkun toisen koiran kintussa kiinni. Hommaa sinne harrastuksiisi joku kunnon rotu; lapinkoirat ovat lahopäitä. Ihme vaan että niitä näkee niin paljon.
Vau no sieltähän tuli taas asiallinen kommentti. Tyyliin: minä kun sanoin että asia on näin niin sehän muuten on näin. Mitään perusteluita väitteille ei anneta, eikä osata väitettä myöskään mitenkään tukea vaan mielivaltaisesti on nyt päätetty näin. Tee kaikille palvelus äläkä anna neuvoja, jos sulla on ittelläs jotain henkilökohtasesti hampaan kolossa jotain rotua kohtaan etkä niistä edes tiedä. Ja jos sulla on ollu joku yksi huono yksilö tai pari niin se ei tarkota että kaikki lapinporokoirat pitäs hävittää, ja että kaikki olisivat ihan kelvottomia.
Mutta itse aloittajan viestiin että; Varmasti on todella vaikeaa sosiaalistaa enää tuon ikäinen koira, ja voi olla että ei onnistu. Omistaja on tehnyt siinä virheen että koira ei ole päässyt tutustumaan toisiin koiriin ollenkaan joten nyt se on sitten ihan hukassa miten toisten koirien kanssa tulisi käyttäytyä ja yrittää varmaankin dominoida jokaista vierasta koiraa kun se haluaa olla pomo. Kannattaa kysyä apua ihan ammattilaiselta että mikä on hänen mielipiteensä, mutta jos päätät ottaa tämän nartun itsellesi saat varautua varmaankin siihen että toista koiraa et pysty ottamaan ennen kuin aika jättää tästä koirasta. Pennun kanssa voisi vielä pärjätä mutta kun pentu kasvaa isommaksi ja rupeaa kokeilemaan paikkaansa laumassa syntyisi takuulla tappeluita tämän vanhemman nartun kanssa.
Jotkut ihmiset se kuvittelee että kun maalla asutaan se on se onnela koiralle, vaikka pahimmassa tapauksessa käy niin että koira on vain omakotitalon pihalla narun jatkeena tai saa liikuntansa lähinnä pihalla juoksentelusta ja sitten myös unohdetaan kokonaan sosiaalistaa se koira kun ajatellaan että no eihän täällä ole toisia koiria, ei sitä tarvitse, eikä sen siksi tarvitse tulla toimeen välttämättä muiden koirien kanssa. Sitte myöhemmin kylvetään tätä maalaiskasvatuksen satoa. Ja huom. sanoin jotkut ei kaikki.
Kyllä lapinkoirat ovat tyhmyydessä samaa aatelia kuin dalmatialaiset. Maalaiskasvatus ei auta avaajan kertomaa koiraa sen paremmin kuin toista kommentoijaakaan. Jälkimmäiselle höperölle tiedoksi, että mainitsemani terrieri ei ole mitään sukua terrierille, muuten kuin nimensä puolesta. Rotuna hjuva agilityyn ja ekakoiraksi.
ps. Avaajan tulee filtteroida nuo pöljien JA ilkeiden höpöttäjien kommentit. Minä olen kokenut koirankouluttaja ja tiedän nämä asiat. Minulla on myös kissa
Huom! Lapinkoira on eri asia kuin lapinporokoira. Ja myöskin eri tavalla koulutettavia. Ja lapinkoira on kyllä helposti koulutettava mun mielestä, lapinporokoira kyllä myös omalla tavallaan.
Eläköön, olemme siis saaneet keskuuteemme ihan aidon koirankouluttajan joka sanoo niin kuin asiat ovat? Hienoa, kerrassaan hienoa... ;D
Jotenkin kyllä haiskahtaa ihan siltä viestisi perusteella, että sinulla voi olla pulaa asiakkaista. ;D Ihmettelen ellei ole...
Mutta laita toki meriittisi näkyville, ettet turhaan täällä lämpimiksesi puhu. Tuloksia ja referenssejä lienee saatavilla? Me kaikki odotamme...
Tosi ärsyä!!Etkö tollo älyä koirulin sisäistä kauneutta!
Lisään vielä aloitusviestiini:
Narttu pelkää hiukan kovia ääniä, ja pelkää se varmaankin myös niitä muita koiria. Cesar Millanin sanoin: Pelokas koira haukkuu.
Saattaahan syynä olla myös dominointi, siitä en ole varma. Tiedän, että Tuon ikäistä koiraa voi olla vaikeaa sosiaalistaa, mutta haluaisin ainakin yrittää.
Kiitos järkevästä kommentistasi Ei terriereitä:)
Ja sinulle, Tiibetinterrieri? : Narttu on todella ihmisystävällinen ja fiksu koira. En voisi kuvitellakkaan vieväni sitä lopetettavaksi: se on lahjakas, kaunis ja fiksu koira! Ja miten niin "hanki joku kunnon rotu"? Lapinkoira jos joku on _kunnon_ koirarotu; toisin kuin joku ylijalostettu cihuahua. Ja "tympeitä koulutettavia"? Sanoin juuri, että se on miellyttämishaluinen ja tottelevainen.
Lukekaa siis aloitusviesti kunnolla ennen kuin tulette haukkumaan, ja ajatelkaa jos olisitte itse tässä tilanteessa. Lopettaisitteko koiran? Ei, en usko että kukaan aito eläinystävä veisi noin hyvän koiran piikille. Jos en saa sitä koulutettua kaupunkikoiraksi, annan sen jatkaa elämäänsä maalla. Ajattelen koiran parasta.. toisin kuin eräät.
jos hommat kondiksess niin mitä kyselet?
Hän pyysi kai apua siihen rähinäongelmaan, ei vittuilujasi. Ellei ole järkevää sanottavaa niin miksi vaivauduit?
No oletko käynyt ihan tavallisessa koirakoulussa sen kanssa?
Ja nuo rotukohtaiset määritelmät voit ihan rauhassa jättää omaan arvoonsa. Yksilöstä ja ohjaajan sitoutumisesta peruskoulutuksessa on kyse. Toki palveluskoira on palveluskoira, mutta olen nähnyt tokon voittajaluokassa suomenajokoiran ja ryhmässämme on dalmatialainen, joka menee ihan koht. hyvin.
Agilityn suhteen kannattaa odottaa vielä koht. kauan. Sen pitää ensin olla hyvin hallinnassa - agilityssä kun koira kiihtyy ja silti se pitää pystyä pitämään hallinnassa.