Heipä hei, en tosiaankaan tiedä mille palstalle tämä teksti kuuluu, mutta väliäkö sillä. Asiani on lyhyt, mutta sitä on hankala parilla sanalla kirjoittaa..
Elikkäs joo. Ihan ekaksi saanen ihmetellä, että mikä tekee eron jälkeen teistä vanhemmista niin vaikeita? Ette voi muutakuin tapella ja vihata toisianne. Puhutte pahaa toisistanne ja vielä omille lapsillenne. Tuskimpa kovinkaan monesta erolapsesta on mukava kuunnella kun vanhemmat haukkuvat toisiaan. Ei ainakaan minusta. Mä olen jo pian kaks vuotta saanut kuunnella tätä tällästä. Ite ei olla muka mitään tehty ja aina vaan kaikki on eksän syytä.
(anteeksi muuten yleistäminen, kyllä on varmasti sellaisia asiallisiakin eronneita)
Toisekseen. Onko joku sääntö siihen että lapset, varsinkin tytöt ja eritoten esikois tytöt kuuluu äidille eron jälkeen?? Itse haluaisin asua isäni luona, mutta äitini mielestä paikkani on hänen luonaan. siihen asti että lähen opiskelemaan. äitini vaan sanoo että en arvosta häntä ja rakastan isääni enemmän jos muutan isäni luo. eihän siinä nyt siitä ole kyse. enkö mä saa olla onnellinen? äiti syyllistää ja sanoo mua ilkeäksi lapseksi jos en jää sen kanssa asumaan. nyt syksyllä muutan osittaisesti pariksi kuukaudeksi isälle, mutta en saa vaihtaa osoitettanikaan..
Ja vielä kolmanneksi: ÄLKÄÄ HYVÄNEN AIKA KÄYTTÄKÖ MEITÄ LAPSIA JA NUORIA MINÄÄN VÄLIKAPPALEINA JA TIEDON VÄLITTÄJINÄ. SOPIKAA ITSE ASIANNE. EI MINUA AINAKAAN KIINNOSTA AINA OLLA JOKU TIEDON VÄLITYSKESKUS JOKA HUOLEHTII KAIKESTA. TAPAAMISTEN JÄRJESTELYISTÄ, KULJETUKSISTA JA ELATUSMAKSUISTA YMS... TIETÄÄKSENI SE EI OLE MEIDÄN HOMMAA!!
jos teillä ei ole kerta enää eksiinne rakkauden tunteita eikai teillä pitäis olla enää mitään tunteita (ei edes vihan) älkää sotkeko lapsianne siis siihen väliin. vanhempien ero on muutenkin raskasta.
Elikkäs joo. Ihan ekaksi saanen ihmetellä, että mikä tekee eron jälkeen teistä vanhemmista niin vaikeita? Ette voi muutakuin tapella ja vihata toisianne. Puhutte pahaa toisistanne ja vielä omille lapsillenne. Tuskimpa kovinkaan monesta erolapsesta on mukava kuunnella kun vanhemmat haukkuvat toisiaan. Ei ainakaan minusta. Mä olen jo pian kaks vuotta saanut kuunnella tätä tällästä. Ite ei olla muka mitään tehty ja aina vaan kaikki on eksän syytä.
(anteeksi muuten yleistäminen, kyllä on varmasti sellaisia asiallisiakin eronneita)
Toisekseen. Onko joku sääntö siihen että lapset, varsinkin tytöt ja eritoten esikois tytöt kuuluu äidille eron jälkeen?? Itse haluaisin asua isäni luona, mutta äitini mielestä paikkani on hänen luonaan. siihen asti että lähen opiskelemaan. äitini vaan sanoo että en arvosta häntä ja rakastan isääni enemmän jos muutan isäni luo. eihän siinä nyt siitä ole kyse. enkö mä saa olla onnellinen? äiti syyllistää ja sanoo mua ilkeäksi lapseksi jos en jää sen kanssa asumaan. nyt syksyllä muutan osittaisesti pariksi kuukaudeksi isälle, mutta en saa vaihtaa osoitettanikaan..
Ja vielä kolmanneksi: ÄLKÄÄ HYVÄNEN AIKA KÄYTTÄKÖ MEITÄ LAPSIA JA NUORIA MINÄÄN VÄLIKAPPALEINA JA TIEDON VÄLITTÄJINÄ. SOPIKAA ITSE ASIANNE. EI MINUA AINAKAAN KIINNOSTA AINA OLLA JOKU TIEDON VÄLITYSKESKUS JOKA HUOLEHTII KAIKESTA. TAPAAMISTEN JÄRJESTELYISTÄ, KULJETUKSISTA JA ELATUSMAKSUISTA YMS... TIETÄÄKSENI SE EI OLE MEIDÄN HOMMAA!!
jos teillä ei ole kerta enää eksiinne rakkauden tunteita eikai teillä pitäis olla enää mitään tunteita (ei edes vihan) älkää sotkeko lapsianne siis siihen väliin. vanhempien ero on muutenkin raskasta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Loistava kannanotto!!
Tää pitäis jokaisen eronneen ja eroa harkitsevan lapsen/lasten vanhemman lukea :)
No onhan se kun itse kirjoittaa ja itse vastaa... vai että 14 vuotias... hahhaaaa... miks ileikit lasta?
Sulle on sattunu idiootit ja paskamaiset vanhemmat. Mutta suurimmalle osalle ei, uskon minä.
Meillä ei ole riidelty lasten asioista, ei haukuttu toisia vanehmpia, eikä pidetty lasta viestinviejänä. Meillä osataan elää, kuten pitää.
Kurjaa sinulle ja olen siitä pahoillani, mutta tuo ei pidä kaikissa perheissä paikkaansa.
Kun kerran olet noinkin kypsä, tietänet varmaankin että, sinun tahodollasi on merkitystä ja voit muuttaa isällesi, mikäli isäsi on sinut halukas ottamaan, äitisi ei voi sitä estää mitenkään. Joten sosiaalitoimeen mars asiaa esittämään iskän kanssa.
tiedän joo hyvinkin että tahdollani on merkitystä, mutta se ei ole niin yksi selitteistä.
katsos kun isälläni on rahojen kanssa jotakin ongelmia.. ja kaiketi se on niiden kanssa sössinyt niin, että se on jo periaattees rikollista. niin että äitini on luvannut tuoda tämän asian esille viranomaisten kuullen jos muutan kokonaan isälleni.
anteeksi tuo mun yleistäminen, kyllä mäkin sen tiedän että monetkin osaavat olla ihmisiksi, mutta ei mun vanhemmat. Ja tiedoksenne vaan että olen 14vuotias. en tosiaankaan aikuinen. ehkäpä sitä vaan muuttuu välikappaleena olleena typerän aikuismaiseksi.
pyydän anteeksi tota huonoa kirjoitustani, kun yleistin siinä vähän liikaa. ei ollu tarkoitus =)
niin ja vielä.. mä en pidä mun vanhempia idiootteina. ne ovat tosi mukavia ja ihania, mutta ne eivät vaan osaa pelata yhteen.
Kiitos teille jotka annoitte positiivista kommenttia, mä kirjotan muutenkin paljon kaikenlaista niin oli tosi mukavaa saada hyväntahtoista kommenttia aikuisilta lukioilta =) Kiva että ymmärsitte mitä tuolla tarkoitin!!
Toisaalta pahoitin mieleni siitä että heti kun kirjoittaa jotain tuollaista niin ruvetaan epäilemään aikuiseksi.. Halusin vain kirjoittaa ns. aikuisten palstalle tämän, että te aikuiset voisitte lukea tätä. teillehän tämä oli suunnattu. ei minun ikäsille kahdeksannelle meneville..
Mikset kero omille vanhemmille suoraan, vai viestittelettkö perheenne ongelmia keskenänne täällä? Kuule ei ne perheen ongelmat lopu jos et suoraan niistä kerro
Meneppä nytäidin luokse ja isin, ja kerrot suoraan heille, jospa he korjaisivat asiat, jotta sulla olisi parempi mieli.
JUST NOIN! Anna vihan tulla vaan ulso, kyllä se helpottaa kun oikein raivoaa. Hienoa että lapsi nayttää tunteensa. ;) Täti tässä vähän yrittää auttaa pikkuista.
Kiitos vinkistä.. Olen vaan aina se kiltti tyttö joka ei sano vanhemmilleen ikinä vastaan. Mutta kai sitten kiltit tytötkin saavat välillä sanoa asioita ääneen, ettei tarvitse täällä vieraita äitejä vaivata =) Kiitos teille!!
Vanhempiaan ja lapsiaan ei voi valita. Jos todella haluat muuttaa isän luo ja plet ajatellut kokonaisuuden, voit kertoa äidillesi
- rakastat ja arvostat häntä
- perustella miksi haluat asua isän luona
- sinua satuttaa vanhempien riitely
jos äitisi ei ymmärrä näitä, vaihtoehdot ovat
- sopeudut elämääm äidin luona, vietät molempien vanhempien kanssa aikaa ja keskityt omaan elämääsi
- muutat isäsi luo vastoin äitisi tahtoa, taistelu käyntiin
Oletpa fiksu! Joten jotakin hyvää ovat Sinun vanhempasi saaneet aikaiseksi ja heillä on varmaan ollut paremmat välit aikaisemmin. - Puhu suoraan vaan äidillesi ja sano, että lasta ei saa henkisesti pahoidenpidellä kiristämisellä. Sinulla on myös oikeus sanoa oma mielipiteesi kumman luona haluat asua. Jos vanhempasi eivät ota tätä kuuleviin korviin (tai äitisi) niin voit puhua siitä sosiaaliviranomaisille. Vaikka Sinulla on oikeus sanoa mielipiteesi ja asianomaisten on sitä kuultava niin päätös asiassa voidaan tehdä kuitenkin tahtoasi vastaan, jos joko sosiaaliviranomaiset tai vaikka evioeroprosessin myötä käräjäoikeuskin kuulisi Sinua, tulosta ei voi taata. Sopuero olisi aina parempi lapsillekin. Näin opetettaisiin lapsille tärkeitä asioita siitä, kuinka vaikeidenkin asioiden keskellä voidaan löytää ratkaisuja. Jos olisit minun tyttäreni olisin tosi ylpeä Sinusta.
Eroneuvo sivustoilla käsitellään avioeroja, selaa aiheita.
Tämä on aiheeseen.
Tukea lapsille ja nuorille vanhempien erotessa.
http://www.lskl.fi/neuvokeskus/palvelut_lapsille_nuorille
------------