Mun mielestä sormusten herra on aivan mahtava tarina ja juoni...
MUTTA.... Kirja on kirjotettu mielestäni aika tylsästi ja, että siinä kerrotaan yksi juonen käänne liian hitaasti. Siinä ajassa ehtii aavistaa mitä tapahtuu ja ei välttämättä siitä syystä jaksa lukea.
Itse olenkyllä lukenut sormusten herrat, mutta noin vuosi sitten. Aion lukea uudelleen. Ehkä olin sillon liian nuori ymmärtämään sen kirjan hienouksia.
MUTTA.... Kirja on kirjotettu mielestäni aika tylsästi ja, että siinä kerrotaan yksi juonen käänne liian hitaasti. Siinä ajassa ehtii aavistaa mitä tapahtuu ja ei välttämättä siitä syystä jaksa lukea.
Itse olenkyllä lukenut sormusten herrat, mutta noin vuosi sitten. Aion lukea uudelleen. Ehkä olin sillon liian nuori ymmärtämään sen kirjan hienouksia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
olen kanssi samaa mieltä siitä että kirja on kirjoitettu aika tylsästi, joistain kohti. Etenkin ne kohdat joissa soditaan ei mielestäni ole mitään hienoo. Ymärrän minä myös sen että se on vaikeaa kirjoittaa paperille sodan kulustas, tapahtumista yms...
Muuten pidän kirjaa edelleen parhaana muihin samankaltaisiin kirjoihin verrattuna.
Minäkin olen täydellisen samaa mieltä.Paitsi etten jaksanut lukea koko trilogiaa, joskus toisen kirjan kohdalla lopetin.
Mun mielestä se koko kirja ei ole niin kauhean tylsä(tosin olen kyllä lukenut sujuvamminkin kuluvaa tekstiä) mutta sen alku oli mielestäni aivan mielettömän tylsä!melkein jätin jo silloin kesken, mutta onneksi jatkoin...
Aika paljonkin jännittävämmin olisi voinut kirjan kirjoittaa, mutta kaikista tylsin kohta mielestäni on kuvailu Gorgorothin tasankojen aikaisista maanmuodoista.Siihen meinaa nukahtaa.
mun oli helpompi lukee kirja vasta sit ku olin kattonu ne elokuvat... en tiiä miks, mut jotenki siitä tajus sitte enemmän ja sitä oli mielenkiintosempaa lukee.
Itse historiasta kiinnostuneena nautin tuosta kirjan kerronta tyylistä jossa keskityttiin yksityis kohtiin. On myöskin tärkeää muistaa, että professori ei todellakaan kirjoittanut kirjaa kaupallisessa tarkoituksessa vaan nimen omaan kuvatakseen luomansa maailman historiaa ja juuri tälläisena sitä pitäisi myöskin lukea ja on totta historiaa kuvavaat teokset ovat yleensä suht tylsiä juuri tuon liiallisen yksityis kohtien määrän takia, mutta juuri tuosta minä tarussa nautin.
TSH:n yksityiskohtainen ja "poikkeava" kerronta on teoksen "rikkaus". Ei kaiken luettavan tarvitse edetä pyörremyrskyn vauhdilla. Yksityiskohtainen kerronta on kirjoittajalle vaativaa, mutta mielestäni Tolkien onnistui tässä lähes täydellisesti.
Teos vaatii lukijalta paneutumista, mutta se on TSH:n hyvä puoli. Sen voi lukea uudestaan ja uudestaan ja vieläkin se jaksaa kiinnostaa ja aina siitä löytyy jotain uutta, johon aikaisemmin ei ole kiinnittänyt huomiota.
Kannattaa lukea kirja useampaan kertaan, jos ensimmäisellä kerralla se ei "aukene".
No kokeilepa seuraavaksi lukea Tolkienin Silmarillion tai Keskeneräisten tarujen kirja. Jälkimmäinen varsinkin ravistelee luteita.
olen lukenut KEsekneräisten tarujen kirjasta vain tiettyjä kohtia mitkä kiinnostivat minua, mutta täytyy sanoa että sitä luki ihan mielellään. Täytyy lainata uudelleen ja lukea kokonaan. Tätä ei ole kirjoitettu mitenkään tylsästi.
Silmarillionia en saisi luettua millään. Lainasin sen kerran ja aloin lukea, muttas e loppukin heti ensimmäiset viiden sivun jälkeen. Täytyy ehkä joskus kokeilla lukea se uudelleen paremmalla mielenkiinnolla. =)
Et ole sisäistänyt Tolkienin tekstin luonnetta. Hänen tarkoituksenaan ei ole edetä salamannopeasti pikaleikkauksilla paikasta, tilanteesta ja tunnelmasta toiseen, niin kuin Pottereissa, vaan kertoa lukijalle oikeasta historiasta.
Ja se kerronta onkin jutun juju...
Pidän erittäin paljon Tolkienin leppoisasta ja täysin jäljittelemättömästä kerrontatavasta.
Onhan tekstissä tosin kohtia, joissa edetään hurjaakin kyytiä. Jotenkin tällaisen tempon vaihdoksen huomaa etenkin siinä kohdassa, jossa Tolkien pysähtyi moniksi vuosiksi ja jatkoi sitten eteenpäin.
Hän lopetti Tarun kirjoittamisen kun saattue oli Moriassa Balinin haudalla. Siitä eteenpäinhän meno muuttuu valtavasti. Ei enää mitään pikkuharmeja, vaan megalomaaninen örkkirynnäkkö Valaraukan johdolla, pako yli kaivannon ja Gandalfin kuolema.
Ja taas maistui kirjoittaminen.
Taisi Tolkien loppujen lopuksi tykätä toimintakohdistakin.
"...salamannopeasti pikaleikkauksilla paikasta, tilanteesta ja tunnelmasta toiseen, niin kuin Pottereissa, vaan kertoa lukijalle oikeasta historiasta"
Siis harry potterit ovat samanlaisia, hidastempoisia kuin tsh:t yms vai? Vai onko se toisin päin? Koska jokatapauksessa paha, paha keilioppivirhe!! Hahaa, kielipoliisi vauhdissa. Ei tossa muutebn mitään kileioppivirhettä ole, vaan lause on muuten vain hassu. antakeee olla.