Homot vaativat muita ihmisiä hyväksymään itsensä sellaisena, kuin ovat, mutta ovat silti toisilleen todellisia hirviöitä ja kaukana avoimista ja hyväksyvistä.
Vois olla hyvä vaatia itseltään samaa mitä vaatii muilta.
Vois olla hyvä vaatia itseltään samaa mitä vaatii muilta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kävin viime talvena homobaarissa ja koin justiinsa saman ilmiön.
Ihan saman olen kokenut ja en enää käy missään homo baareissa, koska en voi sietää sellaista muiden halveksimista ja arvostelua. Mieluummin vietänkin aikaa heteroiden seurassa.
Olen varmasti itsekin ollut naama tuimana. Pienessä yhteisössä joutuu vähän väkisinkin miettimään, pyllistääkö eksälle vai hymyileekö juorukanalle, joka päivitteli kovaan ääneen habitustasi. Ja, kun pitää keskittyä, ettei sen ihastuttavan pojan sijaan ympärillä parveile seksiä ehdottavai ällötyksiä, naama on ehkä tiukka.
Menepä pienen kaupungin heterobaariin, niin huomaat täsmälleen samat askelkuviot.Tuimasta ilmeestä huolimatta, pidin varmasti myös sinusta. Kun kanatädit lirkuttavat, meidän maskuliinisten voi olla vaikeampi pyöriä mukana.
Pienessä yhteisössä luovii parhaiten, kun löytää oman vakaan onnellisen tilansa. Jos olet vuosia onnellinen saman siipan kanssa ja hohkaat hyvää mieltä ympärillesi, olet taatusti suosittu myös baarissa.
Missä näet hirviöitä? Kun olen kulkenut maailmalla, homopaikat ovat kaikkialla sellaisia, missä tiedän olevani omieni joukossa ja turvassa. Ilmapiiri on aina ollut lämmin ja vastaanottava.
Todellakin suhtautumisessa seksiin on isoja eroja, vaikka me kaikki olemme homoja. Minä itse kannatan puhtautta, turvallisuuushakuisuutta ja molempien tunteita. On varmasti monia, jotka keskittyvät rohkeammin ja vapaammin aisti-iloihin tai elävät enemmän taitelijaelämää kuin minä. Ulkonäkökeskeisyys, lihasten tuijottelu, roolit ja pukeutumienn ovat aika monitahoinen asia, kuten myös ikä, naisellisuus, läheisyydentarve tai suutelu. Kirjo on hämmentävän suuri.
Muistuttaisin, että meitä homoja on Suomessa kymmeniä tuhansia. Homous ei ole tauti eikä aate, joten meidän persoonamme ja haaveemme vaihtelevat kuten kellä tahansa yksilöllä. Löydät paremmin samanhenkisiä homoja kaupungeista, missä piirit ovat isompia.
Olen seurannut nuorten itsekästä mellastusta hymyssä suin. Toki kurjaa, että nuoret kolhivat itseään, mutta juuri nämä henkilöt osoittavat sen, että Suomi on muuttunut paremmaksi paikaksi meille homoille. Miksi? Ennen meillä oli joka hetki yhteinen vihollinen, jatkuva pelko ja elimme propagandasotaa oikeudestamme elää. Nyt nuorten mellastus on hyvin samaa, mitä muoret aikuiset tekevät sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.
Me kohtaamme pienessä yhteisössä koko Suomen pienoiskoossa. Se on valtava etuoikeus. Kyllä me näemme koko Suomen jännitteet, ilot ja surut.
Moninaisuudesta huolimatta olet aina tervetullut joukkoon. Jos travitset halia, sellainen on tarjolla aina.
Mä olen ainakin ihan avoin ja hyväksyväinen, mutta sen jälkeen kun menin parisuhteeseen oon vähentänyt. Jostain syystä kovin usein pelkkä kiltteys ja kohteliaisuus ja juttelemaan tulo ymmärretään aivan väärin ja sitten saan vastaukseksi ehdottelua - ja semmoisesta en ole kiinnostunut vaan ihan ystävyydestä tai kaveruudesta ilman mitään seksuaalista.
Väkisinkin kyynistyy ja lopettaa ihmisten moikkailun. =(
Samoin. Monesti se kaveruus, juttelu tms. ajaa seksin edelle.
Elämä opettaa että ei välttämättä kannata heti kysellä seksiä.