Olemme siis perheeni kanssa harkitsemassa koiran hankkimista mutta emme oikein ole varmoja minkä rotuinen olisi aika kokemattomille paras. Meillä on ollut suomen pystykorva, mutta se tuli ns. valmiiksi koulutettuna (5w) ja oli enemmänkin piha/tarhakoirana, kun ei sisällä viihtynyt meidän poika pitkiä aikoja kerralla.
Nyt olemme kumminkin harkinneet koiran hankkimista uudelleen parin vuoden jälkeen ja mietimme, että mikä rotu olisi meille paras vai kannattaisiko sitä koiraa hankkia ollenkaan.
Haluaisimme kumminkin sisäkoiran, suht' helppokoulutettavan kun ei kokemusta ole, sellaisen mikä pärjäisi muutaman tunnin yksikseen päivisin, ja lapsia sietäisi. Ei mitenkään pieniä, mutta meillä sellainen 6-vuotias tytöntyllerö on ja 14vuotias poika. Luonteella nyt ei niin ole väliä, mutta enemmänkin seurakoiran kaltaista haemme, kun emme metsästystä tai mitään harrastele. Pihaa meillä on ja järvenrannalla asumme. :)
Että onko kenellään kokemuksia samankaltaisesta tilanteesta, neuvoja tai jotain mikä voisi auttaa tässä tilanteessa; rotuehdotuksia tai muuta?
Nyt olemme kumminkin harkinneet koiran hankkimista uudelleen parin vuoden jälkeen ja mietimme, että mikä rotu olisi meille paras vai kannattaisiko sitä koiraa hankkia ollenkaan.
Haluaisimme kumminkin sisäkoiran, suht' helppokoulutettavan kun ei kokemusta ole, sellaisen mikä pärjäisi muutaman tunnin yksikseen päivisin, ja lapsia sietäisi. Ei mitenkään pieniä, mutta meillä sellainen 6-vuotias tytöntyllerö on ja 14vuotias poika. Luonteella nyt ei niin ole väliä, mutta enemmänkin seurakoiran kaltaista haemme, kun emme metsästystä tai mitään harrastele. Pihaa meillä on ja järvenrannalla asumme. :)
Että onko kenellään kokemuksia samankaltaisesta tilanteesta, neuvoja tai jotain mikä voisi auttaa tässä tilanteessa; rotuehdotuksia tai muuta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
olette jo maailman parhaaseen koirarotuun saaneet tutustua niin miksi vaihtaa? Suokki on erinomainen perhekoira, varsinkin kun sen alusta asti pääsee kasvattamaan. Nuorena toki vaatii liikuntaa aivan järjettömästi, mutta aikuistuttuaan ottaa rauhallisesti. Valitsette vaan sellaisen sopivan rauhallisen yksilön eikä sitä kaikkein vilkkainta, niin ei niitä murrosiän vaikeita vaiheitakaan tarvi pitkään kestää.
Vähän se on tietysti yksilöstä kiinni sitten loppupeleissä että viihtyykö sisällä vai ulkona paremmin. Metsästää ei tarvi, mutta on hyvä tietysti sietää sitä että koira ponkasee jäniksen perään salamana tai kaivaa myyriä välipaloikseen. Sekä haukkuu kaikki siivekkäät ja oravat.
Varmaan huomasitte myös että koiran reviiri ei pääty tontin rajalle, vaan on yleensä koko kylän verran ja vähän naapurikunnan puolellekin, joten tontin aitaaminen olisi asiallista.
Mutta toki, jos haluatte sellaisen joka pysyy paremmin pihalla vapaana, niin silloin vaikka kultainen noutaja, tai joku spanieli voisi olla hyvä vaihtoehto.
Tutustumisen arvoinen rotu teille voisi olla buhund eli norjalainen pihakoira. Se on muistuttaa suomenpystykorvaa, mutta ei karkaile ja on seurakoira.
Helppo kouluttaa ja tulee toimeen lasten kanssa.
Onhan noita tietty muitakin seura pystykorvia, kuten eurasier, lapinkoira, keeshond.