En edelleenkään ymmärrä miksi d-luokan päätteitä nimitellään digi päätteeksi vaikkei niissä mitään dgisignaalia oteta vastaa, saati syöetä kaiutimeen.
0Äänestä
kassakas
D-luokka
Vahvistimien toimintaperiaate voidaan jakaa eri luokkiin. Puhutaan A-, AB-,C-, D- ja uusimpana T-luokista. Paneutumatta nyt sen syvällisemmin niiden periaatteellisiin eroihin, voidaan kuitenkin todeta, että yleisin vahvistinluokka on AB. A-luokan vahvistimia pidetään äänenlaadultaan parhaina, mutta koska niiden transistorit ovat koko ajan "päällä", niiden hyötysuhde on erittäin huono ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tehoa on vähän virrankulutukseen nähden. B-luokan vahvistimet ovat suurempitehoisia ja hyötysuhteeltaan parempia. Ne muodostuvat transistoripareista, joista toinen vahvistaa signaalin negatiivisen ja toinen positiivisen vaiheen. Koska ne ovat näin "päällä" vain puolet ajasta, on hyötysuhde tyypillisesti noin 50 prosenttia. Ongelmana on kuitenkin signaalin kytkentä transistorilta toiselle. Tästä aiheutuu ns. ylimenosäröä. AB-luokka on näiden edellä mainittujen yhdistelmä. Vahvistin toimii pienillä tehoilla A-luokassa ja suurilla B-luokassa. Monet vahvistimet mainostavat A-luokan rakennetta, mutta aidossa A-luokassa toimivia vahvistimia on markkinoilla vain muutamia.
Nyt puhutaan paljon n. D-luokan vahvistimista tai digitaalivahvistimista. Heti alkuun on todettava, että D-luokan vahvistimet eivät toimi millään tavalla digitaalisesti. Toiminta vain muistuttaa D/A-muuntimen (digitaali/analogi) toimintaa. Sisääntuleva signaali näytteistetään ja virtalähde "rekonstruktoi" uudelleen saman aaltomuodon suuremmalla teholla. Koska transistorit ovat aina joko täysin päällä tai kiinni, saavutetaan D-luokan rakenteella erittäin suuri hyötysuhde, parhaimmillaan jopa 90 prosenttia. D-luokan vahvistimet pystyvät kuitenkin toistaman puhtaasti vain matalia taajuuksia ja siksi niitä käytetään pääasiassa subwoofereille.
Uusin tulokas T-luokka, joka on tanskalaisen Tocatta-yrityksen kehittämä vahvistintyyppi. Lisenssi T-luokkaan on myyty Texas Instrumentsille ja pien näemme varmasti soittimissakin jopa 50 watin jatkuvia kanavatehoja. Huom. jatkuvia, ei mitään mahdottomia maksimitehoja.
selvä, kiitoksia =) semmosta vielä että jos kytken kaks subia yhelle kanavalle ja ne subit on vaikka 1kwrms. niin pitäskö vahvarin sitte antaa 2kwrms vai antaako se sen 1kw kummallekki subille?
0Äänestä
humppasepi
Vahvarin teho jakautuu tasaisesti kummallakin subille. 2kw vahvarilla menee siis 1kw per subi. Kuorma pitää olla sama sit kummallakin subilla eikä mikään sekasikiöitä että toinen on kytketty 4 ohmiin ja toinen 1 ohmiin niin silloin tehot ei jakaannu tasaisesti.
0Äänestä
?))
entä miten pitäs kytkeä kun toinen subi on 2x2ohm, ja toinen 2x4ohm. ja vahvari on siis 1 kanavainen. ei alle 1 ohm
Vastaukset 6
Vanhimmat
En edelleenkään ymmärrä miksi d-luokan päätteitä nimitellään digi päätteeksi vaikkei niissä mitään dgisignaalia oteta vastaa, saati syöetä kaiutimeen.
D-luokka
Vahvistimien toimintaperiaate voidaan jakaa eri luokkiin. Puhutaan A-, AB-,C-, D- ja uusimpana T-luokista. Paneutumatta nyt sen syvällisemmin niiden periaatteellisiin eroihin, voidaan kuitenkin todeta, että yleisin vahvistinluokka on AB. A-luokan vahvistimia pidetään äänenlaadultaan parhaina, mutta koska niiden transistorit ovat koko ajan "päällä", niiden hyötysuhde on erittäin huono ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tehoa on vähän virrankulutukseen nähden. B-luokan vahvistimet ovat suurempitehoisia ja hyötysuhteeltaan parempia. Ne muodostuvat transistoripareista, joista toinen vahvistaa signaalin negatiivisen ja toinen positiivisen vaiheen. Koska ne ovat näin "päällä" vain puolet ajasta, on hyötysuhde tyypillisesti noin 50 prosenttia. Ongelmana on kuitenkin signaalin kytkentä transistorilta toiselle. Tästä aiheutuu ns. ylimenosäröä. AB-luokka on näiden edellä mainittujen yhdistelmä. Vahvistin toimii pienillä tehoilla A-luokassa ja suurilla B-luokassa. Monet vahvistimet mainostavat A-luokan rakennetta, mutta aidossa A-luokassa toimivia vahvistimia on markkinoilla vain muutamia.
Nyt puhutaan paljon n. D-luokan vahvistimista tai digitaalivahvistimista. Heti alkuun on todettava, että D-luokan vahvistimet eivät toimi millään tavalla digitaalisesti. Toiminta vain muistuttaa D/A-muuntimen (digitaali/analogi) toimintaa. Sisääntuleva signaali näytteistetään ja virtalähde "rekonstruktoi" uudelleen saman aaltomuodon suuremmalla teholla. Koska transistorit ovat aina joko täysin päällä tai kiinni, saavutetaan D-luokan rakenteella erittäin suuri hyötysuhde, parhaimmillaan jopa 90 prosenttia. D-luokan vahvistimet pystyvät kuitenkin toistaman puhtaasti vain matalia taajuuksia ja siksi niitä käytetään pääasiassa subwoofereille.
Uusin tulokas T-luokka, joka on tanskalaisen Tocatta-yrityksen kehittämä vahvistintyyppi. Lisenssi T-luokkaan on myyty Texas Instrumentsille ja pien näemme varmasti soittimissakin jopa 50 watin jatkuvia kanavatehoja. Huom. jatkuvia, ei mitään mahdottomia maksimitehoja.
http://www.autosound.fi/index.php/vahvistimet.html
selvä, kiitoksia =)
semmosta vielä että jos kytken kaks subia yhelle kanavalle ja ne subit on vaikka 1kwrms. niin pitäskö vahvarin sitte antaa 2kwrms vai antaako se sen 1kw kummallekki subille?
Vahvarin teho jakautuu tasaisesti kummallakin subille. 2kw vahvarilla menee siis 1kw per subi. Kuorma pitää olla sama sit kummallakin subilla eikä mikään sekasikiöitä että toinen on kytketty 4 ohmiin ja toinen 1 ohmiin niin silloin tehot ei jakaannu tasaisesti.
entä miten pitäs kytkeä kun toinen subi on 2x2ohm, ja toinen 2x4ohm.
ja vahvari on siis 1 kanavainen. ei alle 1 ohm
vahvari 1400wrms @ 1ohm
2x4ohm subi 600wrms/1200wmax
2x2ohm subi 1000wrms/3000wmax