Mitkä rodut voivat olla pisimpään yksin kotona, jos on kiireinen tai pitkät päivät koulussa? Olen jo kauan halunnut koiraa, mutta ongelmaksi nousee, etteivät ne voi olla muutamaa tuntia enempää yksistään, tai on hankittava uusi sisustus..
Koska minulla ei ole ennen ollut koiraa, en voi varmaan hankkia kahta, jotka pitäisivät toisilleen seuraa, mutta en haluaisi luopua haaveestanikaan...
Jos voitte auttaa minua niin vastatkaa!!!
Koska minulla ei ole ennen ollut koiraa, en voi varmaan hankkia kahta, jotka pitäisivät toisilleen seuraa, mutta en haluaisi luopua haaveestanikaan...
Jos voitte auttaa minua niin vastatkaa!!!
Vastaukset 17
Vanhimmat
tartte 24 tunnin yhdessäoloa,jos sulla on muuten aikaa olla sen kanssa,harrastaa,lenkkeillä tai jopa kouluttaa kilpailua varten,se pystyy olemaan päivällä yksin.Suurin osa koirista joutuu olemaan työpäivän kotona yksin.
Pahanteko riippuu siitä onko sillä tekemistä,jos sen oleminen on passiivista,varmasti tekee tuhoja.
En ota kantaa kahteen koiraan.
Kannattaa haaveille ja toteuttaa ne.
Kyllä meidän koira (chihuahua) on päivät yksin kun ollaan töissä, tai no kissa seuranaan :) eikä ole koskaan pahojaan tehnyt. Pienempänä ehkä oli voinut tulla "vahinko" lattialle, mutta sekin kylpyhuoneeseen.
Mikäli koira vaatisi 24 h/vrk yhdessäoloa ihmisen kanssa niin tuskimpa kovinkaan monella olisi mahdollisuutta koiraa pitää.
Meillä on koirat viitenä päivänä viikossa kotona 8-9 tuntia päivässä. Neljä koiraa, jokainen eri huoneessa. Eivät tee mitään tuhoja, pitää pennusta asti opettaa olemaan tuhoamatta.
Meillä oli aikasemmin eräs narttu joka tuhosi yksinollessaan. Tähän hankittiin ratkaisuksi iso näyttelyhäkki missä koira oli päivät - häkin täytyy olla iso, niin iso että koira mahtuu venyttelemään, leikkimään... Meillä häkin koko oli 150 cm x 120 cm ja koira mahtui tähän hyvin.
Laki tietysti on häkkiä vastaan mutta pakko on joskus lakia rikkoa etenkin kun koira on itselleen vaaraksi (söi sähköjohtoja, kerran hyppäsi ikkunan läpi pihalle).
Tämän kaverin neuvoille ei kannata kyllä omaa moraalipohjaa koiran otolle perustaa!
Jälleen kerran koira joutuu kärsimään, kun kellä tahansa on mahdollisuus ottaa koira, vaikka neljä!
Koiraa on MAHDOLLISTA rääkätä fyysisesti esim. pitämällä sitä päivät häkissä.
Ihmisillä on ikävä kyllä MAHDOLLISUUS kohdella koiraansa miten tahansa, laeista välittämättä, juuri niin kauan kuin ei jää kiinni.
Kyse ei olekkaan siitä mikä on mahdollista, vaan siitä milloin koiralla on itsellään hyvä olla.
Eikä se katso rotua! Ei ole olemassa sellaista koirarotua joka olisi rakastava lemmikki ja rakastaisi pitkiä yksinoloja. Joskus vain EI ole mahdollista ottaa koiraa itselleen, ennenkuin olosuhteet ovat mahdolliset sille. Tuskin lähdet kauppaan ostamaan häkkiä, ja siihen sopivaa koiraa...
KOIRA ON LAUMAELÄIN!!!!!
Se on sinun mielipiteesi asiasta.
Asenteesi on sellainen että toivon ettei kohdallesi ikinä satu koiraa mikä kärsii eroahdistuksesta - mikä tuhoaa kotona kaiken ja vaarantaa oman terveytebsä.
Ei auttanut kuonokoppa koska osaa repiä myös tassuilla.
Ei auttanut tuhjään huoneeseen laittaminen, tuli kirjaimellisesti ovista läpi. Ja ikkunasta.
Ei auttanut homeopatia, ei eläinlääkärin rauhoittavat.
Nyt kysytte että miksi koiraa ei lopetettu.
Se lopetettiin vuosi sen jälkeen kun se minulle tuli. Syy oli se että se ei voinut olla yksin kuin häkissä. Häkitys onnistui mutta jos sen jätti hetkeksikin kotiin ilman häkkiin sulkemista niin oli piru irti.
Tiedän mikä on parhaaksi koirilleni, olenhan kasvattanut dobermanneja 8 vuotta ja harrastanut niiden kanssa lähemmäs 20 vuotta.
kiitos toiveestasi. Ja jos kohdalle sattuisikin, niin en kokeile mitään kertomistasi asioista koska ne eivät tehoa, senhän sinä tiedät itsekkin!
Toivon myös ettei kohdalleni satu perinnöllisestä eroahdistuksesta (heh heh) kärsivää koiraa. Sinähän sen kasvattajana tiedät että koirille ei voida eroahdistusta jalostaa. Se ei ole mikään perinnöllinen piirre. Eroahdistukseen on varmuudella aina joku muu syy kuin synnynnäinen vika. (ellei koiralla sitten todettu aivoista jonkinsortin leesiota) Et kertonut olitko tehnyt mitään ei-fyysistä kasvatusta eroahdistukseen liittyen. Ongelma ei poistu jos sen seurauksista vain rankaistaan. Minäkin tiedän mikä on parhaaksi koirilleni. Silloin vain kun joku kysyy että:
"Olen jo kauan halunnut koiraa, mutta ongelmaksi nousee, etteivät ne voi olla muutamaa tuntia enempää yksistään, tai on hankittava uusi sisustus.."
Sinä vastaat että :
"Tähän hankittiin ratkaisuksi iso näyttelyhäkki missä koira oli päivät - häkin täytyy olla iso, niin iso että koira mahtuu venyttelemään, leikkimään..."
Ja jos joku kysyy:
"Koska minulla ei ole ennen ollut koiraa, en voi varmaan hankkia kahta, jotka PITÄISIVÄT TOISILLEEN SEURAA, mutta en haluaisi luopua haaveestanikaan..."
niin sinä vastuullisena kasvattajana sanot:
"Meillä on koirat viitenä päivänä viikossa kotona 8-9 tuntia päivässä. Neljä koiraa, JOKAINEN ERI HUONEESSA."
joten en voi ottaa myöskään todesta sitä kun sanot että tiedät mikä on parhaaksi koirillesi. Perustelet sitä sillä että olet tehnyt virheitä jo 20 vuotta. Eikö vaan olisi ollut parempi olla hiljaa?
Meillä koirat ovat eri huoneissa koska haluan välttää (ennaltaehkäistä) koirien keskinäisiä välienselvittelyjä kun ne ovat keskenään kotona - tämän opin kantapään kautta kun 17 vuotta sitten jätin kaksi dobermanninarttua samaan huoneeseen - sillä seurauksella että toinen meni heti lopetettavaksi koska tappelussa aiheutuneet vammat olivan niin vakavat ettei olisi saatu korjattua (oikea silmä puhki, oikea yläkulmuri juurineen irti, sisäisiä verenvuotoja mm haimassa ja mahalaukussa, vasen lapa revitty palasiksi ja verenhukka oli saattanut koiran tajuttomaksi).
Kerron omalla kokemuksella asioista, en tarkoita sillä että sinunkin pitäisi koirat eristää omiin huoneisiinsa.
Narttu, mikä meillä tuhosi kaiken, oli oma kasvattini joka palautui minulle ollessaan 2 vuotias. tein virhearvion kun ostajat tulivat koiraa ostamaan. Kokeilin kaikki keinot mutta koira ei sopeutunut olemaan kotona ilman ihmistä edes viitä minuuttia - paitsi häkissä. Se pelkäsi tajuttomasti kaikkea ympärillä olevaa. Ehkä syy löytyy osittain minun käyttämästäni kasvatusmateriaalista, tosin nartun kaikki 7 sisarusta ovat mukavia perheen keskellä eläviä, sosiaalisia perhekoiria joiden kanssa harrastetaan aktiivisesti niin näyttelyitä kuin pk-lajejakin.
voisitko ystävällisesti kertoa että mitä virheitä olen koirieni kanssa tehnyt? Mielenkiinnolla odotan jotakin mistä voisin ottaa opikseni - jotta olisin kaapissa jököttävän vuolasvirta-palkinnon arvoinen kasvattaja ja jotta osaisin tehdä oikeat valinnat jalostuskäyttöön tulevia koiria ajatellen - muuthan ne osaisivat hoitaa minunkin kasvatustyöni paremmin kuin minä itse, ikävä kyllä.
Ja jos vielä selvität että mikä on perinnöllinen eroahdistus? Itse en tietääkseni ole sellaista missään vaiheessa kirjoittanut.
Mitenkähän selittäisit sitten sen, että kuusi narttua sulassa sovussa, kuin myöskin kolme urosta!? Ei ole milloinkaan tarvinnut käyttää häkkiä, kuin ei myöskään omia huoneita! (paitsi kun tytöt on alkamassa juoksua, juoksun ajan ja vielä jonkin aikaa sen jlk) Ehkäpä, mikäli nyt oikeasti todella olet kasvattaja, niin olet jättänyt jotain perin tärkeää tekemättä - koiriesi kouluttamisen!? Ns. ennaltaehkäisy lisää vain uhmaa koirien välillä ja tällöin syntyvät myös kärhämät, vaan tapaasi ymmärrä minä en!
Noh...
voit henkilökohtaisesti tulla toteamaan koirieni koulutustason.
Ehkä nämä koirat, mitä minulla tällä hetkellä on, tulisivat keskenään toimeen myös silloin kun en ole kotona. On kuitenkin niin hyvin muistissa tämä tapahtuma että en halua alkaa riskeeraamaan.
Ja rotu tosissaan on dobermanni ja kasvatuksessani painotan käyttöominaisuuksia - eli koirat ovat kohtuullisen kovia ja yksi narttuni erittäin dominoiva. Minä teen tavallani ja toivon että muut antavat minun jatkaa tavallani ilman kritiikkiä - minäkään en tule teille saarmaanaan jos teillä on 10 koiraa samassa tilassa laumana.
nyt en kuitenkaan tuntemattomaan lähde! En kritisoi, tee kuten parhaaksi näet, meillä vain eri rotu jne! Niillä ei ole ollut milloinkaan riitaa keskenään, mikä taas kertookin rodunomaisuudesta!
että olisi kyllä luullut sinun 17 vuoden aikana oppineen kouluttamisesta hieman enemmän!! Jokainen koiranomistaja/kasvattajahan oppii jatkuvasti jotain uutta, eikö vain?
Tuota, en nyt ymmärrä että mitä ajat takaa? Mitä minun pitäisi kouluttaa, miksi?
oletan että osaan jotakin koiran kouluttamisesta koska toimin paikallisen palveluskoiraliiton alaosaston kouluttajana.
Sorry, menee minulta hiukan jo yli kun en ymmärrä mitä tarkoitat.
mitä kirjoitin! Itsekin olen toiminut tietyissä jutuissa kouluttajana, mutta aina kuitenkin oppii jotain uutta, jota voi jatkossa hyödyntää - eikö vain? Jopa omille koirilleen.
Koiramme on n.8 tuntia yksin arkisin. Eikä ole tehnyt mitään ilkivaltaa. Nukkuu varmaan 23h päivässä. Se on berhardilainen.
Ei todellakaan ole olemassa sellaista koiraa mille on luonteen omaista nauttia yksinolosta :)
Mutta toki koirat (mikä rotu tahansa) oppii olemaan koulu ja työpäivät yksinään kotona.
Koiralle pitää vain järjestää tekemistä että se ei tuhlaa aikaansa kaapin jalkaa pureskelemalla.
Sun kannattaa miettiä että mikä rotu sopii sinulle.
Onko aikaa, rahaa, tietämystä, yms. ottaa isoa palveluskoiraa esim. rotikkaa, sakemannii...
Vai pidätkö enimmän pienistä, vähemmän tilaa ja koulutusta vaativista koirista...
mutta kannattaa ottaa selvää eriroduista ja niiden luonteista ja käyttötarkoituksista, että et ota esim.sakemannia sylikoiraksi tai kääpiövillakoiraa kodin turvaajaksi =)
Ja kannattaa miettiä mihin rahkeet riittää.Onko miten iso kämppä, paljonko on rahaa käytössä, paljon aikaa koiralle ja sen harrastuksille yms.
Kaksi koiraa kaksin verroin enemmän tilaa, rahaa, tietämystä, koulutusta, aikaa...
mutta senhän jo varmaan tiesitkin...
No, mieti, mitkä ovat ns. vilkkaita rotuja! Jackrusselinterrierri, parson terrierri jne. Kaksi tämmöistä vapaana kotona 8 tuntia, niin huh, huh. OPETA PENTU OLEMAAN YKSIN VÄHÄN KERRALLAAN, Aloita 5 minuutista. Opeta heti kodin sääntöjä. Pitääkö jättää koko huoneistoon ? Meillä rimaporteilla eteistilassa, josta raivattu kaikki kengät yms. johdot pois. Leluja, puremista, aktiivilelu, vettä. Ei kuitenkaan ruokaa.. Niin ja Hesareita pissiä varten. SINUN ITSESI PITÄÄ TEHDÄ SIIS TYÖTÄ ASIAN ETEEN, ei mikään koira osaa automaattisesti kodin sääntöjä, ELLEI OPETA. Lue KUMIKANA.ORG ja sieltä MILLAN KOIRAKOULU. Lue Hihnan toisessa päässä kirja koiranpennun(/-rodun )hankintaa harkitessasi. Metsästyskoirat ovat myös melko vilkkaita (kovapäisiäkin). Terrierrit ovta taas itsepäisiä ja motivoituvat huonosti oppimaan. Työkaverilla niitä on viisi ja vieläkin kaksivuotias kuseksii sisälle, eikä usko. Mulla berni, jok 3 -kuisena sisäsiisti. Ota selvää roduista, mene käy kenneleissä, koirakoulutuskentältä voi kysellä omistajilta. Koiranäyttelyt jne. Netissä on tietoa. MIETI, mitä kaikkea olet itse valmis tekemään koirasi kanssa. Esim. borderi on tosi vilkas ja TYÖKOIRA. Sen kanssa on pakko harrastaa, agilityä ja ym. muuten varmasti ongelmia. Niitä näkee paljon koulutuskentillä, ovat oppivia ja viisaita ja oppivat visuaaliset mekit hyvin.
Kiitos kaikille vastanneille, teistä oli minulle paljon hyötyä!!
Luin jostakin, että häkki voi olla hyvä ratkaisu, koska koirat pitävät sitä turvapaikkana, eivätkä vankilana, jos ne vain totutetaan siihen.
Ja niin, täytyy vain kouluttaa koiraa, että sen voi jättää yksin. Meillä kotona vaan ei ole johdotonta aluetta eikä aitoja portaissa ym. vaaratonta. Voihan sitä sitten rakentaa..
Joku pieni tai keskikokoinen rotu olisi kiva, ja joku, joka allergisoisi mahdollisimman vähän, koska siskoni (muuttanut jo pois kotoa) on allerginen. Olisi sitten kotikäynnit hänelle miellyttävämpiä. Kyllähän me pitäisimme pari huonetta 'koiravapaina'.
Jos kaikki kokemuksia omaavat voisivat taas vastata näihin 'toteamuksiini', se olisi kiva!