Voiko lakiosan määrittää ilman ositusta? Leskellä ja vainajalla keskinäinen testamentti, ei avioehtoa.Lasten tulee saada lakiosansa jomman kumman kuollessa. Miten lakiosa määritellään jos toimitaan lain mukaan. Tehdäänkö ensin ositus. Jos ositusta ei olla tehty vaan lakiosa määritelty perunkirjoituksen mukaan voidaanko silloin puha lakiosasta?
Lakiosa
miten on?
18893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Osituksessa leskelle tai vainajan perillisille avioliittolain mukaan siirtyvä omaisuus on otettava huomioon ennen lakiosan määrittämistä (PK 7.luku, 3.§) toisin sanoen ositus on tehtävä ensin.
Kun siinä perikunnassa missä minä olen osakkaana kaksi osakasta vaati lakiosaansa ,niin me tehtiin osittainen perinnönjakosopimus ,jolla maksettiin lakiosavaatimus .
Lakiosan määrä laskettin perunkirjasta ja lakiosan suuruinen rahasumma maksettiin kahdelle osakkaalle ilman ositusta.
>>Lakiosan määrä laskettin perunkirjasta ja lakiosan suuruinen rahasumma maksettiin kahdelle osakkaalle ilman ositusta.
Lakiosa on ½ siitä mitä muuten saisi ja jos on jotakin saanut pesästä jo käyttöönsä vähennetään se tuosta lakiosasummasta.
Joten periaatteessa jos sovinnossa jaetaan tietty summa joka oletettavasti on lähelle lakiosaa vastaava summa, lakiosavaatelle ei tällöin ole perusteita.
Asiasta kannattaa kuitenkin tehdä paperit että tuollainen sopimus on tehty ja toteutettu.
Itse jouduin osittamaan pesän jonka varat oli jo vuosikymmeniä aiemmin jaettu.
Oli muuten pirun hankala jäljittää perukirjassa olleita varoja ja sitä miten ne oli jaettu varsinkin kun toinen jakajista oli kuollut.
>> Lakiosat teillä laskettiin väärin >Toki noinkin voidaan menetellä , jos kaikki pesän osakkaat sen hyväksyvät <
Tottakai tehtiin osittainen perinnönjakosopimus lakiosavaatimuksesta jonka kaikki osakkaat hyväksyivät ja ovat moittimatta tehtyä sopimusta.
>>Mielestäni isoja laskuvirheitä ei tässä tapauksessa pysty tekemään laskettaessa lakiosan suuruutta.
Mitä se ositus sitten ihan käytännössä merkitsee. Jos lesken nimissä kaikki omaisuus ja leski haluaa antaa tasinkoa perillisille. Merkitseekö se sitten sitä että konkreettisesti siirretään omaisuutta vainajan perintöosaan, vai voiko tasinko olla vain laskennallinen puolikas pesästä?
>>voiko tasinko olla vain laskennallinen puolikas [lesken] pesästä? >Jos lesken nimissä kaikki omaisuus ja leski haluaa antaa tasinkoa perillisille. Merkitseekö se sitten sitä että konkreettisesti siirretään omaisuutta vainajan perintöosaan
Tarvitsen tietoa adoptiosta joka on kumottu ja miten perintöoikeus on muuttunut. Sain tietooni etto vuonna 1981 on tulut uusi sopimus nimeltä NIA tai MIA. Täsää sopimuksessa kumotaan perintöoikeuskia.
Miten lapsi joka on ensin adoptoitu tädilleen ja sitten tädin avioliiton hajottua niin adoptio puretaan. Tämän jälkeen biologinen äiti uuden miehensä kanssa adoptoi oman lapsensa ( tämä tapahtui 1955 Ruotsissa). Nyt on tämä ensimmäinen adoptioäiti kuollut lapsettomana ja jättänyt testamentin toisen siskon lapselle. Minulle on kerrottu (juristi pankissa ja juristi hautaustoimistosta) että tämä NIA sopimus kattaa sen että tämä kahdesti adoptoitu lapsi perisi tämän ensimmäisen adoptioäitinsä (joka oli hänen tätinsä) Toiset adoptiovanhemmat (biologinen äiti) ovat kuolleet. Eli saako tämä adoptoitu lapsi periä ? Testamentti on toiselle henkilölle. Mitä tehdä? Jos lapsi (tässä vaiheessa aikuinen ja asuu ruotsinkansalaisena Ruotsissa) haluua perintöosan niin minne kääntyä ja kuinka paljon maksaa. Auttakaa!
Ottolapsilaki tosiaan on muuttunut ja osaavatkin juristit menevä tässä vipuun. Jouduin selvittelemään asian yhdessä perukirjassa, mutta en nyt muista kaikkia kiemuroita tarkalleen. Kaksi juristia väittivät ensin toista, kunnes asiaa tutkittuaan muuttivat kantansa.
Suunnilleen näin.
http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=13175
Testamentin saaja on jo aikaisemmin tyhjentänyt antajan kodin säilykseen niitä tavaraoita joka hän ei silloin voinut ottaa mukaan hoitokotiin. Onko testementin saaja nyt selvitettävä mitä siellä kodissa silloin oli ja mitä on jäljellä? Perunkirjoitustilasuus pidetään kahden viikon kuluttua. Jos on niin että löytyy oikea perillinen niin miten silloin testamentin kanssa käy?
Kumottu adoptio!
Kiitos vastauksestasi, " suunnilleen näin".
Kysymykseni ei ollut aivan selkeä.
Toistan: Lapsi syntyy 1949 Suomessa
Lapsi annetaan adoptoitavaksi 1950 (Suomessa)
Adoptio purkaantuu (upphävd) 1955-1956 avioliiton hajottua.
Lapsi adoptoidaan 1957 Ruotsissa) adoption osapuolet ovat lapsen biologinen äiti sekä hänen avomiehensä.
Biologinen äiti joka adoptoi oman tyttärensä ja hänen miehensä on kuollut ja tytär saannut periä heidät. Muita lapsia ei ollut.
Lapsella on ollut niin sanottua äidillisiä yhteyksiä edelliseen adoptioäitiinsä joka on myös hänen tätinsä (biologisen äidin sisko) sekä kummitäti. Nyt tämä ensimmäinen adoptioäiti on kuollut ja kysymys on saako lapsi joka on nyt aikuinen ja asuu ruotsinkansalaisena Ruotsissa, lakiosan vai vielä enemmän?
Testamentti vainajalta on kirjoitettu toiselle kummitytölle joka on myös serkku tälle mainitulle "lapselle. Mistä löydän tietoja tästä uudesta 1981 sopimuksesta nimeltä NIA tai Mia?
Jos adoptio on purettu, niin ent. adoptiolapsi ei tässä ominaisuudessaan ole ent. adoptiovanhemman perillinen; mitään lakiosaa ko. henkilölle ei siis kuulu. Kun perittävä on ko. henkilön täti, henkilö olisi tätinsä perillinen tädin sisarusten tai näiden lasten ohella. Kun täti kuitenkin on tehnyt testamentin ko. henkilön syrjäyttäen, tällä ei ole oikeutta tädin perintöön, vaan se menee kokonaan testamentin mukaan.
Näin siis Suomen lain mukaan. Luultavasti myös Ruotsin lain.
Kiitos vastauksesta. Näin minäkin ajattelin mutta kun 2 juristia täällä Suomessa ovat sitä mietlä ett juuri tuo 1981 tehty NIA tai MIA sopimus antaisi tälle adoptiolapselle ensimmäisen adoptioäidin perintöoikeutta. Testamenttiasia on sitten asia erikseen. Sain tietää tänään että adoptiolapsella on tällä hetkellä hukassa oleva testamentti 20 vuoden takaa. Kun se löytyy niin saa nähdä onko se kirjoitettu tämän nyt näkemäni testamentin jälkeen. Huhuh, ottaa koville kun ei saa tietoja tästä 1981 sopimuksesta.
Kiitos!
Juristit eivät siis viittaakaan 1980 voimaan tulleeseen uuteen ottolapsilakiin, joka muutti aiempaa perimysjärjestystä? Ottolapsien perimisjuttu lienee monelle juristillekin sen johdosta kimurantti, että siitä ei ole säädetty perintökaaressa, vaan ottolapsilaissa.
Kuvittelin, että tässä viitattiin vanhan ottolapsilain 7 pykälä, jota on muutettu vuonna 1980.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1925/19250208
uudempi tässä, jolla edellinen on laki kumottu.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1979/19790032
Tämäkin selkeyttänee asiaa.
http://www.lakineuvo.fi/lakineuvo/284/kysymys-perintöoikeudesta-ottolapsen-oikeus-lakiosaan-adoption-merkitys
Kyse kuitenkin lienee Ruotsin lainsäädännöstä.
MIA - "Myndigheten för internationella adoptionsfrågor"
http://www.mia.eu/
Ei muuta kuin tavamaan.
Tuostakin voi olla apua.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/adoptiolaki.htx
Kysymys kuuluu, voiko adoption purkaa nykään? Entäs ennen? Tiedossani on että tämä adoptio olisi ensimmäinen Suomessa joka purettiin.
Kiitos Nasse-setä ja suunnilleen näin.
Äidilläni on 2 poikaa (minä ja velipuoleni),velipuoli siirtyi -70luvulla äidin siskolle joka adoptoi hänet,onko velipuolellani lakiosuus äitini tulevaan perintöön?
Velipuolella on lakiosaoikeus (pääsääntö).
Jos adoptio on muutettu oikeuden päätöksellä ns. vahvaksi adoptioksi (ns. uuden ottolapsilain mukaan eli 1.1.1980 jälkeen), ovat velipuolesi siteet biologiseen sukuun katkenneet. Näin on kuitenkin harvemmin tehty, mutta asian voi tarkistaa veljesi virkatodistuksesta, jossa näkyvät hänen vanhempansa. Virkatodistuksen saa maistraatista.