pahalta kun ei jaksa enää taistella vastaan asioista.Minun mielestäni voisi unohtaa kaikki palaverit ja käytäisiin läpi asioita vaikka puhelimitse tai s.postilla.Tämä kaikki siksi koska lapseni on ja pysyy sij.perheessä.Hän ei halua muuttaa enää kotiin.Sijarit eivät ole missään yhteistyössä kanssani.Soitot ovat kerran viikossa ja silloinkin aika usein lapseni sanoo et ei oo oikein mitään asiaa.En tiedä johtuuko tämä murrosiästä 14v. tai vieraantumisesta?Kotilomillakin tai kotihan on oikeastaan sij.perheessä niin hän uppoutuu kirjan lukemiseen tai musan kuunteluun.Ei soittele minulle jne,,Jotenkin tuntuu pakkopullalta välillä.Kerran kk,ssa tapaamiset jos seuraavalla viikolla kokeita ei ole yötä.Tosiaan sijari ei ole minkäänlaisessa kontaktissa kuin ja vain ainoastaan 2kertaa vuodessa palavereissa.Lapsi ollut sijoitettuna 5v.Aikana tämä tuntuu 10v.Alussa lapseni ei päässyt kuin vasta 2v.jälkeen yöksi luokseni.Näin kauan pelattiin ajalla tässäkin.
tuntuu
26
362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lapsen oikeudet sijaishuollossa ja sijsashuollon aikana.
Lapsen oikeus tavata läheisiään.
Sosiaaliportissa löytyy ohjeet Lastensuojelun käsikirjassa.
On kokonaan toinen kysymys noudatetaanko oikeuksia?
Lue lisää.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/hoitojakasvatus/lapsenoikeudet/
---------
Sosiaaliportti.
Lapsen oikeudet sijaishuollossa ja sijaishuollon aikana.
Yhteistyövelvoite.
Lapsen oikeus tavata läheisiään.
Lue lisää.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/hoitojakasvatus/yhteistyobiologisetvanhemmat/
---------
mutta niikuin kaikki tiedämme, sosiaalitoimi voi tehdä päätöksen tapaamisten rajoittamisesta, eli tässäkin kohtaa se mikä on oikeus voidaan lastensuojelun nimissä kieltää. Pahassa liemessä on jouduttuaan lastensuojelun kanssa tekemisiin. Koko ajan on momentti, että sekin vähä voidaan ottaa pois, jos alat pullikoimaan vastaan.