Valtio voisi toden teolla alkaa tukea adoptiota, ja lopettaa turhien, kalliiden ja tuskastuttavien hedelmöityshoitojen tukemisen. Siitä hyötyisivät sekä lapsettoman Suomalaisperheet että tuhatt kehitysmaiden lapset. Ja miksi Suomalaisten ylipäätänsä pitäisi lisääntyä? Eikö se nimen omaan tuo tähän maailmaan vain lisää ongelmia, kun ihmisiä on jo nytkin liikaa?
_________________________________________________
Adoptiolapsi hankitaan yhä useammin Kiinasta
Kiinasta saa vauvaikäisiä ja lyhyessä ajassa
Kymmenittäin kiinalaissyntyisiä lapsia nauttii kesäpäivästä hotelli Korpilammen pihassa Espoossa. Vieressä aikuiset juttelevat. Adoptiolasta odottavilla riittää kysyttävää niiltä, joiden lapset jo laskevat liukumäkeä ja huudahtelevat suomeksi leikeissään. Perhettään hellästi katselevat isät ja äidit vaihtavat kokemuksia adoptiosta. Kiinasta adoptoineiden tai adoptiota suunnittelevien kesätapahtumaan saapui parisataa perhettä eri puolilta Suomea.
Kiinasta adoptoitujen lasten määrä on kasvanut huomattavasti, kertoo kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Tuula Kumpumäki Pelastakaa lapset -yhdistyksestä. "Viime vuonna Suomeen tuli Kiinasta meidän kauttamme 27 lasta. Tänä vuonna lapsia on jo tullut 36, ja määrä kasvaa parin viikon sisällä 46:een." Suomeen tulee lapsia Kiinasta myös kansalaisjärjestö Interpedian kautta. "Interpediallekin lapsia on tullut tänä vuonna Kiinasta jo 30", Kumpumäki tietää. Suomeen adoptoidaan hänen mukaansa kaiken kaikkiaan enemmän lapsia kuin aikaisemmin, ja lisäksi kiinalaisten osuus adoptoiduista on kasvanut. Yksi syy siihen on, että adoptiolasten saaminen Thaimaasta on vaikeutunut.
Kohta kolmivuotias Milja Hallio laskettelee liukumäkeä. Vuokko-äiti ja Esa-isä vahtivat tarkasti vieressä. Milja on asunut Suomessa viime marraskuusta lähtien. "Meille oli yhdentekevää, mistä maasta lapsemme tulisi. Valitsimme Kiinan, koska sieltä tulevaa lasta ei tarvitse jonottaa niin kauan", kertoo Vuokko Hallio. "Kiinasta tulee myös suhteellisen nuoria lapsia", Esa Hallio täydentää. "Lapselle ei tule hylkäämisen tunnetta, jos hän ei ole ehtinyt kiintyä ihmisiin synnyinmaassaan."
Vanhempienkin ikä vaikutti maan valintaan. Yli 35-vuotiaat ovat monen maan mielestä jo liian vanhoja adoptoimaan lapsia, mutta Kiinassa ikärajat eivät ole niin tiukat. Myös Eija Heinonen kertoo halunneensa lapsen Kiinasta siksi, että lapsi adoptoitaisiin jo vauvana. Sukupuolella ei ollut vaikutusta maan valintaan, vaikka Kiinasta tuleekin lähes pelkästään tyttöjä. Heinosten Jemina-tytär on asunut Suomessa jo kolme vuotta ja sopeutunut hyvin. "Ei ehkä voi sanoa, että hän puhuu täydellistä suomea, sillä hän puhuu täydellistä Turun murretta", Eija Heinonen nauraa.
Lähde:Helsingin Sanomat 26.7.2004
_________________________________________________
Adoptiolapsi hankitaan yhä useammin Kiinasta
Kiinasta saa vauvaikäisiä ja lyhyessä ajassa
Kymmenittäin kiinalaissyntyisiä lapsia nauttii kesäpäivästä hotelli Korpilammen pihassa Espoossa. Vieressä aikuiset juttelevat. Adoptiolasta odottavilla riittää kysyttävää niiltä, joiden lapset jo laskevat liukumäkeä ja huudahtelevat suomeksi leikeissään. Perhettään hellästi katselevat isät ja äidit vaihtavat kokemuksia adoptiosta. Kiinasta adoptoineiden tai adoptiota suunnittelevien kesätapahtumaan saapui parisataa perhettä eri puolilta Suomea.
Kiinasta adoptoitujen lasten määrä on kasvanut huomattavasti, kertoo kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Tuula Kumpumäki Pelastakaa lapset -yhdistyksestä. "Viime vuonna Suomeen tuli Kiinasta meidän kauttamme 27 lasta. Tänä vuonna lapsia on jo tullut 36, ja määrä kasvaa parin viikon sisällä 46:een." Suomeen tulee lapsia Kiinasta myös kansalaisjärjestö Interpedian kautta. "Interpediallekin lapsia on tullut tänä vuonna Kiinasta jo 30", Kumpumäki tietää. Suomeen adoptoidaan hänen mukaansa kaiken kaikkiaan enemmän lapsia kuin aikaisemmin, ja lisäksi kiinalaisten osuus adoptoiduista on kasvanut. Yksi syy siihen on, että adoptiolasten saaminen Thaimaasta on vaikeutunut.
Kohta kolmivuotias Milja Hallio laskettelee liukumäkeä. Vuokko-äiti ja Esa-isä vahtivat tarkasti vieressä. Milja on asunut Suomessa viime marraskuusta lähtien. "Meille oli yhdentekevää, mistä maasta lapsemme tulisi. Valitsimme Kiinan, koska sieltä tulevaa lasta ei tarvitse jonottaa niin kauan", kertoo Vuokko Hallio. "Kiinasta tulee myös suhteellisen nuoria lapsia", Esa Hallio täydentää. "Lapselle ei tule hylkäämisen tunnetta, jos hän ei ole ehtinyt kiintyä ihmisiin synnyinmaassaan."
Vanhempienkin ikä vaikutti maan valintaan. Yli 35-vuotiaat ovat monen maan mielestä jo liian vanhoja adoptoimaan lapsia, mutta Kiinassa ikärajat eivät ole niin tiukat. Myös Eija Heinonen kertoo halunneensa lapsen Kiinasta siksi, että lapsi adoptoitaisiin jo vauvana. Sukupuolella ei ollut vaikutusta maan valintaan, vaikka Kiinasta tuleekin lähes pelkästään tyttöjä. Heinosten Jemina-tytär on asunut Suomessa jo kolme vuotta ja sopeutunut hyvin. "Ei ehkä voi sanoa, että hän puhuu täydellistä suomea, sillä hän puhuu täydellistä Turun murretta", Eija Heinonen nauraa.
Lähde:Helsingin Sanomat 26.7.2004
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen adoption kannalla, odotan esikoistani, mutta haluaisin jonain päivänä adoptoidakin.
Vaikka adoptoidessa saa oman lapsen, niin varmasti monella on haaveissa päälimmäisenä synnyttää oma lapsi.
Mulla meni tärpin saamiseen vuosi ja tuntui pahalta kun ei meinannu natsata, en osaa kuvitella miltä tuntuu niistä naisista jotka vuosia kestää hoitoja ja odottelua tai saa kerta toisen jälkeen keskenmenon. Miltä tuntuu tulla seitsemännen kerran raskaaksi ja "odottaa" seitsemättä keskenmenoa?
Olen harkinnu kohdun vuokrausta, mutta mies laittaa vastaan. Munasoluja joskus luultavasti menen luovuttamaan..
En ymmärrä kun kirjoitit että miksi ylipäänsä pitäisi lisääntyä? Eikö meitä ole jo liikaa? Ja kirjoitat adoption puolesta.. Eiköhän adoptiolapsista tule myös suomalaisia.
miksi sinä haluaisit myös adoptoida, vaikka odotat esikoistasi?
olen lukenut kirjoituksiasi näiltä palstoilta (kuten minäin, käytät aina samaa nikkiä) ja olen useimmista asioista eri aiheisiin liittyen ollut samaa mieltä. minä olen kuitenkin ottolapsi ja en oikei ymmärrä niitä, jotka pitävät adoptiota jonain hyväntekeväisyytenä ja tahtovat vain ikäänkuin pelastaa lapsen.
> miksi sinä haluaisit myös adoptoida, vaikka
> odotat esikoistasi?
Mitä merkitystä sillä on? Onko adoptio mielestäsi joku viimeinen hätäkeino, johon vain lapsettomat epätoivoissaan tarttuvat: "Ei saatu omaa, oli pakko adoptoida"?
Nykyisin adoption perusajatuksena on se, että lapsi tarvitsee hyvän kodin. Ja tutkimustenkin mukaan lapsen kehitykselle on hyväksi, jos hän ei ole perheen ainoa lapsi. Eli siinähän se biolapsikin täyttää paikkansa ihan mukavasti.
pitäisi kyllä todellakin olla se, että halutaan saada lapsi. adoptio ei ole mitään hyväntekeväisyyttä.
> adoption perusajatuksena pitäisi kyllä
> todellakin olla se, että halutaan saada lapsi.
Adoption perusajatuksena eivät missään nimessä ole aikuiset tai heidän halunsa.
Se, mitä aikuiset haluavat (ja ymmärtävät olla haluamatta) vaikuttaa ainoastaan siihen, kelpaavatko he ylipäätään adoption hakijoiksi. Adoption tarkoituksena ei koskaan ole etsiä lasta vanhemmille.
Adoption tarkoituksena on aina löytää paras mahdollinen koti lapselle.
Adoption syyksi ei myöskään riitä lapsettomuus. Itseasiassa se on erittäin huono syy adoptoida. Adoptiolapsi ei ole mikään "oikean lapsen" korvike.
Halu saada lapsi ja rakastaa häntä on ainoa hyvä syy ryhtyä adoption hakijaksi. Tätä ilmeisesti tarkoitit? Lisäksi pitää olla realistinen näkemys siitä, että selviää lapsen kanssa taloudellisesti ja terveyden tulee olla kunnossa, ettei lapsi joutuisi kokemaan vanhempiensa menetystä enää uudestaan.