Julkisuudessa jäi huomaamatta poliisijohtaja Robin Lardotin tavoite hänen esittäessään sosiaaliturvan poistamista ”järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneilta”.
Poliisijohtaja Robin Lardot on puheenjohtaja työryhmässä, joka valmistelee strategiaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi.
Hän sai välittömästi tukea poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta ja sisäministeri Päivi Räsäseltä.
Lardotin esitys ei siten ollut yksityisajattelua, vaan koko poliisin ylijohdon tavoite.
Kaikki muut olivat ehdotuksesta hämmästyneitä:
”[S]osiaalipoliittisten oikeuksien rajoittaminen rikollisen toiminnan perusteella olisi monin tavoin arveluttavaa. Oikeuden tuomion tehostaminen sosiaalipoliittisilla lisärangaistuksilla tekisi paluun rikoksen poluilta kaidalle tielle entistä vaikeammaksi”, kritisoi Helsingin Sanomien pääkirjoitus 1.8.
Se, että vuosien vankilatuomion päälle tuomittaisiin vaikkapa kolmen vuoden jakso, jolloin vankilasta vapautuneella ei olisi oikeutta sosiaaliturvaan, olisi tietenkin mahdotonta ja kriminaalipoliittisesti absurdia.
Ei poliisijohto sitä tavoittele.
Poliisi haluaa laillistaa nykykäytännön, jossa se itse määrittelee, kuka edustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja kohdistaa tähän hallinnollisia pakkokeinoja. Se haluaa myös laajentaa pakkokeinojen valikoimaa siten, että se voisi vaatia esimerkiksi Kelaa katkaisemaan työttömyyskorvauksen henkilöltä, jonka poliisi väittää kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään ilman, että henkilöä olisi tuomittu – juuri tämä on vaatimuksen ydin.
Poliisin tuoreimman arvion mukaan Suomessa olisi 84 järjestäytynyttä rikollisryhmää (Keskisuomalainen 12.8.2012). Niistä puolet on moottoripyöräkerhoja. Näin sanoo poliisi, mutta tuomioistuimessa näistä noin 40 kerhosta vain yhden (1) on todettu toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Kyseessä on Cannonball MC:n Turun osasto ja Turun hovioikeuden tuomio vuonna 2009. Suurinta osaa kerhojen jäsenistä ei tiettävästi ole tuomittu mistään.
Hallinto-oikeuksissa on käsitelty kymmeniä tapauksia, joissa poliisi on peruuttanut rikkeettömiltä kansalaisilta järjestyksenvalvojan oikeudet tai aseluvat väittäen näiden kuuluvan ”rikollisiin moottoripyöräjengeihin”.
Järjestyksenvalvojakortin menettäminen tarkoittaa ammatin menettämistä. Päätöksissä ei usein ole edes selvitystä jäsenyydestä, ja ne osuvat myös täysin sivullisiin.
Tammikuussa Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi jutun, jossa poliisi oli peruuttanut aseluvat nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä. Ensin poliisi väitti hänen olleen menossa tappelemaan Bandidos MC:n juhliin. Se ei ollut totta, ja oikeudessa poliisi muutti perustelun väittäen miehellä olevan ”yhteyksiä” henkilöihin, jotka ”kuuluvat Keskusrikospoliisissa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokiteltuihin ryhmiin”.
Tosiasiassa miehellä ei ollut mitään tekemistä Bandidosin kanssa, hän vain oli kulkenut Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Hallinto-oikeus kumosi poliisin päätöksen.
Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti ja kovin sanoin moittinut poliisia laittomista toimista, kuten pakottamisesta valokuvattavaksi siksi, että joku on, tai poliisi väittää hänen olevan, jonkun kerhon jäsen.
”Poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin, jonka edessä kaikki ovat samanarvoisia. Esimerkiksi jonkun henkilön mahdollinen kuuluminen moottoripyöräjengiin tai liikkuminen tällaisen henkilön seurassa ei poista näitä vaatimuksia eikä sinällään anna poliisille lisävaltuuksia”, huomautti apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja toukokuussa 2011.
Kuukausi sitten Kaakkois-Suomen rajavartiosto sai moitteet samanlaisesta tapauksesta. Rajavartiosto oli toiminut KRP:n pyynnöstä.
Poliisin ja syyttäjien väitteet järjestäytyneestä rikollisuudesta kaatuvat tuomioistuimissa näytön puutteeseen, ja eduskunnan oikeusasiamies moittii.
Tämän vuoksi poliisijohto haluaisi lakiin poliisille valtuudet määritellä, kuka on rikollinen. Oikeusvaltiossa tämä kuitenkin on tuomioistuinten tehtävä.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761571093/artikkeli/puheenaihe
Poliisijohtaja Robin Lardot on puheenjohtaja työryhmässä, joka valmistelee strategiaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi.
Hän sai välittömästi tukea poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta ja sisäministeri Päivi Räsäseltä.
Lardotin esitys ei siten ollut yksityisajattelua, vaan koko poliisin ylijohdon tavoite.
Kaikki muut olivat ehdotuksesta hämmästyneitä:
”[S]osiaalipoliittisten oikeuksien rajoittaminen rikollisen toiminnan perusteella olisi monin tavoin arveluttavaa. Oikeuden tuomion tehostaminen sosiaalipoliittisilla lisärangaistuksilla tekisi paluun rikoksen poluilta kaidalle tielle entistä vaikeammaksi”, kritisoi Helsingin Sanomien pääkirjoitus 1.8.
Se, että vuosien vankilatuomion päälle tuomittaisiin vaikkapa kolmen vuoden jakso, jolloin vankilasta vapautuneella ei olisi oikeutta sosiaaliturvaan, olisi tietenkin mahdotonta ja kriminaalipoliittisesti absurdia.
Ei poliisijohto sitä tavoittele.
Poliisi haluaa laillistaa nykykäytännön, jossa se itse määrittelee, kuka edustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja kohdistaa tähän hallinnollisia pakkokeinoja. Se haluaa myös laajentaa pakkokeinojen valikoimaa siten, että se voisi vaatia esimerkiksi Kelaa katkaisemaan työttömyyskorvauksen henkilöltä, jonka poliisi väittää kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään ilman, että henkilöä olisi tuomittu – juuri tämä on vaatimuksen ydin.
Poliisin tuoreimman arvion mukaan Suomessa olisi 84 järjestäytynyttä rikollisryhmää (Keskisuomalainen 12.8.2012). Niistä puolet on moottoripyöräkerhoja. Näin sanoo poliisi, mutta tuomioistuimessa näistä noin 40 kerhosta vain yhden (1) on todettu toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Kyseessä on Cannonball MC:n Turun osasto ja Turun hovioikeuden tuomio vuonna 2009. Suurinta osaa kerhojen jäsenistä ei tiettävästi ole tuomittu mistään.
Hallinto-oikeuksissa on käsitelty kymmeniä tapauksia, joissa poliisi on peruuttanut rikkeettömiltä kansalaisilta järjestyksenvalvojan oikeudet tai aseluvat väittäen näiden kuuluvan ”rikollisiin moottoripyöräjengeihin”.
Järjestyksenvalvojakortin menettäminen tarkoittaa ammatin menettämistä. Päätöksissä ei usein ole edes selvitystä jäsenyydestä, ja ne osuvat myös täysin sivullisiin.
Tammikuussa Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi jutun, jossa poliisi oli peruuttanut aseluvat nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä. Ensin poliisi väitti hänen olleen menossa tappelemaan Bandidos MC:n juhliin. Se ei ollut totta, ja oikeudessa poliisi muutti perustelun väittäen miehellä olevan ”yhteyksiä” henkilöihin, jotka ”kuuluvat Keskusrikospoliisissa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokiteltuihin ryhmiin”.
Tosiasiassa miehellä ei ollut mitään tekemistä Bandidosin kanssa, hän vain oli kulkenut Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Hallinto-oikeus kumosi poliisin päätöksen.
Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti ja kovin sanoin moittinut poliisia laittomista toimista, kuten pakottamisesta valokuvattavaksi siksi, että joku on, tai poliisi väittää hänen olevan, jonkun kerhon jäsen.
”Poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin, jonka edessä kaikki ovat samanarvoisia. Esimerkiksi jonkun henkilön mahdollinen kuuluminen moottoripyöräjengiin tai liikkuminen tällaisen henkilön seurassa ei poista näitä vaatimuksia eikä sinällään anna poliisille lisävaltuuksia”, huomautti apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja toukokuussa 2011.
Kuukausi sitten Kaakkois-Suomen rajavartiosto sai moitteet samanlaisesta tapauksesta. Rajavartiosto oli toiminut KRP:n pyynnöstä.
Poliisin ja syyttäjien väitteet järjestäytyneestä rikollisuudesta kaatuvat tuomioistuimissa näytön puutteeseen, ja eduskunnan oikeusasiamies moittii.
Tämän vuoksi poliisijohto haluaisi lakiin poliisille valtuudet määritellä, kuka on rikollinen. Oikeusvaltiossa tämä kuitenkin on tuomioistuinten tehtävä.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761571093/artikkeli/puheenaihe
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Tammikuussa Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi jutun, jossa poliisi oli peruuttanut aseluvat nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä. Ensin poliisi väitti hänen olleen menossa tappelemaan Bandidos MC:n juhliin. Se ei ollut totta, ja oikeudessa poliisi muutti perustelun väittäen miehellä olevan ”yhteyksiä” henkilöihin, jotka ”kuuluvat Keskusrikospoliisissa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokiteltuihin ryhmiin”.
Tosiasiassa miehellä ei ollut mitään tekemistä Bandidosin kanssa, hän vain oli kulkenut Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Hallinto-oikeus kumosi poliisin päätöksen."
Tässä oikein loistoesimerkki siitä, kun poliisi saa mielivaltaisesti päättää yhtään mistään!
Jokainen joka edes oleskelee Helsingin Sörnäisissä on epäilty järjestäytyneestä rikollisuudesta!
Tämähän on normaalia poliisien eli rikollisten toimintaa.
Näillä keinoilla poliisi yrittää nitistää itsensä kanssa kilpailevat rikollisjengit tai sitten muuten vaan poliisia ärsyttävät moottoripyöräjengit.
Poliisi haluaa olla rikollisjengi nr 1.
Poliisi haluaa myös olla pyöveli.
Ja lottoarvonnan virallinen valvoja.
Ja työvuorossa putkassanukkuja.
Joskus niitä on näkynyt valvontakamerasta. Fiksuimmat osaa peittää linssit, ettei jää evidenssiä-
Nimittäin kotietsinnässä baarikaapin verottamisesta. Poliisi on juomari.
Komisariot, syyttäjät yms. esinilkit juovat kirjoituspöydän laatikosta tai kotona sohvalla päivystäessään.
suurin rikollisjengi on itse poliisin roskajoukot
kaiketi se on tuo poliisi käsittänyt aivojensa ihmeellisen välittäaineen ansiosta tuon vallan kolmijako-opin tuollaiseksi että vain "heille se kuuluu" , säätää lait (jo on sitä) hallita ja tuomita.
Tämän lisäksi olla neljäs valtiomahti eli lehdistö!
Niin, tuo median roikottaminen poliisin tahdon ilmauksissa on hyvin kyseenalainen mutta valitettavan usein toistuva ilmiö.
Tuliko Forssassa tarpeeton uhri?
Poliisin mielestä Montesquieun vallan kolmijako on seuraava: väkivalta, mielivalta ja virkavalta. Näitä kaikkia poliisilla on mielestään rajaton oikeus käyttää.
Poliisilla ei ole aivoja, vaan poliisi on tikapuuhermostoinen selkärangaton olio, joka pysyy juuri ja juuri koossa suojaliivien ja kireän mutta virttyneen enstexpuvun kanssa. Välittäjäaineena ko. tikapuuhermostossa toimii pääasiallisesti vahva lääkeainecocktail yhdessä alkoholin kanssa.
Todellisuudessa Montesquieun vallan kolmijako Suomessa on pelkkä vitsi. Poliisi laatii itselleen sopivat lait, valvoo niitten "noudattamista" eli toimeenpanee ne ja lisäksi vielä korruptoitunut poliisin kädestä syövä tuomioistuinlaitos uskoo poliisin valheita ja tuomitsee poliisin mielihalujen mukaan poliisin säätämien lakien pohjalta.
En haluaisi myöntää mutta mummoikään päästyäni ja maailman menoa seurattuani on pakko kirjoittaa että nimimerkki 6,022 x 10 jne väitteessä on liikaakin realistin ymmärtämää näkemystä todellisista ongelmista.
Poliisijohtaja Lardotin pitäisi oivaltaa mikä viisaus piilee ikivanhassa suomalaisessa "laissa" : ei naurisvarasta hirtetä.
Kyllä suhteellisuudentajun kehittäminen KRP:n ja Helsingin huumepoliisin lisäksi kuuluu myös syyttäjän läksyyn nykyaikana.
Poliisi kirjekurssin perusteella päässyt tekemään sellaista työtä mihin ei pään kapasiteetti riittä ,muutehan sitä olisi luettu tuomariksi mutta hakeuduttu sitten suojatyöpaikkaan missää pääsee pätemään..
Moni poliisi lukee tuomariksi.
niin :)
yp.
Pelkkien epäilyjen ja väitteiden perusteella tehdyt poliisin jakamat tuomiot ja ratkaisut (myös taloudelliset rankaisut kuten minimityöttömyysturvan epääminen) olisivat täysi fiasko ja irtautuminen oikeusvaltion periaatteista.
Poliisi itse luokittelisi mielivaltaisesti ihmisiä ja kasvattaisi kuilua kansalaisten ja epäkansalaisiksi luokittelemiensa välillä, altistaen ihmisiä epäinhimillisille julmuuksille ja rikoksille, myös lisääntyvästi poliisinkin taholta.
Silloinhan jotkut rikolliset poliisit saisivat haluamiansa todistajanlausuntoja kiristämällä/uhkaamalla köyhiä ihmisiä ko. luokittelulla ja työttömyyskorvauksien menettämisellä.
Olisihan siinä se etu, että eipä tarvitsisi ostella skoottereitakaan.
Poliisihan tee nytkin noin ja monessa kunnassa poliisi istuu sosiaalilautakunissa ja saa siten alueeestaan salassa pidettäviä tietoja joita käyttää sitten suunnitelessaan kuka on kunnalle ns.kallis ja alkaa ajo jahdin häätääkseen pois kunnasta.tästä on ihan oikea ja aika julmakin tapaus. ja todistelijoiten kiristelykin pelaa jotenkin osittain tuota kautta. jos et ole mieliksi niin huomaat nopeasti että olsi kannattanut olla.
Kirkkovaltuustot on myöskin poliisin mieleisiä pesä paikkoja ja etekin eläkkeelle jäätyään on kuntien kirkkovaltuustoissa vahva miehitys poliiseja.näin he ovat jatkuvasti ajan tassa mm.väestömuutoksien suhteen ja osaavat katsoa kuka perii ketäkin jne.
Poliisiksi ryhtyminen ei poista luonteen ominaisuuksia vaan jopa vahvistaaa niitä. tähän kun lisätään olematon valvonta ja oikaisu mahdollisuus, jota ei siis käytännössä ole. niin mitä luulette onko
oikeusturvaa kohteella lainkaan? ei varamasti ole ja jos erhtyy kanteleen yms.niin katua saa ja ei katumuskaan auta. poliisi ja syyttäjä systeemithän ovat valtakunnallisia joten kosto toimien harjoittaminen on helppoa ja nopeeta ja väärien tietojen kirjaamiset kohteen ns.tietohin johtaa siihen koston toteuttamiseen.
Niin, miksi Trevoc piti kaataa? Kirkkoneuvoston vedätys?
Hajoita ja hallitse systeemi toimii ja elää hyvin ja siitä jotain itselleen saavat viranomaistahot saavat sadsitiselle luonteelleen tyydytystä jotku kokee kertomansa mukaan jopa sen ainoana organismin antajana siis toisen ihmisen alistamisesta nöyryyttämisestä ja elämän hankaloitamisesta ja epäilystä, etteikö näin olisi ei ole sillä muutakaan asiassa ei ole esitty.
Kuuluuko Kalske?