Elämä on lyhyt miellä, onko tullut mieleen---aika kulkee ja vuodet, onko haaveet täyttyneet elämässä.
Elämän aika on meille lyhyt, katsoessa aikaa.
Elämän aika on meille lyhyt, katsoessa aikaa.
60+
av
1269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
paita, niin on myös ihmisen elämä.
joo, on huomattu, mä odotan jo kuolemaa, ettei olis yhteiskunnalle riesana,,,
ite elän, ite kuolen, ite hautaan itteni, siinä on koko elämän kaareni.
Totuuksia kaikilla näin on, kun 60 on ajalla meillä on kumminkin noin 20 ja yli elämää, siis yrittäkäämme elää kaikki.
Jo syntyissäni tiesin elämän rajallisuuden.
Aina olen tiedostanut ikäni, summaamalla sen vaikkapa omiin vanhempiini.
Vuosien lukua laskien en ole täällä enää kauan, ihme yleensä, että täällä vielä sormillani naputtelen.
Varsinkin, että tiedostan sen.
Ei ole monta surijaa haudallani, jos edes yhtä.
ei ole surijoita,
ilosia ovat pääsipä tuostaki vihdoinki,
nooooh se suru ja masennus tulee jälkijunassa, ku huomaavat että se oniii oikeesti, poijesss,,
Tokihan näitä iäisyys asioita kuten kuolemisiakin väliin tulee ajatelleeksi. Emmehän tästä nuorru, vaan kaikella on aikansa.
Elämääni on kuulunut surua kuten varmaan jokaisella. Iloa paljon enempi.
Haaveita oli nuorena vaikka toisille jakaa, tarpeelliset ovat toteutuneet.
Vain 60 nuoria kaikki, tai... .. Tunnen olevani nuori, ehkä niinkuin kaikki me...
Elämä lurahtaa sormien välistä, kuin hiekka meren rannalla.
Mitään ei jää jäljelle, kaikki meni, kaikki, mitä sitten?
Onko haaveet täyttyneet?
Enemmän kuin uskalsin toivoa, on täyttynyt.
Realistina sanon, että aina onnea seuraa murhe.
Murhe ja onni, ympyrän ääripäät, ystävät toisilleen.
Elämä ja kuolema.
Onni onnettomuudessa olla onnellinen.
Kello raksuttaa mennyttä aikaa :)
Loppu otetaan huumorilla....jooko ?
Olet hyvin hölmö 60 , eller---???
Elämä on :)))
Elämä on ikuinen vain eri tasoilla, nollia Suomessa piisaa --ei järkeä---
Todella lyhyt, kun taaksepäin vilkuilee, niin kaksikymmentä vuotta on hurahtanut ja tuntuu tosi lyhyeltä.
Mutta eteenpäin kaksikymmentä vuotta, voi mikä matka...
Vuosi vuodelta vain pikemmin päivät vilahtavat, tai ainakin sen niin kokee kun haikailee "enpä tänäänkään ehtin yt tehdä sitä mitä suunnittelin".
Tai jospa tekemisen tahti on hidastunut, vai haluaako sitä nauttia enemmän tekemisistään. Pitää ilmeisesti suunnitella yhä väljempiä aikatauluja, parasta tietenkin elää ilman aikatauluja. Mutta kun on elämänsä aina aikatauluttanut , elänyt suunnitelmallisesti, ei tahdo malttaa päästää irti.
Haaveitten ei kuulu kaikkien toteutuakkaan, Monen haaveen kohdalla on elämä yllättänyt ja antanut runsaalla kädellä, toiset ovat hautautuneet haaveiden hautausmaille.
Aina on tullut uusia haaveita tilalle, iän myötä nekin muuttuvat, kohta sitä haaveilee vain terveydestä ja liikuntakyvystä jne.
Hullut haaveet rentouttavat ja pitävät mielen virkeänä.