Mannerheim mahtas tykätä, kun etelän mies hänen nahkoihinsa asettuu. Pilvenpäällä saa vaan ihmetellä ja salamoita lähetellä. Ihmetellä sitä täälläkin voi. Vaan olihan Mannerheim kansainvälinen henkilö. Eikä kovin lempeästi aina hallinnut, sotapäälikkö kun oli.
Sitä piti sitten muuttaa historian asetelmaa. Kai sotakin käytiin afrikan savanneilla, tarina kai kerrotaan fiktiona. Todellisuus on kuitenkin toinen, eivät he etelässä sotineet. uusia näkökohtia tarvitaan, vai tarvitaanko.
Sitä piti sitten muuttaa historian asetelmaa. Kai sotakin käytiin afrikan savanneilla, tarina kai kerrotaan fiktiona. Todellisuus on kuitenkin toinen, eivät he etelässä sotineet. uusia näkökohtia tarvitaan, vai tarvitaanko.
Vastaukset 15
Vanhimmat
nyt kyllä rauhaa, ennen kuin on Mannerheimin pelastanut.
Ihailee häntä aivan suunnattomasti!
Niin mikä oli Mannerheim miehiään ?
Siinäpä onkin Suomalaisila tutkittavaa . Venäläinen Sotilaskoulutuksensa saanut ainakin oli.
Mahtoiko olla ollenkaan Suomalainen , jokin karkuri , ja hyvä supliikkimies .
Pääsi Helposti piireihin .
Ja halusi näyttää opittuja sotilastaitojaan pikkusen maan Kenraalina.
Kuinka hän siinä tehtävässään onnistui , mielestäni senverran heikosti , että lähti Häntäkoipienvälissä karkuun . Kun toiset laitettiin Sotarikosoikeuteen Suomessa.
Lattea on ajatusmaailmasi, kaukana suomalaisuudesta!
Mitä kakkea Mannerheim tekikään?
Pelasti jääkäreineen Suomen joutumisen Neuvostoliiton kauhuvallan alle ihmisiäksi.
Jos Mannerheimillä olisi ollut sotilaita käskettävinään. olisi hän estänyt koko neuvostovallan syntymisen.
Suomella olisi Mannerheimin kautta voinut olla paljon suurempi osuus kuin nyt.
Mannerheim pelasti Suomen itsenäisyyden kahdesti, eikö se riitä`?.
Etpä ole -ruuneperi-
tutustunut Marskiin sotapäällikkönä.
Kannattaisi tutustua alaisten käsityksiin.
Sodan loppuvaiheessa hänellä ei ollut
mitään tekemistä upseeriston kanssa.
Ohjeita antoi Aino Kassinen Mikael
Gripenbergin välityksellä. Siksi huol-
to petti. Sodittiin ilman ammuksia ja
ruokaa. Mutta niinkuin Aatu, myös
Marski suoritti hyökkäyksiä paperilla.
Oli ulkona tositilanteesta.
Katsotaan nyt, tuleeko Uralin perhosen tyylinen.
Vai onko niin että yle tekee niinkuin muutkin firmat, että mennään halpatuotantomaihin, jossa saa näyttelijät halvalla mukaan. Sitten jonkinmoista skandaalinkäryä tarpeellinen määrä ja yllätyksellisyyttä. Konstit on monet kiinnostuksen herättämiseksi, kylkiäisenä vielä dokumentti filmin teosta. Mukaan tulee tietysti tämä kohu mustasta Mannerheimin roolin esittäjästä.
Liekö Jörn Donner kieltäytynyt aamu-tv:n haastattelusta kun paikalla oli professori emeretus Matti Klinge ohjelman ennakkotiedoista poiketen. Klinge asetteli sanansa hyvin, hyvin diplomaattisesti eikä langennut toimittajien ansoihin.
Kovaa mainosta ainakin elokuva saa, uteliaisuudesta sen tulen katsomaan.
Kovin oli hepposen tuntuinen tämä aamuteeveessä esiintynyt henkilö, sitäpaitsi näitä Turkan ´eiku-niinku- miehii´ , eipä vakuuttanut millään lailla . Jotain hauskuutta sentään sanomisissaan oli, kun toisteli moneen kertaan suomalaisten suvaitsevaisuutta. Hyvä vitsi pitkään aikaan...suvaitsevaisia.... No, enpä siitä enempää, jottei tulis riitaa.
Ei toisaalta hetkauta sinne eikä tänne yks elokuva. En oo ennenkään Mannerheimin persoonaa ihmeemmin miettinyt. Kaiketi teki tehtävänsä niin hyvin kuin pystyi.
Henkilöön meneviä menneitten kaivelua, jolla ei mitään merkitystä työnsä toimittamiseen liitttyen, kyllä suoraan sanoen inhoan. Mutta sehän on tätä aikaa, kun Suomi etsii itseään.
Täällä meidän ikäisissä näyttää kaikki parhaat ja viisaat löytyvän.
Kukahan olisi ollut parempi tai ainakin näiden nykyarvostelijoiden mieleen,
Luoja tietää vaan ei kerro.
Vieläköhän on hengissä Markus Selinin ja Renny Harlinin hanke Mannerheimin-suurelokuvasta , joka on kamppaillut rahavaikeuksissa ?
Suurin toivein odotettiin tätä Ylen elokuvaa, lopputulos olikin jymy-yllätys ja tuomiot on julistettu ennen kuin elokuvaa on nähtykään. ´Totta kai herää kysymys, onko verovaroin kustannetun YLEn tehtävä kustantaa kokeilevaa, riskejä ottavaa ja tabuja murtavaa taidetta. Eipähän tuo varsinainen elokuva ainakaan kalliiksi tullut, ja varmaan kerää paljon katsojia sekä virittelee keskustelua.
Elokuva keskittyy kuvaamaan Mannerheimin yksityiselämää, uran ja perhe-elämän vaikeaa yhdistämistä. Sehän on hyvinkin ajankohtainen teema, myös vallan huipulla oleville naisille, aiheena mielestäni vallan hyvä. Luin Raija Orasen kirjan Metsästäjän sydän, jossa kerrotaan Gustafin ja Hjalmarin ystävyydestä ja yhteistyöstä. Hjalmar Linder on Rikas liikemies ja Mustion kartanon herra, jonka pikkusiskoon Kittyyn Gustaf rakastuu. Myös epäonnistuneesta avioliitosta venäläisen rikkaan Anastasian kanssa kerrotaan. Kirjassa tulee esiin paljon pehmeitä, inhimillisiä puolia Mannerheimista, esimerkiksi mieltymys herkutteluun...ovathan vorscmack ja marskin ryyppy tutut, kiiskisopastakin taiottiin hänelle herkkuruoka.
Minäkin ihmettelin Lyytisen sanomisia suomalaisten suvaitsevuudesta, toisaalta hän kertoo Hommafoorumin uhkailusta elokuvaa kohtaan.
Mannerheinin Afrikan yhteyksistä ole lukenut seuraavan tarinan :
Hän loukkaantui Algeriassa kolarissa ja oli sairaalassakin siellä, autossa oli mukana ranskalainen kreivitär. Kenraalimajuri Hannes Ignatius pyysi Mannerheimia kertomaan parhaat nähtävyydet Afrikassa.
- Kreivitär de Salvertin silmät. Mannerheim vastasi.
Nämä etukäteisarvioinnit lisäävät vain kävijämäärää lokakuun näytöksiin, mutta ihme on, jos ei niin kiehtovasta personallisuudesta kuin Carl Gustav Mannerheim saataisi huikea ajan ja henkilökuvaus.
Aikana jolloin Suomi nousi maailman tietoisuuteen todella yhtenäisenä, taistellessaan olemassaolostaan!
En katsele Mannerheimiä pelkästään marsalkkana, vaan kulttuuripersonana, monipuolisena ja sivistyneenä, missä tahansa Euroopan metropoleissa joissa hän tekikin Suomea tunnetuksi.
Minua kiehtoo miehen matka ratsain läpi Aasian, surullisen rakkaustarinan päätteeksi omistautuen uusiin kulttuurien tutkimuksiin, löytäen uuden elämänsä rakkauden sentään viimein::
viimein löydetty suuri rakkaus oli ??
nyt HAKOteille, huono johto ja huonot tekijät, oma asema ja oma palkka pääasioina.
Mannerhein oli mies paikallaan, monikohan olisi pystynyt pitämään asiat hallinnassa tuossa sodassa.
Mannerhein oli isänmaallinen vaikka olikin syntynyt Venäjän vallan aikana, piti kuitenkin Suomea tärkeänä ja rakkaana maana puolustusvoimien palveluksessa.
Toimi myös presidenttinä muutaman vuoden, sekin todistaa ettei hän ollut heikko,
tuohon tehtävään valitaan vain paras.
Kaikki kunnia tuolle suurmiehelle.
Olemme joka kesä käyneet saunomassa ja uimassa hänen rakentamallaan metsästysmajalla Lopella, siellä kauniissa kahden kirkasvetisen järven maastossa.
Suurten mäntyjen ympäröimänä ja maastoon sulautuvana tuo metsästysmaja on nähtävyys, myös huonekalut valmistettu vain puuta käyttäen.
Tuon kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan rakensivat korpisoturit v. 1942 Mannerheimille 75-vuotislahjaksi Lieksanjärven rantaan, sitten se siirrettiin sotatapahtumien vuoksi Lopelle Punelia-järven rantaan v. 1945.. Siellä on nykyisin muitakin majoitus- ja kokoustiloja.
Totta näin on innostuin vain kun viikko sitten siellä oltiin.