Esimerkkinä laki lapsiystävällisistä huoltoriidoista.
Oikeusministeriö 27.6.2012.
Lapsiystävällinen huoltajuusriitojen sovittelu käräjäoikeuksissa laajennettaisiin koko maahan kuntien tehtäväksi.
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että huoltoriitojen sovittelu vakinaistettaittaisiin siten, että asiantuntijapaveluiden järjestäminen tulisi kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi.
Toissijaisena vaihtoehtona kunta järjestäisi palvelun tuomioistuimille ja valtio maksaisi kunnalle korvauksen.
Kunnille ei siten aiheutuisi kustannuksia uusista tehtävistä.
Olisiko tällä lakiuudistuksella vaikutusta huostaanottoihin ja sijoituksiin?
Lakimuutos on todettu hyväksi, siksi sitä halutaan jatkaa.
Lue Oikeusministeriön tuore lakiehdotus, jota on kokeiltu jo vuodesta 2010 alkaen.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2012/1330604072074
-----------
Oikeusministeriö 27.6.2012.
Lapsiystävällinen huoltajuusriitojen sovittelu käräjäoikeuksissa laajennettaisiin koko maahan kuntien tehtäväksi.
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että huoltoriitojen sovittelu vakinaistettaittaisiin siten, että asiantuntijapaveluiden järjestäminen tulisi kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi.
Toissijaisena vaihtoehtona kunta järjestäisi palvelun tuomioistuimille ja valtio maksaisi kunnalle korvauksen.
Kunnille ei siten aiheutuisi kustannuksia uusista tehtävistä.
Olisiko tällä lakiuudistuksella vaikutusta huostaanottoihin ja sijoituksiin?
Lakimuutos on todettu hyväksi, siksi sitä halutaan jatkaa.
Lue Oikeusministeriön tuore lakiehdotus, jota on kokeiltu jo vuodesta 2010 alkaen.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2012/1330604072074
-----------
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kopio lakialoitteesta lapsiystävällisistä huoltajuusriidoista.
27.06.2012
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksissa kokeiltu asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu vakinaistettaisiin siten, että asiantuntijapalveluiden järjestäminen tulisi kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Toissijaisena vaihtoehtona kunta järjestäisi palvelun tuomioistuimelle ja valtio maksaisi kunnalle korvauksen. Kunnille ei siten aiheutuisi lisäkustannuksia uusista tehtävistä.
Hallitusohjelman mukaisesti työryhmä haluaa parantaa lasten asemaa oikeudenkäytössä laajentamalla asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelumenettelyn koko maahan. Sovittelijana toimii tuomari ja häntä avustaa asiantuntijana psykologi tai sosiaalityöntekijä. Asiantuntija-avustajan tehtävänä on lisätä vanhempien ymmärrystä lapsen edusta ja suunnata keskustelua lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen.
- On tärkeää löytää malleja laajentaa lapsiystävällinen sovittelu koko maahan. Kaikilla vanhemmilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet asuinpaikastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta saada oikeudenkäynnin vaihtoehtona asiantuntijapalveluita huoltoriidan sovittelussa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korostaa.
Perustavoitteena uudenlaisessa sovittelussa on luoda lapsen edun toteuttava, nopea ja tehokas menettely riitojen ratkaisemiksi. Sovittelussa pyritään löytämään yhteinen, lapsen edun mukainen ratkaisu, jossa on huomioitu kummankin vanhemman toiveita. Sovinto turvaa yleensä tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen suhteen säilymisen kumpaankin vanhempaan.
- Tutkimukset osoittavat, että vanhempien riidan pitkittyminen on lapselle vahingollista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää luoda nopea menettely, jolla lapsen oikeudet voidaan turvata ja erimielisyydet ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On myös keskeistä turvata lapselle mahdollisuus tavata molempia vanhempiaan, oikeusministeri toteaa.
Ehdotuksen mukaan sillä kunnalla, jonka alueella käräjäoikeus sijaitsee, olisi vastuu asiantuntijoiden järjestämisestä huoltoriitojen sovitteluun. Yleensä käräjäoikeus sijaitsee alueen isoimmassa kunnassa, jolla on siten parhaat mahdollisuudet palvelun järjestämiseksi. Käräjäoikeuspaikkakunta voisi järjestää palvelun joko itse tai ostopalveluna ja myöhemmin asiantuntijaa käyttänyt kunta maksaisi hyvityksen käräjäoikeuspaikkakunnalle tai palveluntuottajalle. Asianosaisille sovittelu olisi maksutonta.
Sovittelulla säästetään työtä ja kustannuksia
Työryhmä toteaa, että kunnilla on jo nyt velvollisuus avustaa huoltoriitojen ratkaisemista laatimalla tuomioistuimen pyynnöstä olosuhdeselvityksiä. Kokeilu on osoittanut, että sovittelu on nopeuttanut riitojen ratkaisua ja vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten tekemistä. Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelulla on säästetty työtä ja kustannuksia sekä tuomioistuimissa että sosiaalitoimessa. Sovittelutoiminta vähentää välillisesti kuntien kustannuksia myös muilla sektoreilla, kuten perheneuvonnassa ja lastensuojelussa.
Jotta huoltoriitojen sovitteluun saataisiin päteviä ja kokeneita asiatuntijoita, työryhmä esittää, että asiantuntija-avustajien pätevyysvaatimukset tulisi kirjata lakiin. Sovittelun joutuisuuden varmistamiseksi sovitteluistunnon järjestämiselle säädettäisiin laissa tavoiteaika. Sovittelijatuomareille ja asiantuntija-avustajille tulisi järjestää koulutusta tehtävään.
Uudenlaista sovittelumallia on kokeiltu vuoden 2011 alusta Espoon, Helsingin, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksissa. Oikeusministeriön päätöksen mukaan kokeilu laajenee syyskuun alusta seitsemään muuhun käräjäoikeuteen: Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeuksiin.
Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, käräjätuomari Anna-Kaisa Aaltonen, Helsingin käräjäoikeus, puh. puh. 029 56 44 843, (vaihde puh. 029 56 44 200), s-posti: [email protected]
hallitusneuvos Anne Hallavainio, OM, puh. 02951 50458, s-posti: [email protected]
Työryhmän mietintö
Tietoa hankkeesta
---------
Lakimuutoksia on mahdollisuus saada aikaiseksi, mutta se vaatii ponnistelua.
Isätoimikunnat saivat aikaiseksi lakimuutoksen mielenilmaisujen eduskunnan ja mies- ja naiskansanedustajien myötämielisyyden vuoksi.
Tasa-arvovaltuutettu tiedote 17.2.2011.
Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.
Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.
Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.
Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.
- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.
Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.
Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
--------
Tasa-arvoa vanhemmuuteen isät pois paitsiosta projekti.
Lahden ammattikorkeakoulu.
Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta
Tavoite
Projektin tavoitteena oli tuottaa koulutus, joka lisäsi ammattilaisten kykyä arvioida isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman sukupuoleen liitettyjä stereotypisiä käsityksiä. Projektin painopisteenä oli isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa entistä paremmin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella voitiin parantaa isän osallistumista lasten elämään.
Eroperheiden vanhempien hoivavastuun tasapuolisempi jakautuminen ja isän roolin vahvistaminen lisäsi miesten ja naisten tasa-arvoisuutta työelämässä.
Kohderyhmät
•Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa
Välilliset kohderyhmät
•Eroperheet
•Eroperheiden työnantajat
•Eroperheiden lasten hoitopaikat
•Työterveyshuolto
•Kouluterveydenhuolto
•Neuvolat
•Huoltajuuspäätöksiä tekevät tuomarit
•Maahanmuuttajatyön viranomaiset
•Sosiaalialan koulutusta järjestävät oppilaitokset
Projektin toteutusaika: 1.1.2010 - 31.12.2011
Rahoittaja: ESR/STM
Lisätietoja
Projektipalvelut
Pia Karjalainen, projektipalvelupäällikkö
gsm 050 502 0623
projektipalvelut[a]lamk.fi
----------
Laspsiystävälliset huostaanotot ja sijoitukset.
Lakimuutos huostaanotoissakin on mahdollista, mutta se vaatii yhteistyötä.
Isäjärjestöt ovat tehneet yhteistyötä ja saaneet muutoksia aikaan.
Mielivaltaa vastaan on taisteltava.
Isät vaativat: Tapaamisoikeuden rikkomuksesta on rangaistava.
Helsingin uutiset 12.3.2012.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/98079-isat-vaativat-tapaamisoikeuden-rikkomisesta-rangaistava
-----
Lapsiystävällisyyttä lastensuojeluun.
Eroisät vastustavat lasten vieraannuttamista.
Eduskuntatalolla puolustetaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.
Yle uutiset Helsinki 25.4.2012.
http://yle.fi/uutiset/eroisat_vastustavat_lasten_vieraannuttamista/6009326
-------
Lapsen vieraannuttaminen etävanhemmasta.
Miehet ovat nousseet barrikaadille, puolustamaan lasten oikeuksia isään ja isän oikeuksia lapseen.
Huostaanottojen vähentäminen vaatisi myös aktiivisuutta.
Eduskuntakysymys Kari Uotila 27. kesäkuuta 2012.
Vastaus Oikeusministeri Anna Maija Henriksson 27 kesäkuuta 2012.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_494_2012_p.shtml
-----------
Lainaus eduskunnan kyselystä.
Kari uotila vas.
RaimioPiirainen sd.
Oras Tynkkynen vihr.
Kari Tolvanen kok.
Lapsen vieraannuttaminen etävanhemmastaan avioerotilanteessa
Eduskunnan puhemiehelle
Yhä useampi suomalainen perhe käy läpi avioeron. Valitettavasti myrskyisä ero johtaa monesti siihen, että lapsen yhteys toiseen vanhempaan heikentyy tai jopa katkeaa. Joissakin tapauksissa syynä on lähivanhemman harjoittama vieraannuttaminen. Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi pyrkii estämään tapaamiset ja yhteydenpidon etävanhemman ja lapsen välillä. Lisäksi vieraannuttamiseen kuuluvat tavallisesti väärät ja perusteettomat toista vanhempaa koskevat syytökset. Lopulta lapsen myönteinen suhtautuminen etävanhempaan muuttuu kielteiseksi.
Lasta koskevat riita-asiat vaikuttavat aina kielteisesti lapsen hyvinvointiin, ja asiantuntijoiden mukaan vieraannuttaminen vahingoittaa lapsen kehitystä vakavasti. Kun lapselta estetään terve suhde toiseen vanhempaan, seuraa kauaskantoisia ongelmia. Lojaliteettiongelmat ja valinnan tekeminen vanhempien välillä vahingoittavat lapsen psyykkistä kehitystä. Toisen vanhemman leimaaminen pahaksi aiheuttaa vakavaa haittaa lapsen identiteetille. Vieraannutettujen lasten on todettu kärsivän aikuisiässä huonommasta itsetunnosta, masennuksesta, päihdeongelmista sekä vaikeudesta luottaa ihmisiin. Yhdysvaltalaisen vieraannuttamista tutkineen Amy J.L. Bakerin tutkimustulokset osoittavat, että vieraannutetuista lapsista 70 % kärsi aikuisiässä merkittävistä masennusoireista, 68 %:lla ilmeni itseen kohdistuvia kielteisiä tunteita, 42 % koki vaikeuksia itseensä ja muihin ihmisiin luottamisessa, ja 33 %:lla oli vakavia alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön liittyviä vaikeuksia.
Kotimaisten arvioiden mukaan 8-10 % avioeroperheiden lapsista kärsii vieraannuttamisesta. Eronneiden lapsiperheiden määristä arvioituna vieraannutettuja lapsia on Suomessa joka vuosi useita satoja. Vieraannuttamisoireyhtymä (Parental Alienation Syndrome) on hyväksytty tuomioistuimissa viralliseksi diagnoosiksi esimerkiksi Saksassa, Kanadassa, Israelissa, Australiassa ja USA:ssa. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myöntänyt ilmiön olemassaolon. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta velvoittaa lähivanhemman kunnioittamaan lapsen oikeutta tavata toista vanhempaansa sekä pitää tähän yhteyttä. Lain mukaan vanhempien tulee lapsen etua ajatellen pyrkiä tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vieraannuttaja rikkoo em. lain lisäksi myös YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan lapsella on oltava mahdollisuus tuntea molemmat vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan, mikäli tämä on mahdollista. Kyseessä on ihmisoikeusrikkomus, jota lasten asioita ratkovat tahot eivät Suomessa vielä tunnista riittävän hyvin. Lasten suojelemiseksi sosiaalityön ammattilaisia ja tuomioistuimia tulee kouluttaa tunnistamaan vieraannuttaminen ja heille tulee antaa välineet vieraannuttamisen katkaisemiseksi. Valitettavasti sovitteluun perustuvat Follo- ja Fasper-hankkeiden kaltaiset välineet eivät toimi vieraannuttamistilanteissa. Vaikka vieraannuttava vanhempi saattaa suostua vapaaehtoisiin sovitteluprosesseihin, hän ei oireyhtymän mukaisesti pyri todelliseen sovitteluun. Pahimmillaan sovitteluprosessi tukee vieraannuttajan päämäärää hänen käyttäessään sovittelumenettelyä työkaluna ajan pelaamiseen. Tämän vuoksi tarvitaan muita ratkaisuja. Vieraannuttamisen kriminalisoiminen olisi vahva signaali, ja sillä olisi ennalta ehkäisevä vaikutus tahalliseen vieraannuttamiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus valmis valmistelemaan lakia lapsen vieraannuttamisen kriminalisoimiseksi ja
mihin muihin sovitteluhankkeiden ulkopuolisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä suojellakseen lapsia vieraannuttamiselta nykyistä paremmin?
Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2012
Kari Uotila /vas
Raimo Piirainen /sd
Oras Tynkkynen /vihr
Kari Tolvanen /kok
---------
Oikeusministeri Henrikssonin vastaus kysymykseen Lapsen vieraannuttamisesta.
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kari Uotilan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 494/2012 vp:
Onko hallitus valmis valmistelemaan lakia lapsen vieraannuttamisen kriminalisoimiseksi ja
mihin muihin sovitteluhankkeiden ulkopuolisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä suojellakseen lapsia vieraannuttamiselta nykyistä paremmin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Avioeroon tai avoliiton hajoamiseen liittyvät tilanteet ovat usein vaikeita, etenkin jos perheessä on lapsia. Vanhemmuus jatkuu parisuhteen päättymisen jälkeenkin ja lapsen edun mukaista olisi se, että vanhemmat pääsisivät sopimukseen lapseen liittyvistä asioista. Ensisijaisena tavoitteena onkin mahdollisimman varhainen puuttuminen vanhempien välisiin ristiriitoihin ja sovinnollisen ratkaisun aikaansaaminen erotilanteessa.
Vanhemmat voivat tehdä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimuksen, jonka sosiaaliviranomainen vahvistaa. Riitatilanteissa asian ratkaisee tuomioistuin. Jos lapsen edun mukaiseksi harkittua tuomioistuimen päätöstä tai sosiaaliviranomaisen vahvistamaa sopimusta ei noudateta, lasta tapaava vanhempi voi turvautua täytäntöönpanomenettelyyn lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) mukaisesti.
Lapsia koskevassa lainsäädännössä tavoitteiden ja keinojen on oltava oikeasuhtaisia. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa vaikeita täytäntöönpanotilanteita on pyritty ratkaisemaan painottamalla täytäntöönpanosovittelun merkitystä. Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi tuomioistuimen päätöksen edellyttämällä tavalla. Päätöksen täytäntöönpanon tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko, joka voidaan tuomita maksettavaksi. Lapsi voidaan myös määrätä noudettavaksi, jos voidaan pitää todennäköisenä, että tapaaminen muutoin jää toteutumatta, ja jos tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.
Vaikeiden huoltoriitojen yhteydessä esitetään väitteitä siitä, että vanhempi pyrkii vieraannuttamaan lapsen toisesta vanhemmastaan. Vieraannuttamisen kriminalisointi tai muut rikosoikeudelliset toimenpiteet eivät ole parhaita keinoja perheoikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Rikosprosessi on omiaan kärjistämään vanhempien välistä riitaa entisestään, mikä puolestaan vaikuttaa haitallisesti lapseen. Ylipäänsä rikosoikeuden käyttäminen on viimesijainen keino puuttua yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen uuden rikostunnusmerkistön säätämistä on tarkkaan pohdittava mahdollisuus puuttua havaittuihin epäkohtiin muilla keinoilla ja olemassa olevien keinojen käyttöä mahdollisesti tehostamalla.
Vieraannuttamisen kriminalisointi olisi muutoinkin vaikeaa, sillä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaisesti tunnusmerkistön tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen. Vieraannuttamista on kuitenkin vaikea määritellä selväpiirteisesti. Se voi esimerkiksi olla passiivista tai ilmetä aktiivisina toimenpiteinä. Vanhempi voi vieraannuttaa lasta paitsi tietoisesti, myös tiedostamattaan.
Kriminalisointiperiaatteisiin kuuluu se, että kriminalisointi ei saa aiheuttaa ylipääsemättömiä tai mielivaltaisesti ratkaistavia näyttöongelmia. Näyttökysymykset voisivat tässä tapauksessa muodostua vaikeiksi. Vieraantuminen voi johtua useista erilaisista tekijöistä, eikä lapsen haluttomuus tavata toista vanhempaansa johdu aina pelkästään toisen vanhemman käytöksestä. Esimerkiksi sen ratkaiseminen, milloin tapaamisen estyminen on tapahtunut hyväksyttävästä syystä ja milloin ei, voisi olla vaikeaa. Rikosilmoitusta voitaisiin käyttää myös kiusantekotarkoituksessa. Vaarana olisi, että lapsen asema jää lopulta taka-alalle vanhempien välisen riitelyn laajentuessa edelleen.
Lapsia koskeva lainsäädäntö on alue, joka edellyttää tavanomaista hienovireisempien keinojen käyttämistä. Toimenpiteissä on aina kiinnitettävä huomiota siihen, mikä on niiden vaikutus lapseen. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa on nimenomaiset säännökset ja sanktiot niitä tilanteita varten, joissa lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annettua päätöstä ei noudateta. Lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi on tärkeää, että perheasioita hoitavat viranomaiset osaavat havaita vieraannuttamisen ja mahdollisesti myös sen taustalla olevat syyt. Tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa annetaan valmiuksia näihin tilanteisiin.
Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2012
--------------------------
Lapsiystävälliset huostaantot, eivät ilmeisesti kuulu Suomalaiseen lastensuojeluun.
Uupunut äiti haki apua -lapsi huostaanotettiin.
MTV 3 / Studio 55.
http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1180294/uupunut-aiti-haki-apua- -lapsi-otettiin-huostaan
----------
Lapsiystävällinen huostaantotto.
Keskisuomalainen mielipidekirjoitus 17.9.2010.
Huostaanotto on aina tappio
17.9.2010 18:30 (Päivitetty 17.9.2010 18:30) Huostaanotto on aina järeä toimenpide. Perustellusti voidaan sanoa, että kaikissa tapauksissa se on tappio yhteiskunnalle.
Eräiden tietojen mukaan Ruotsissa huostaanotettujen poikien riski kuolla ennen aikojaan on noin kymmenkertainen verrattuna muiden perheiden poikiin, Suomessa "vain" kolminkertainen.
Juhlapuheissa puhutaan kauniisti perheiden tukemisesta. Monilla on mielikuva, että vanhempien väsyessä kotiin tulee kotiapu, joka hoitaa lasta, pesee pyykit, järjestää erilaisia asioita, niin että vanhemmat - tai toinen heistä - jaksavat taas palan matkaa ja saavat uskoa huomiseen. Ei näin ole ollut enää aikoihin, vaan sosiaalihuollosta tulee pari kolme henkilöä keskustelemaan ja kuulustelemaan. Parissa tunnissa käydään läpi asioita, saadaan ohjeita ja mikä kohtalokkainta, tehdään havaintoja huostaanottotarpeesta.
Avun hakemista ajoissa pidetään tärkeänä. Apua hakeva ei kuitenkaan aavista, että hänen perheestään kootaan vähitellen yksityiskohtaisia tietoja, jotka kutovat rikosrekisteriä muistuttavan verkon perheen ympärille, eikä merkittyjen plussien ja miinusten paikkansapitävyyttä voi tarkistaa puhumattakaan siitä, että "rekisterin" voisi joskus nollata.
Mutta eihän sen näin pitänyt mennä. Sosiaaliavunhan pitäisi tukea perhettä ja lainkin mukaan huostaanotto on vasta äärimmäinen keino. Kuitenkin sitä väläytellään liian varhain niissäkin tapauksissa, joissa vanhemmat vielä yhdessä yrittävät ottaa vastuuta. Todellisuudessa lastensuojelussakin on sopimattomia henkilöitä, joilla viranomaisina on keinot hankkia haluamiaan lausuntoja, joiden perusteella heillä on lähes jumalallinen valta päättää ihmisen kohtalosta. Tästä uhkasta voi tulla perheelle painajainen, joka vie ne yöunet, joita kipeästi tarvittaisiin arkiseen jaksamiseen.
On olemassa tahoja, jotka aidosti tahtovat perheelle hyvää. Isovanhempia ja muita läheisiä kuullaan liian vähän, vaikka siitä lienee laissakin ohjeita. Läheisiä naapureitakin tulisi kuulla, jos perhe sitä haluaa. Ajoittainen ja todellinen kotiapu olisi usein se paras apu ja edullisin. Tämä on helppo todentaa sillä, että esim. lähiomainen auttajana perheen arjessa saa usein ihmeitä aikaan jo muutamassa päivässä.
Harvoin lasta tavanneella viranomaisella on usein toisenlainen kuva tilanteesta kuin lasten kanssa olleilla isovanhemmilla. Silti nämä otetaan mukaan prosessiin vastentahtoisesti ja usein vasta sitten, kun on jo tehty päätökset jatkotoimenpiteistä. Silloin kun itse olemme päässeet aidosti vaikuttamaan, siitä on ollut pitempiaikaista apua.
Oma lukunsa on bisnes, jossa lapset ovat varsin käypää kauppatavaraa. Kun yhden lapsen sijoituksesta maksetaan jopa yli 200 euroa päivässä, niin se houkuttelee alalle monenlaista yrittäjää. Siinä myllyssä ei lapsen todellinen etu paljoa paina.
Ja vielä tärkein näkökohta. Kuka ottaa vastuun pienen ihmisen tuskasta, kun häntä ollaan erottamassa läheisistä ihmisistä ja kuka siitä, kun huostaanotto tuhoaa hänen elämänsä? Sinä, joka taistelet perheesi puolesta, älä luovuta. Meidän on liityttävä yhteen, pidettävä ääntä ja tehtävä velvollisuutemme siinä, mitä tämä hetki meille suo saattaaksemme oikeuden myös niille, jotka eivät siihen itse kykene.
HUOLESTUNUT LÄHIOMAINEN Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. Toimitus.
Lapsiystävällinen huostaanotto, vai epikriisi?
Kokeilin ihan mielenkiinnosta mitä netistä löytyy haulla. Hakutulosen määrä 1.200.
Tässä yksi niistä
Tulosvastuullista lastensuojelua. Tuulan blogi 20.1.2011.
http://blogit.mtv3.fi/epikriisi/2011/01/20/tulosvastuullista-lastensuojelua/
--------
"Isät vaativat: Tapaamisoikeuden rikkomuksesta on rangaistava."
Millä tavoin käsiteltäisiin isää, joka ei ota lapsia luokseen, eikä pidä heihin yhteyttä?
"Tuomioistuin voi määrätä lapsen luovutettavaksi tapaamisiin sakon uhalla ja äärimmäisessä tilanteessa lapsi voidaan jopa noutaa tapaamisiin."
"Kunnilla on myös lakisääteiset perheasiain sovittelijat, jotka ovat erikoistuneet tällaisten ongelmien selvittelyyn. Heiltä saa apua maksutta ilman tuomioistuimen määräystäkin."
Ajattelin jo aiemmin, että tuo ei anna mitään muutosta tilanteeseen, jos sossu on sovittelijana, se tehtävä pitäisi antaa täysin muille ammatti-ihmisille.
Sossulla ei ole mitään erityisosaamista sovitteluun ja hänen läsnäollessaan huostaanoton uhka on yhtä lähellä kuin ennenkin.
Lastensuojelun asennevamma.
Lastensuojelu on ryhmä joilla on titteli ja paha asennevamma asakkaita kohtaan, asiakas on heille vihollinen.
Tässä Avautuu blogissa löytyy ihan mielenkiintoisia kannaottoja lastensuojeluun.
http://valituille.blogspot.fi/2009/03/lastensuojelu-on-ryhma-pikkulapsia.html
-----------
Erolapsiperheiden koulutus 8.11.2012.
Lisätietoa.
Ensi- ja turvakotien liitto.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/?x1738514=3598208
------------
Lapsiasiavaltuutettu haluaa selvityksen sosiaaliviranomaisten puoluettomuudesta vanhempien erotilanteessa.
Helsingin Sanomat 17.2.2011.
Lue myös muita aihepiiriin liittyviä uutisia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tasa-arvovaltuutettu haluaa selvityksen sosiaaliviranomaisten puolueettomuudesta /1135263890073
----------
Sairastuminen ei saisi olla huostaanoton syy.
Hanna Kaisa lähde ottaa kantaa Uuden Suomen blogissaan.
http://hannakaisalahde.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107168-sairastuminen-ei-saisi-olla-huostaan-oton-syy
---------------------
Avoimesta adoptiosta vaihtoehto huostaanotolle.
Suomalainen lastensuojelu on surkeassa jamassa.
Hanne Leivonmäen kannaotto Suomen kuvalehdessä 4.11.2010.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/avoimesta-adoptiosta-vaihtoehto-huostaanotoille
----------
Enemmän heillä on ammattitaitoa sovitteluun, kuin esim. luontaishoitajalla. Karvaasti on tällainenkin koettu. Olivät kyseessä nämä vapaaehtoiset sovittelijat.
Lastensuojelijoita, vai terroristeja?
Lähes kaikki suuret kaupungit rikkovat lastensuojelulakia.
Selvityksen osalta vai Jyväskylä ja Oulu noudattavat lakia.
MTV3 uutiset 5.11.2011.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/lahes-kaikki-suuret-kaupungit-rikkovat-lastensuojelulakia/2011/11/1428008
--------
Lastensuojelussa lapsi unohtuu usein.
Sijaishuollossa olevat lapset eivät aina saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita.
Voidaan tietenkin pohtia johtuvat lasten mielenetrveysongelmat huostaaotoista ja sijoituksista.
MTV3 uutinen 29.5.2012 Lastensuojelussa lapsi unohtuu.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/05/1557308/lastensuojelussa-lapsi-itse-unohtuu-usein
-------
Lastensuojelun todellisuus Suomessa.
Vastoin eri "asiantuntijoiden" väitteitä suurin osda huostaanotetuista lapsista ei tule alkoholiperheistä.
Perustuuko lasten huostaanotot vääriin käsityksiin ja harhakuvitelmiin?
Pohjlainen lehti 15.1.2007. Lastensuojelun todellisuus.
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/lastensuojelun-todellisuus-suomessa-1.131044
---------
Lastensuojelun valvonta on retuperällä.
Valtiontalouden valvontaviraston tuloksellisuuskertomus on perin surullinen, siitä missä lastensuojelun asiakkaat ja heidän perheensä joutuvat elämään.
Helsingin Sanomat 5.6.2012.
Lue kommentteja, kommentoi.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lastensuojelun valvonta on retuperällä/a1338795664840
---------
Kokeeko lapsi huostaaoton, samoin, kuin ero- ja uusperhelapsi?
Väestötiitto uusperheneuvoja.
Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä
Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut.
Uusperheen muodostuessa lapsen kokemat muutokset ovat niin sosiaalisia kuin fyysisiäkin muutoksia. Fyysisistä muutoksista suurin lienee mahdollinen muutto uuteen kotiin. Joskus muutetaan jopa uudelle paikkakunnalle, kauas lapsen tutusta elinympäristöstä. Entisen yhden kodin tilalle tulee usein kaksi kotia. Oman reviirin uudelleen hakeminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa ovat lapsellekin haastavia aiheita. Sosiaaliset suhteet saattavat muuttua rajustikin ja uusia ihmisiä ilmestyä lapsen elämään.
Lapsen ympärille saattaa hetkessä muodostua laaja ja monimutkainen ihmissuhdeverkosto. Lapsen asema perheessä saattaa yhtäkkiä muuttua paljonkin esimerkiksi esikoisesta kuopukseksi. Jos lapsen molemmat vanhemmat solmivat uuden suhteen, lapsi on useamman kuin yhden perheyhteisön jäsen. Niissä voi vallita täysin erilaiset säännöt ja tavat.
Toisinaan myös vanhojen suhteiden katoaminen tai taka-alalle jääminen lapsen sitä haluamatta voivat aiheuttaa mielipahaa tai murhetta lapselle. Uusperheiden lasten ja nuorten ongelmien taustalla saattaa olla myös toipuminen tai suruvaihe vanhempien erosta tai toisen vanhemman menettämisestä. Tällöin on tärkeää antaa lapselle aikaa käsitellä asioita ja sopeutua muutoksiin.
Uusperheessä uuden perheen rakentaminen ei aina suju ongelmitta. Toimiakseen uusperheenä, perheen kaikkien osapuolten on määriteltävä uudelleen roolinsa ja tehtävänsä muuttuneessa tilanteessa. Lasten ja nuorten näkökulmasta ero biologisesta vanhemmasta ja tottuminen uusiin ihmissuhteisiin saattaa viedä aikaa. Usein uusperheen kriisi- ja kipupisteet vaativat ratketakseen ulkopuolista tukea. Lasten sopeutumisen kannalta merkittävää on emotionaalisen tuen saaminen paitsi omilta vanhemmilta, myös ympäristöstä.
On todettu, että uusperheen elinolosuhteet ja niiden järjestely vaikuttavat huomattavasti uusperheen onnellisuuteen ja onnistumiseen. Uusperhe tuo usein mukanaan haasteita ja ristiriitoja esimerkiksi kasvatusasioista, kotiaskareista ja taloudellisista seikoista. Lähtökohtana tulisi kuitenkin aina olla lapsen hyvinvointi, joka määrittyy onnellisista kotioloista, asui hän sitten biologisten tai ”puolikkaiden” vanhempiensa luona.
Minka Mansikka
Uusperheneuvoja
-------
Vaikuttaako huostaanottoihin lasten ja nuorten väsymys?
Yle uutiset 24.8.2012.
Nuoret ovat entistä väsyneempiä THL:n tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen nuori kärsii uniongelmista ja päiväväsymyksestä.
Väsymyksellä saattaa olla yhteys nuorten koulumenestykseen.
Lue uutinen, kommentteja, kommentoi.
http://yle.fi/uutiset/nuoret_ovat_entista_vasyneempia/6267017
-----------
Suomi laiminlyö lapsiaan, nyt huolestui YK.
Palvelujen laatu riippuu kunnasta.
Tämä uutinen oli Uudessa Suomessa 3.11.2009, liekkö lastensuojelussa samat asenteet voimassa edelleenkin?
http://www.uusisuomi.fi/comment/185119#comment-185119
----------
Sijaishuoltoon pääsy elvyttää orpolasten aivoja. Laitoshoidossa kasvaneilla on aivoissa vähemmän harmaata ja valkeaa ainetta.
Kysymyksessä oli Romanialaisten orpolasten tutkimus, aletaanko tutkimusta hyödyntää myös Suomessa huostaanotettaessa?
Aiheesta lisää Yle tiede uutiset.
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/sijaisperheeseen-paasy-elvyttaa-orpolasten-aivoja
---