En osaa saunoa "kunnolla"

Saunominen johon liittyy nahanluonti tms. löylykisat, ei ole poikien siirtymäriitti aikuisuuteen sadomasokismin kautta vaan idiotismia.
Asia mitä häpeät on se asia mitä muut Suomalaisessa saunakulttuurissa häpeää juntismin lisäksi. Edelliseen kun usein liittyy tarkoitusperäinen alkoholimyrkytys joka on edelleen junttikulttuurissa sankariteko.

Saunomisen tarkoitus ei ole kivun tms. tuottaminen vaan rentoutuminen jne. Siinä mielessä mieti uudelleen pitääkö nostaa löylynsietokykyä vai järjen käyttöä?

Saat varmasti paljon asiantuntevampiakin vastauksia, mutta mun kokemus on se, että saunan optoimilämpötila vaihtelee saunan mukaan.

Pienissä saunoissa 80 on helposti liian paljon. Pieni 5-6 kuution sähkösauna on riittävän kuuma n. 70 asteessa. Suuri sauna, jossa on ehkä pesutila samassa löylyhuoneessa voi vaatia 100 astetta että löyly alkaa tuntua.

Puu- ja sähkökiuaskin tuottavat erilaisen löylyn samassa lämpötilassa,mutta sitä voi joku asiantuntija analysoida tarkemmin.

Itselläni vaikuttaa ilmanvaihto todella paljon: normaali ilmanvaihto ei riitä, vaan mua alkaa helposti ahdistaa. Siksi saunonkin usein ikkuna raollaan. Se ei liene oikeaoppista eikä energiatehokastakaan, mutta kestän löylyä paremmin kun saan normaalia enemmän ilmanvaihtoa.

Viime kädessä sauna ja löyly ovat kuitenkin ihmisen nautinnoksi fyysisesti ja henkisesti. Jokaisen on etsittävä oma tasapainonsa asiassa. Mitkään normit eivät voi määrätä mikä on kullekin hyvä. Yksi nauttii mittarin seuraamisesta ja kovista löylyistä. Toiselle tärkeää on rauhoittuminen ja hiljentyminen, joka ehkä edellyttää rauhallisempia löylyjä. Kolmannelle sauna on sosiaalinen tilanne, joka saa merkityksensä kavereista, ei itse saunasta.

Sauna kannattaa lämmittää niin että siellä on itsellä mukava olla ja kuumalta tuntuu vasta löylyn heiton yhteydessä. Minäkään en jaksa olla kuumassa löylyssä pitkään ja usein lauteilla ollessa huuhtelen naamaa kylmällä vedellä. Parasta on vilvoittelu löylyn jälkeen kun voi istua viileässä palelematta. Jokaisen kannattaa nauttia saunasta juuri omalla tavallaan.

Vitsihän piilee lienee siinä, että korkeat lämpötilat ei aikojen alussa kuulunut Suomalaiseen saunaan vaan ilmiö nousi esille ja jäi vuosikymmeniksi "oikeaksi tavaksi saunoa" kiukaiden kehitysvaiheen jälkeen jolloin keksittiin ns. jatkuvalämmitteinen kiuas jota seurasi vastaavankaltaisia saunomisolosuhteita vastaava sähkökiuas. Kiuastyyppiä irvileuat kutsuu ns. pula-ajan kiukaaksi joka jäi Suomalaiseen saunomiskulttuuriin pysyväksi elementiksi siitä huolimatta ettei "harrastajat" pidä sitä edes kiukaana vaan sen korvikkeena.

Edelleen vitsilinjaa jatkaa se, että korkealla peruslämpötilalla kompensoitiin "uutuuskiukaan" heikkoa lämmönsiirtokykyä joka oli myös perusedellytys koko kiukaan toiminnalle.

Vasta 2000-luvun tietämissä kiukaita alettiin muuttamaan tavoilla joilla alkuperäistä saunomiskulttuuria tavoiteltiin (suuresta vastustamisesta huolimatta?).

Toki matalan lämpötilan kiukaillakin "saa" nahat rullalle jne. mutta kommenttina 100 asteen lämpötiloihin joka taisi olla avauksen ydinajatus?

Saunan peruslämpötila on suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon ilma kykenee sitomaan löylyistä kosteutta (kuivat/kosteat löylyt). Jos korkeat lämpötilat ei itselle sovi, löylynsietokyvyn kasvattimisen sijaan kannattaisi varmaan miettiä onko itsellä käytössä kiuas joka vastaa omia mieltymyksiä ja olisiko aihetta kiuastyypin vaihdolle?

Edellisen kirjoittajan viestiin osallistuisin kertomalla kuuluvani itse myös ns. "energiaa hukkaaviin" saunojiin viittaamalla edellisellä energiaa kuluttavaan ilmanvaihtoon.

Mainoksien vuoro?

Heinolan löylykisa vääristi saunomisen idean
10.8.2010 4:00
SAUNAPERINTEEMME asiantuntijat ja monet meistä suomalaisista mökki- ja kotisaunojistakin pidimme arveluttavana jo heti alusta alkaen, kun Heinolan kaupunkipuistoon yhdeksi viikonlopuksi rahdatuissa piensaunoissa ryhdyttiin 90-luvulla kilvoittelemaan siitä, kuka kestää pisimpään kuuminta löylyä. Eihän se ole saunomisen idea eikä tuota kenellekään hyvää oloa!

Jo vuosien ajan Heinolan löylykisa ehti kuitenkin vääristää kymmenissä ulkomaisissa valtamedioissa käsitystä saunomisen terveellisyydestä ja virkistävyydestä. Takavuosien uutisoinnin sanallisen kauhistelun jatkoksi saatiin nyt sitten kunnon livetaltiointia Heinolan kisasaunasta tajuttomina ja pahoin palaneina ulos kannetuista kahdesta miehestä mm. Viron, Saksan, Ranskan ja BBC:n tv-uutisiin — ja samalla toisen miehen kuumaan saunaan kuolemisesta kertoen.

Eli toisin kuin YLE:n ja MTV:n tv-uutisissa meneteltiin, esimerkiksi Virossa ja Ranskassa näytettiin tajuttomien miesten kantaminen ulos kisasaunasta ja venäläiskilpailijan sydäntoiminnan käynnistysyritykset esiintymislavalta. Bravo Heinolan kulttuuritoimistolle! Nimenomaan Suomi-imagoahan siellä on kuulemma haluttu nostaa saunatempauksen avulla. Ja toisin kuin omissa tv-uutisissamme kisajärjestäjien suulla kerrottiin, ulkomaisissa uutislähetyksissä ei mainittu, että näitä kahta kisaajaa lukuun ottamatta kaikki muut kilpailijat kävelivät ”hymyssä suin ja iloisesti vilkuttaen” ulos tulikuumasta kisasaunasta — kuin konsanaan pohjoiskorealaiseen sankarityyliin.

Järjestäjät eivät kommenteissaan paljon piitanneet edes moninkertaisen kisavoittajan Timo Kaukosen tuntemuksista ennen tämänkertaisen saunakisan finaalia. Kaukonen kertoi tv-haastattelussa, että kaikkien kilpailijoiden silmäluomet punoittivat sillä hetkellä jo huolestuttavasti ja että hänellekin oli noussut rystysiin kahden alkuerän palovammoina vesirakkuloita.

Kisajärjestäjien mainostamia hymyveikkoja en huomannut löylykisasta kertovasta ulkomaisesta uutisvälityksestä lainkaan, vaan uutisointi kohdistui yksistään näihin kahteen suomalaisen saunomistavan palouhriin. Ruotsalaisten iltapäivälehtien mukaan edes siellä ei osata saunoa näin typerästi ja vaarallisesti varsinkaan heidän omien Tylo-sähkösaunakiukaittensa tarjoamissa turvallisissa löylyissä. Heinolan hikipinkokisa oli alun alkaenkin vain uutismagneetiksi ideoitu hölmölätason tapahtuma, joka vääristi ulkomaailmalle koko suomalaisen saunakylpemisen sisällön. Nyt tuon tietovajeen korjaamiseen jouduttaneen varaamaan runsaasti aikaa ja samalla suuri määrä julkisia sekä alan yksityisten toimijoiden markkinointivaroja.

"Sauna on kiukaansa näköinen"


Ei ole sama mllä lämmittää.

-Sillä saunot mikä tuli hankittua.

-Jos teillä vain käydään saunassa, niin hanki mikä tahansa.

-Mutta jos haluatte viihtyä saunassa, kannattaa varmistaa kiukaan kaikki käyttö- ja saunomis ominaisuudet omassa saunassa.
Ostamalla kiuas "laatutakuulla" täydellä palautus mahdollisuudella, on tätä päivää.
_______________________________________________________________

"gg q3g
19.8.2012 12:18

eiköhän S e vitsi piile siinä kun kaupataan kiuasta saunomisolosuhteilla joiden ääripää itse myytävä kiuas on ?"

Mainoksien vuoro?

VASTAUS:

Ei pettymyksiä 19.8.2012 13:15 Ostamalla kiuas "laatutakuulla" täydellä palautus mahdollisuudella, on tätä päivää.

Meikäläisellä on termari säädetty niin, että seinällä lämpömittari näyttää 60 astetta tai vähän yli. Silloin kiukaalle heitetty löyly maistuu kuumalta mutta pehmoiselta, eikä ole silti millään lailla tuhnu. Ja tuntemuksieni perusteella myös uimahallin sauna on säädetty samansuuntaisille lukemille.

Eli yhteenvetona, lämpömittarin lukemilla ei sinällään ole merkitystä, kannattaa kokeilla millä säädöillä itse tuntee viihtyvänsä löylyssään. Ja kilpailuhengellä tai yltiöpäisyydellä ei ole mitään tekemistä saunomisen kanssa. Kukin taaplaa tyylillään.

En todellakaan tunne mitään häpeää siitä, vaikka saunassani on vain 65 astetta.

Löylyn lämpövaikutus riippuu paitsi ilman lämpötilasta myös ilman kosteudesta. Leppeä 50-asteinen sauna voi tulla hetkessä polttavaksi helvetiksi, jos kiukaalle heitetään paljon vettä. Lämpövaikutuksen kannalta ajatellen saunalöylyn ääripäät ovat 50-asteinen kuiva löyly ja 100-asteinen puhdas höyry, jotka molemmat voivat esiintyä saunassa, jossa on varaava kiuas. Jatkuvalämmitteisellä kiukaalla varustetun saunan käyttökelpoinen lämpötila-alue on kapeampi, kuivasta 70 -90 asteesta ylöspäin kylpijästä riippuen, sillä kiukaan pieni kivimäärä ei mahdollista matalampia saunalämpötiloja ilman kiukaan löylynantokyvyn vaarantumista.

Löylyn olemuksen ja saunalämpötilan suhdetta selittää parhaiten se, että ilman kyky sitoa itseensä vettä kasvaa progressiivisesti lämpötilan noustessa. Oheisena on kuvio, josta käy ilmi maksimi vesimäärä grammoina, jonka ilmakuutio voi sitoa itseensä eri lämpötiloissa 20 ja 100 asteen välillä.

Cº Fº vesi g/cbm
20 68 17
30 86 30
40 104 51
50 122 82
60 140 130
70 158 197
80 176 292
90 194 422
100 212 595

Kuten kuviosta käy ilmi, lisääntyy suosituimmalla saunomislämpötila-alueella 60-90 asteessa ilman kyky sitoa itseensä vettä 130 grammasta kuutiometrillä 420 grammaan kuutiometrillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 90-asteissa saunassa on heitettävä löylyä yli kolme kertaa enemmän kuin 60-asteisessa sauna, jos halutaan saada yhtä kosteat löylyt molemmissa lämpötiloissa.

Kyllä meikke heitti yhdesti saavilisen vettä kerralla ja löylyä oli joku vähän päälle 80 sauna paukku ja Ryski lämmön vaihtelusta mutta ei siinä oikeastaan niin kuuma tullut että pitäis pois lähteä riippuu toki saunan koosta ei ole postilaatikko vaan sellainen johon mahtuu kerralla 7-8 hengilöä löylytelee.

Joku saunamaisteri on kerran väittänyt että täydelliset löyty tuleva 68 asteisessa saunassa. Perusteli siinä asiaa myös ihmisen hikomisen kannalta.

Saunan ilman lämpötila laskee aina kun heittää löylyä. Se vaikuttaa kuumenevan koska kosteus lisääntyy. Asia on selvä kun kylmää vettä heitetään niin eihän lämpötila voi nousta.
Muuten oikeassa saunassa eli puulämmitteisessä oikeilla kivillä eli keraamisilla on riittävä lämpötila 70 - 80 astetta.