Oletetaan, että me olisimme kaloja, jotka elävät koko ikänsä vedenpinnan alla ja vailla mahdollisuuksia nähdä vedenpinnan yläpuolella olevaa maailmaa. Kaloille väite, että on kuivaa maata vedenpinnan yläpuolella ja siellä maan päällä on aivan erilaisia, ilmaa keuhkoillaan hengittäviä eläimiä, olisi meille todellakin hyvin epätavallinen. Kuitenkin vaikka meille kaloina väite kuivasta maasta olisi epätavallinen, ei se ole mikään todiste sen puolesta, että kuivaa maata ei olisi olemassa.
Kyseessä on vain kalojen rajoittuneeseen kokemukseen liittyvä ennakkokäsitys. Idea tässä vertauksessa on se, että epätavalliset väitteet eivät ole kaikille epätavallisia. Mikä on epätavallista yhdelle, on tavallista ja luonnollista toiselle riippuen ihmisten kokemuksista ja tiedoista. Esimerkiksi meille tavalliset autot, radiot, metkapuhelimet ja tietokoneet ovat länsimaalaisille ihmisille tavallisia, mutta joillekin Uuden-Guinean alkuasukasheimoille epätavallisia.
Toiseksi, vaikka sääntö ”epätavalliset väitteet vaativat epätavallisia todisteita” on hyvä yleisperiaate, on kuitenkin kolme mahdollista näkökohtaa, jotka tekevät siitä haavoittuvan.
1.On mahdollista, että jokin on olemassa siten että se ei jätä mitään kerättävissä olevaa todistusaineistoa jälkinä itsestään. Esim. radioaalloista tai sähkömagnetismista ei jää mitään ”kovaa” todistusaineistoa ankarassa mielessä. Toisaalta fysiikassa oletetaan tiettyjen alkeishiukkasten olemassaolo (esim. Higgsin hiukkanen), vaikka niistä ei ole saatu ”kovaa” näyttöä.
2.Jokin voi olla olemassa, mutta todistusaineistoa ei ole vielä löydetty tai todisteita ei ole ymmärretty toistaiseksi, mikä itse asiassa pitää paikkansa lähes kaikkiin tieteellisiin löytöihin kuten tuleen, ruutiin tai painovoimaan.
3.On mahdollista, että todistusaineistoa on jo saatavilla, mutta tulkintaeroista johtuen todisteita pidetään kiistanalaisina ja niitä voidaan tulkita eri tavoilla.
Tietysti jotkut skeptikot ovat väittäneet, että vaikka paranormaalit ilmiöt tai avaruuden alienit voivat olla mahdollisia, mutta eivät todennäköisiä, koska he edellyttävät niitä ”epätavallisia” todisteita. Kuitenkin jotta voitaisiin varmuudella tietää, mikä oikeastaan on ”todennäköistä” ja mikä ei maailmankaikkeudessa, pitäisi tuntea olevaisuus ja sen ulottuvuudet perinpohjaisesti. Mutta sen enempää skeptikolla kuin uskovaisellakaan ei ole sellaista kaikenkattavaa tietoa. Sen tähden skeptinen periaate voitaisiin määritellä paremmin tällä tavalla:
Epätavalliset väitteet vaativat epätavallisia todisteita skeptikoiden vakuuttamiseksi, mutta ei välttämättä sen osoittamiseksi, että väitetty asia olisi olemassa”.
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/epatavalliset-vaitteet-ja-epatavalliset-todisteet/
Kyseessä on vain kalojen rajoittuneeseen kokemukseen liittyvä ennakkokäsitys. Idea tässä vertauksessa on se, että epätavalliset väitteet eivät ole kaikille epätavallisia. Mikä on epätavallista yhdelle, on tavallista ja luonnollista toiselle riippuen ihmisten kokemuksista ja tiedoista. Esimerkiksi meille tavalliset autot, radiot, metkapuhelimet ja tietokoneet ovat länsimaalaisille ihmisille tavallisia, mutta joillekin Uuden-Guinean alkuasukasheimoille epätavallisia.
Toiseksi, vaikka sääntö ”epätavalliset väitteet vaativat epätavallisia todisteita” on hyvä yleisperiaate, on kuitenkin kolme mahdollista näkökohtaa, jotka tekevät siitä haavoittuvan.
1.On mahdollista, että jokin on olemassa siten että se ei jätä mitään kerättävissä olevaa todistusaineistoa jälkinä itsestään. Esim. radioaalloista tai sähkömagnetismista ei jää mitään ”kovaa” todistusaineistoa ankarassa mielessä. Toisaalta fysiikassa oletetaan tiettyjen alkeishiukkasten olemassaolo (esim. Higgsin hiukkanen), vaikka niistä ei ole saatu ”kovaa” näyttöä.
2.Jokin voi olla olemassa, mutta todistusaineistoa ei ole vielä löydetty tai todisteita ei ole ymmärretty toistaiseksi, mikä itse asiassa pitää paikkansa lähes kaikkiin tieteellisiin löytöihin kuten tuleen, ruutiin tai painovoimaan.
3.On mahdollista, että todistusaineistoa on jo saatavilla, mutta tulkintaeroista johtuen todisteita pidetään kiistanalaisina ja niitä voidaan tulkita eri tavoilla.
Tietysti jotkut skeptikot ovat väittäneet, että vaikka paranormaalit ilmiöt tai avaruuden alienit voivat olla mahdollisia, mutta eivät todennäköisiä, koska he edellyttävät niitä ”epätavallisia” todisteita. Kuitenkin jotta voitaisiin varmuudella tietää, mikä oikeastaan on ”todennäköistä” ja mikä ei maailmankaikkeudessa, pitäisi tuntea olevaisuus ja sen ulottuvuudet perinpohjaisesti. Mutta sen enempää skeptikolla kuin uskovaisellakaan ei ole sellaista kaikenkattavaa tietoa. Sen tähden skeptinen periaate voitaisiin määritellä paremmin tällä tavalla:
Epätavalliset väitteet vaativat epätavallisia todisteita skeptikoiden vakuuttamiseksi, mutta ei välttämättä sen osoittamiseksi, että väitetty asia olisi olemassa”.
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/epatavalliset-vaitteet-ja-epatavalliset-todisteet/
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuossa osutaan hienosti siihen totuuteen jonka kaikki tietävät: Skeptismi on rajoittuneisuutta jota harjoittavat rajoittuneet henkilöt raameissaan.
"Kuitenkin jotta voitaisiin varmuudella tietää, mikä oikeastaan on ”todennäköistä” ja mikä ei maailmankaikkeudessa, pitäisi tuntea olevaisuus ja sen ulottuvuudet perinpohjaisesti. Mutta sen enempää skeptikolla kuin uskovaisellakaan ei ole sellaista kaikenkattavaa tietoa"
Hyvin tiivistetty! Kaikkitietävyys on se johon amatööriskeptikot sortuvat kerta toisensa jälkeen ja siihen kun laittaa perään herjat niin sisällössään ei ole lainkaan sisältöä. Tyhjää plörinää.
rahvaanomaisesti kaikkitietävää kutsutaan idiootiksi koska sellaista ei ole.
http://www.youtube.com/watch?v=Ys3ybKN8vss
"Epätavalliset väitteet vaativat epätavallisia todisteita skeptikoiden vakuuttamiseksi"
Väärin! ei kelpaa mitkään epätavalliset todosteet!! kyllä niitten todisteiden on oltava edelleenkin ihan oikeita kunnollisia todisteita
jotain muutakin... maailmankaikkeudessa. Mutta kuten tuskin tosiaan ne oikeat alienit missään näkyisivät sillä olisivat niin paljon teknisesti kehittyneempiä. Taikka ovat sitten niitä jumalia.
Nämä kaikki ufomiesten joukkopakkolaskut autiomaihin, lentelyt olympialaisten ilotulituksissa tai lentely yleensäkin kaikenlaiset värivalot päällä ja maassa sotkemassa viljapeltoja yms. toikkaroinnit taas ovat semmoisia höpöjuttuja, että kannattaa niihin ollakin skeptinen. Täytyy olla melko uuno, jos noihin sepitelmiin uskoo ja aivan varmasti ammun nuo höpötykset alas aina kun jaksan.
Trollaamista ja äärihuruja löytyy molemmista osapuolista ja tämänkin palstan aktiiveista.
Mutta vasta sitten kun suuret mysteerit on vedenpitävästi selvitetty voidaan tuomita puolin tai toisin.
Keskustella saapi edelleenkin ja toivon mukaan niin että sinne ei kakarat huutele väliin ilman asiaa.
Kysymys kuuluukin miksi? Kuka on antanut sinulle korkeamman tietoisuuden asioista joista sitä ei ole kenties kellään muullakaan? Harrastitko koulussa jo koulukiusaamista vai onko luonteesi kieroutunut myöhemmin?
Miksi et ole kiusaamassa vai oletko jo kiusaamassa uskovaisia uskonto- palstoilla?
älä höpsi. tuomiopäivä on tässä ja nyt! lue vaikka mitä täällä kirjoitataan.
Miten edes kommunikoida meitä älykkäämpien kuten vaikka kilpikonnien kanssa?