Tähtikytkentä ja nollapiste?

Taitaa genikset olla kolmioon kytkettyjä.

Genikset ovat aina tähteen kytkettyjä.
Kannattaisi ajatella nollajohdinta virran paluujohtimena. Eli generaattorin vaihejohdin syöttää virtaa kuormaan ja virta palaa nollajohdinta pitkin generaattorille, näinhän se menee.

Kun mietit generaattorin antamaa vaihtojännitettä, ajattele sinimuotoisen vaihtojännitteen nollatasoa nollajohtimen potentiaaliksi. Vaihejännite vaihtelee nollatason molemmin puolin, positiivinen puolijakso ja negatiivinen puolijakso.

Generaattorin tähtipiste maadoitetaan tukevasti yleisessä sähköverkossa. Riippuen maadoituselektrodin ja maan välisestä impedanssista, tähtipiste pysyy lähellä maan potentiaalia.

Suosittelen lukemaan esim. kirjastoista löytyvän Jukka Ahorannan kirjan "Sähkötekniikka" vaihtosähkötekniikan osion.

Onko auton vaihtovirtageniskin tähteen kytketty.

Unohdat pohdiskeluissasi sen että vaiheiden sähkön aaltomuodoilla on 120 asteen vaihe-ero keskenään. Nämä kun summautuu nollapiseessä on tulos nolla(0). Kun joku järjestelmän napa kytketään maahan, siitä tulee nollajohdin (PEN).

Katso tähti - kolmiomuunnos Wikipedia jossa kytkennät yksivaiheiseksi.
Kaikki kolme käämiä käytössä.

Kiitoksia teille.

Tuo ahorannan kirja löytyy itse asiassa sohvalta. Se onkin ainoa kirja jonka olen eläessäni lukenut ja vieläpä moneen kertaan, aivan loistava kirja aloittelijalle ja mahdollisesti myös myöhemmässä vaiheessa...

Luulen auttavasti ymmärtäväni tuon symmetrisen kuormituksen jolloin nollajohdinta ei tarvitse kytkeä kun virta menee aina kahden vaiheen kautta.

Mutta siis se mikä tässä nyt ei mene jakeluun että yksivaihe-aggregaatissa tulee 230v pääjännitteenä jolloin molemmissa johtimissa on 133v jännite genun runkoon verrattuna.

Kolmivaihesysteemissä otan 230v nollan ja vaiheen väliltä. Kuinka ihmeessä nuo kaksi muuta käämiä saavat aikaan tuon nollapisteen vaikka aggregaatissa olisi kokonaan kaksi pistorasiaa tyhjillään jolloin ne tyhjät käämit ei ole edes suljetussa virtapiirissä?

Joskus elin virheellisesti uskossa että virta lähtee käämistä aina oikean käden peukalon suuntaan ja ajattelin nollapisteen muodostuvan käämintäsuunnan mukaan, tämän selvittyä virheelliseksi on päästä noussut sauhu…

"Nolla" on hieman harhaan johtava nimitys.
Kaikkialla muualla maailmassa puhutaan NEUTRAALISTA - siitä johtuu nollajohtimen tunnus "N", Tuo kirjain on viimeisenä myös PEN-johtimessa, joka on yhdistetty maadoitus- (PE) ja nollajohdin (N).

PEN-johdin maadoitetaan jakeluverkossa sekä muuntamon päässä, että liittyjän omassa pååkeskuksessa, missä se sitten jaetaan PE- ja N-johtimiksi.

sopisi paremmin tuonne sähkötyöt palstalle

"Mutta siis se mikä tässä nyt ei mene jakeluun että yksivaihe-aggregaatissa tulee 230v pääjännitteenä jolloin molemmissa johtimissa on 133v jännite genun runkoon verrattuna."

Jos yksivaiheaggrekaatissa on 133 volttia aggrekaatin molemmista johtimista runkoon, niin silloin käämissä on keskiulosotto, joka on kytketty runkoon.

Tämä systeemi on yleinen USA:ssa. Eli talon jakelumuuntaja antaa 2 x 110V siten, että jakelumuuntajan toisiossa on 220V käämi keskiulosotolla, jolloin ulos saadan 2 x 110V keskiulosottoa vasten.

"Kolmivaihesysteemissä otan 230v nollan ja vaiheen väliltä. Kuinka ihmeessä nuo kaksi muuta käämiä saavat aikaan tuon nollapisteen vaikka aggregaatissa olisi kokonaan kaksi pistorasiaa tyhjillään jolloin ne tyhjät käämit ei ole edes suljetussa virtapiirissä?"

Tähän kysymykseen vastaus on se, että generaattorin tai muuntajan tähtikytkennän nollapisteestä on vedetty nollajohto kulutuspaikkaan. Silloin
kulutuspaikan nollan ja vaiheen välinen jännite ei kellu, eikä muutu kuormituksen mukaan.

Minä luulen, että sotket vähän asioita. Generaattorissa ei tähtikytkennän nollapiste ole kelluva ja jännite vaiheiden ja nollan välillä on kiiinteä. Ainoastaan silloin, jos kulutuspaikkaan ei vedetä nollajohtoa, kulutuspaikan nollapiste kelluu ja nollapisteessä ei ole nollajännitettä, jos kuormitus ei mene tasan eri vaiheissa.

3-vaihejutuissa on oleellista muistaa se, että vaiheet ovat 120 asteen vaihe-erossa keskenään. Siitä seuraa se, että tähtikytkennän nollapiste kulutuspäässä on jännitteetön (vaikka nollajohtoa ei olisi vedetty kulutuspisteeseen), jos kuormitus jakaantuu tasan kaikille vaiheille. Käytännön elämässä kuitenkin tarvitaan nollajohto tähtikytkennän nollapisteestä kulutuskohteeseen, koska vain harvoin kuormitukset jakaantuvat tasan.

Joo, ei ole mitään "nollaa" ja vaihetta jos otat tähdestä yhden vaiheen sähkölähteeksi, se on silloin vaihejännite, eli 220-230 v.

Pääjännite on sitten kahden vaiheen välinen jännite, eli se 380 v.

tähtipiste on nollapiste vain kolmen vaiheen keskinäiseen vertailuun, eli niiden välillä ei ole potentiaalieroa jos lähtöpäät ovat avoimet. ihan samalla tavalla voidaan tähtipisteyttää käämien loppupäätkin ja ottaa "sisäpäät" käyttöön.

Yksvaihegenussa ei ole mitään 133 v jänitteitä, vaan siinä on pääkäämi, josta tulee 230 v kelluvana. säätötapa on joko apukondensaattorilla ja käämillä kyteketty, tai sitten genussa on säädettävä roottorimangnetointi.

Vetäsin ton 133v rehellisesti sanottuna hatusta, jaoin vaan 230 kolmosen juurella, sehän tosiaan silloin toteutuu jos 230v on pääjännite kuten jossain muissa maissa.

Kun käyn varastolla jossa kiinalainen kolmivaihe agri pyörii, voin kattoa onko sitä maadoitettu, luulisin että on kun siinä kevi-kaapelikin näytti olevan, vaikkakaan ei vikavirtasuojia.

Perämela selitti asian kerrassaan loistavasti. Juuri tätä hain kysymykselläni. Asiaa on vain hämännyt se että myös yksivaiheisissa kytkennöissä puhutaan ”jännitteettömästä nollajohtimesta” todellisuudessa se on vain tuon yhden käämin toinen pää.

”Jännitteettömän” siitä tekee vain se että me ollaan maan kautta siihen jo kytkeydytty ja näin meistä katsottuna jännite on vaihejohtimessa joko negatiivinen tai positiivinen riippuen ajanjaksosta.. Asiaa havainnollisti tuo että tähden voi tehdä käämityksen kumpaan vain päätyyn.

Myös loistavaa osaamista, nykyaikaisemmasta harjattomasta tahtiaggregaatista jossa magnetointivirta otetaan apukäämitykseltä ja tasasuunnataan oikeille magneettinavoille jotka pitävät koneen tahdissa.