Kun syksyn synkkyys esiin hiipii

Mua täysin turha onnitella
karsinaansa kosiskella
runot nää mä itse rustaan
sisimpääni sysimustaan.

Viljelijä keksi äkeen
Nostradamus nelisäkeen
niiden voimin maata muokkaan
tarttumatta ivan kuokkaan.

Mun runoratsu lujaa kiitää
esteiden se yli liitää
kevyesti päälle taivaan
edestäni esteet raivaan.

Ja maailman nään uusin silmin
niin kuin jonkun unifilmin
siitä kerron runon riimein
ulos kun saan sanat viimein.

Nyt jälleen potkin vauhtiin ratsun:
Sä taakse jäät kuin vanha Datsun...:)

mies menneisyydestä kirjoitti:

Mua täysin turha onnitella
karsinaansa kosiskella
runot nää mä itse rustaan
sisimpääni sysimustaan.

Viljelijä keksi äkeen
Nostradamus nelisäkeen
niiden voimin maata muokkaan
tarttumatta ivan kuokkaan.

Mun runoratsu lujaa kiitää
esteiden se yli liitää
kevyesti päälle taivaan
edestäni esteet raivaan.

Ja maailman nään uusin silmin
niin kuin jonkun unifilmin
siitä kerron runon riimein
ulos kun saan sanat viimein.

Nyt jälleen potkin vauhtiin ratsun:
Sä taakse jäät kuin vanha Datsun...:)

Hyvä mieli runoistas, eritoten vanha Datsun lämmitti...Datsun 100A oli se ensimmäinen, siksi.

Runoratsuasi taitavasti kiidätät, mies menneisyydestä.

"maahinen"

"Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

Kuka tuon aloituksen ensiksi kirjoitti? :)
Sit vois miettiä miksi.

Minäpä "luon" sinulle nykyaikaisen version tuskan tummista syövereistä.
Ole hyvä ja arvostele, vaikka raa'asti.

"Miksi mieli voi olla kullankeltainen,
pehmeä Voi, jota veitsi voi viiltää?
Miksi Lehmä on aina syynä?

Voisin karvoja poistain kovettaa munan.
Ja murskata sen siinä.
Syytän Sonnia sitten siitä.

Miksi onni ei yksin koskaan tule,
se tulee kuin veitsi yössä,
Lopulta viiltäen Ranteet poikki?"

-HUNKSZ 20.08.2012
Tekelettä ei saa kopioida ilman lupaani.


H.

hunksz kirjoitti:

"maahinen"

"Oli synkkä ja myrskyinen yö..."

Kuka tuon aloituksen ensiksi kirjoitti? :)
Sit vois miettiä miksi.

Minäpä "luon" sinulle nykyaikaisen version tuskan tummista syövereistä.
Ole hyvä ja arvostele, vaikka raa'asti.

"Miksi mieli voi olla kullankeltainen,
pehmeä Voi, jota veitsi voi viiltää?
Miksi Lehmä on aina syynä?

Voisin karvoja poistain kovettaa munan.
Ja murskata sen siinä.
Syytän Sonnia sitten siitä.

Miksi onni ei yksin koskaan tule,
se tulee kuin veitsi yössä,
Lopulta viiltäen Ranteet poikki?"

-HUNKSZ 20.08.2012
Tekelettä ei saa kopioida ilman lupaani.


H.

@ Herra "runnoilija" Hunkszille.

Jotkut syntyvät runoilijoiksi, jotkut osaavat oikeasti kirjoittaa, ja haluavat oppia kirjoittamaan myös runoja. Joku luulee osaavansa, ja "arvostelee" muka hienostunein sanakääntein toisen tuotosta - sellaisen, joka ihan oikeasti osaa kirjoittaa runoja.

Joka vain luulee osaavansa ja röyhistelee itsetyytyväisenä rintaansa vetäistyään epämääräisiä kirjainrivejä vilttihatusta ja näppäimistöltä, ei luultavasti opi koskaan, ellei laskeudu (muilta ihan salaa ja mitään siitä kertomatta) alas omassa mielessään rakentamaltaan päätä huimaavan korkealta korokkeelta ja nöyrry vähän. Jos kuvittelee jo osaavansa tai tietävänsä kaiken, ei kykene kehittymään tai oppimaan uutta. - Vanhakin voi oppia, jos haluaa.;)

Kannattaisiko lähteä vaikkapa työväenopistoon runokursseille tai kesälomalla esim. Orivedelle? Kursseilla on luultavasti aina naisenemmistö, joten komealla herrahenkilöillä saattaisi olla mukavat oltavat. - Muusoja, ja kurssin jälkeen ihailijoitakin, saattaisi löytyä tunkuun asti.

Luin - tai ainakin vähän yritin lukea - äskettäin jonkin kummallisen "runnoilija" Hunkszin hajatelma-viritelmän jostain toisesta ketjusta. Siinä olit venyttänyt melkoisen määrän tekstiä vielä vaikeammin luettavaksi jakamalla rivit hyvin lyhyiksi ja näpyttelemällä niitä urakalla. Vaikeasti luettava, pitkäksi rivejä jakamalla ja rivinvälejä lisäämällä, ym. tempuin konstikkaaksi värkätty tekstimuoto ei ole runon tunnus. - Jos tekstissä ihan oikeasti on sisältöä oikeiden ajatusten muodossa, se voisi tietenkin siitä huolimatta vangita lukijansa, eikä runoa voisi jättää lukematta loppuun asti - ehkä useampaan kertaan jo samantien.

Otatko haasteen vastaan? Värkkää siitä tekstistä oikea runo! - Ja esittele se uutena runona meille.

Ehkä Mies menneisyydestäkin saattaisi heittää arviorunon aikaansaannoksestasi. - Se näkyy käyvän häneltä tosi nopeasti. Ihailevat terveiset hänelle, jos sattuu lukemaan.

- Please, älä tee tänne muita uusia sitä ennen! - tai rustaa sydämesi kyllyydestä. Lupaan jättää lukematta.

O - O kirjoitti:

@ Herra "runnoilija" Hunkszille.

Jotkut syntyvät runoilijoiksi, jotkut osaavat oikeasti kirjoittaa, ja haluavat oppia kirjoittamaan myös runoja. Joku luulee osaavansa, ja "arvostelee" muka hienostunein sanakääntein toisen tuotosta - sellaisen, joka ihan oikeasti osaa kirjoittaa runoja.

Joka vain luulee osaavansa ja röyhistelee itsetyytyväisenä rintaansa vetäistyään epämääräisiä kirjainrivejä vilttihatusta ja näppäimistöltä, ei luultavasti opi koskaan, ellei laskeudu (muilta ihan salaa ja mitään siitä kertomatta) alas omassa mielessään rakentamaltaan päätä huimaavan korkealta korokkeelta ja nöyrry vähän. Jos kuvittelee jo osaavansa tai tietävänsä kaiken, ei kykene kehittymään tai oppimaan uutta. - Vanhakin voi oppia, jos haluaa.;)

Kannattaisiko lähteä vaikkapa työväenopistoon runokursseille tai kesälomalla esim. Orivedelle? Kursseilla on luultavasti aina naisenemmistö, joten komealla herrahenkilöillä saattaisi olla mukavat oltavat. - Muusoja, ja kurssin jälkeen ihailijoitakin, saattaisi löytyä tunkuun asti.

Luin - tai ainakin vähän yritin lukea - äskettäin jonkin kummallisen "runnoilija" Hunkszin hajatelma-viritelmän jostain toisesta ketjusta. Siinä olit venyttänyt melkoisen määrän tekstiä vielä vaikeammin luettavaksi jakamalla rivit hyvin lyhyiksi ja näpyttelemällä niitä urakalla. Vaikeasti luettava, pitkäksi rivejä jakamalla ja rivinvälejä lisäämällä, ym. tempuin konstikkaaksi värkätty tekstimuoto ei ole runon tunnus. - Jos tekstissä ihan oikeasti on sisältöä oikeiden ajatusten muodossa, se voisi tietenkin siitä huolimatta vangita lukijansa, eikä runoa voisi jättää lukematta loppuun asti - ehkä useampaan kertaan jo samantien.

Otatko haasteen vastaan? Värkkää siitä tekstistä oikea runo! - Ja esittele se uutena runona meille.

Ehkä Mies menneisyydestäkin saattaisi heittää arviorunon aikaansaannoksestasi. - Se näkyy käyvän häneltä tosi nopeasti. Ihailevat terveiset hänelle, jos sattuu lukemaan.

- Please, älä tee tänne muita uusia sitä ennen! - tai rustaa sydämesi kyllyydestä. Lupaan jättää lukematta.

Miksi hunkszia arvostelet O - O. Hän on palstan paras kirjoittaja.

mummeli täällä kirjoitti:

Miksi hunkszia arvostelet O - O. Hän on palstan paras kirjoittaja.

Paras, kuka on kenenkin mielestä paras?

Ei ole ollenkaan minun mieleeni, koska toisten halventaminen suoraan, tai mutkan taa, ei mahdu mun pirtaani.

Lue skifejä, josko maailmasi laajentuisi.

pullevi. kirjoitti:

Paras, kuka on kenenkin mielestä paras?

Ei ole ollenkaan minun mieleeni, koska toisten halventaminen suoraan, tai mutkan taa, ei mahdu mun pirtaani.

Lue skifejä, josko maailmasi laajentuisi.

Tarkoitatko sci-fi?

mummeli täällä kirjoitti:

Miksi hunkszia arvostelet O - O. Hän on palstan paras kirjoittaja.

Hunkszin Maahiselle osoittama omahyväinen kommentti innoitti minua kirjoittamaan oman rehellisen mielipiteeni ja heittämään hänelle haasteen. Lainaus mainitusta tekstistä: "Minäpä "luon" sinulle nykyaikaisen version tuskan tummista syövereistä. Ole hyvä ja arvostele, vaikka raa'asti."

Taustalla saattoi myös olla pieni ärtymys, halutessaan ihan ajattelevan ja taitavan kirjoittajan, usein pyytämättä esittämistä, arvostelevista kommenteista, joista moni palstakirjoittaja näyttää saaneen osansa - mielestäni useimmiten ihan ilman syytä.

Mielestäni palstan rikkaus perustuu siihen, että osallistujat ovat erilaisia ja samoin viestit. Jos kaikkien tavoitteena olisi miellyttää kaikkia, tuskin kukaan täällä kauaa viihtyisi. - Iloitsen Hunkszin puolesta, että hänellä on täällä ihailijoita, jotka puolustavat häntä.

O - O kirjoitti:

Hunkszin Maahiselle osoittama omahyväinen kommentti innoitti minua kirjoittamaan oman rehellisen mielipiteeni ja heittämään hänelle haasteen. Lainaus mainitusta tekstistä: "Minäpä "luon" sinulle nykyaikaisen version tuskan tummista syövereistä. Ole hyvä ja arvostele, vaikka raa'asti."

Taustalla saattoi myös olla pieni ärtymys, halutessaan ihan ajattelevan ja taitavan kirjoittajan, usein pyytämättä esittämistä, arvostelevista kommenteista, joista moni palstakirjoittaja näyttää saaneen osansa - mielestäni useimmiten ihan ilman syytä.

Mielestäni palstan rikkaus perustuu siihen, että osallistujat ovat erilaisia ja samoin viestit. Jos kaikkien tavoitteena olisi miellyttää kaikkia, tuskin kukaan täällä kauaa viihtyisi. - Iloitsen Hunkszin puolesta, että hänellä on täällä ihailijoita, jotka puolustavat häntä.

"O-O"

Kiitos.
Vaikkakin halusin arvostelua tuotokselleni :)
Mutta jokainen potku nilkkaan tekee paremman ihmisen.
Olet myöskin, epäillyttävästi, alkanut minua ymmärtää, ettei nyt vaan alkaisi sinultakin jotain kehua lipsahtelemaan? Alku näyttää niin lupaavalta.

Lainaan myöskin sinua:

"Jos kaikkien tavoitteena olisi miellyttää kaikkia, tuskin kukaan täällä kauaa viihtyisi."

Vaikka tuo laina onkin lainattu minulta.
Olen tuota toitottanut jo vuosia. :)

Saatoit ehkä huomata, että runoilupätkälläni siirryin tähän päivään ja käyttäytymiseen, jota huolestuttavan paljon esiintyy nuorisossamme.
Ennen heittäydyttiin ärjyvän kosken mustiin kuohuihin.

Mitäs muuta pitikään sanoa...

Joo, "Mieheni jää eläkkeelle kahden vuoden päästä.
Hän on alkanut käyttäytymään niin, että pelkään hänen valmistautuvan avioeroon heti eläköidyttyään ja jättävän minut pienen kansaneläkkeeni varaan lopuksi elämäkseni, tällä naamalla en uutta pysty saamaan.
Hänen pyörösahansa ja kirveensä ja monet muut kalunsa ovat kadonneet hänen verstaastaan..
NYYYYHH!!"

Noi aloitukset eivät minuun oikein iske, vaikka olisivatkin sydänverellä kirjoitettuja.
Aikaisemmin iskin niiden kimppuun ihan himollakin, kunnes huomasin että kakarat tai minua matkivat, kömpelönvitsikkäät alkoivat tehdä niitä "teollisesti".
Minua pitäisi matkia yhtä älykkäästi kuin mitä minä olen.

Ja minäkö omahyväinen? PAH!'

H.

hunksz kirjoitti:

"O-O"

Kiitos.
Vaikkakin halusin arvostelua tuotokselleni :)
Mutta jokainen potku nilkkaan tekee paremman ihmisen.
Olet myöskin, epäillyttävästi, alkanut minua ymmärtää, ettei nyt vaan alkaisi sinultakin jotain kehua lipsahtelemaan? Alku näyttää niin lupaavalta.

Lainaan myöskin sinua:

"Jos kaikkien tavoitteena olisi miellyttää kaikkia, tuskin kukaan täällä kauaa viihtyisi."

Vaikka tuo laina onkin lainattu minulta.
Olen tuota toitottanut jo vuosia. :)

Saatoit ehkä huomata, että runoilupätkälläni siirryin tähän päivään ja käyttäytymiseen, jota huolestuttavan paljon esiintyy nuorisossamme.
Ennen heittäydyttiin ärjyvän kosken mustiin kuohuihin.

Mitäs muuta pitikään sanoa...

Joo, "Mieheni jää eläkkeelle kahden vuoden päästä.
Hän on alkanut käyttäytymään niin, että pelkään hänen valmistautuvan avioeroon heti eläköidyttyään ja jättävän minut pienen kansaneläkkeeni varaan lopuksi elämäkseni, tällä naamalla en uutta pysty saamaan.
Hänen pyörösahansa ja kirveensä ja monet muut kalunsa ovat kadonneet hänen verstaastaan..
NYYYYHH!!"

Noi aloitukset eivät minuun oikein iske, vaikka olisivatkin sydänverellä kirjoitettuja.
Aikaisemmin iskin niiden kimppuun ihan himollakin, kunnes huomasin että kakarat tai minua matkivat, kömpelönvitsikkäät alkoivat tehdä niitä "teollisesti".
Minua pitäisi matkia yhtä älykkäästi kuin mitä minä olen.

Ja minäkö omahyväinen? PAH!'

H.

Ja kerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrpele! Suomen kielessä on paljon sanoja, ja vaikka haluat esiintyä omahyväisesti, lopeta väittämästä, että kaikki sanat tai ajatukset olisivat sinulta lainattuja, jos muistelet samanlaisia joskus myös itse kirjoittaneesi. - Toistaiseksi en ole lukenut yhtään tuottamaasi ajatelmaa, jonka olisin poiminut omaan kokoelmaani. - Toivottavasti sellaisia helmiä vielä joskus ilmestyy tännekin.

Toivottavasti teet jatkossa parhaasi, jotta voisit todeta terveen itsetunnon kasvavan jatkuvasti komistuvassa kehossasi.;)

O - O kirjoitti:

Ja kerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrpele! Suomen kielessä on paljon sanoja, ja vaikka haluat esiintyä omahyväisesti, lopeta väittämästä, että kaikki sanat tai ajatukset olisivat sinulta lainattuja, jos muistelet samanlaisia joskus myös itse kirjoittaneesi. - Toistaiseksi en ole lukenut yhtään tuottamaasi ajatelmaa, jonka olisin poiminut omaan kokoelmaani. - Toivottavasti sellaisia helmiä vielä joskus ilmestyy tännekin.

Toivottavasti teet jatkossa parhaasi, jotta voisit todeta terveen itsetunnon kasvavan jatkuvasti komistuvassa kehossasi.;)

”O –O”
:D, voihan kerpskatti!

Ihailen hyvää, kaunista, monipuolista kielenkäyttöäsi ja mielenkiintoisia ajatuksiasi! Joskus juoksutan sivua alaspäin vain löytääkseni kommenttejasi…

Yrityksesi keskustella tuon "hoon" kanssa on oiva esimerkki, mitä seuraa, kun heittelee kalliita helmiä kaukaloon :D

O - O kirjoitti:

Ja kerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrpele! Suomen kielessä on paljon sanoja, ja vaikka haluat esiintyä omahyväisesti, lopeta väittämästä, että kaikki sanat tai ajatukset olisivat sinulta lainattuja, jos muistelet samanlaisia joskus myös itse kirjoittaneesi. - Toistaiseksi en ole lukenut yhtään tuottamaasi ajatelmaa, jonka olisin poiminut omaan kokoelmaani. - Toivottavasti sellaisia helmiä vielä joskus ilmestyy tännekin.

Toivottavasti teet jatkossa parhaasi, jotta voisit todeta terveen itsetunnon kasvavan jatkuvasti komistuvassa kehossasi.;)

"O-O"

Kauan eletty elämä kerää ympärilleen paljon kuonaa.
Vanha sydän kerää vettä keuhkoihinkin.
Odotan vain että joku sanoo hänellä olevan Flimmeri.
Minulla on ollut kauemmin.
Pitäisivät mölyt mahassaan, hiihto vie!
Sinunkin pitäisi lukea enemmän, ja valikoidummin.. :)

Paha on minun noin fiksulle mitään uutta luoda, vanhaa kun keräilee hän vain päiväkirjaansa.
Mutta kun liian äkkiä kosit, niin yritän:

"Astuin saunasta rantaveteen, maisema oli kaunis.
yht'äkkiä täytti mieleni pakahdus.

Pääsi minulta parahdus,
tuli mieleeni rakahdus.

Nuori vesi ei kuumaa ole,
Hellän pehmeää, hellivää se."

Kaikki tuo on itsetuntoista.
Harmi vaan että ikä murentaa itsetuntoa, vaikka kuinka yrittää.
Lääketeollisuus tekee parhaansa, mutta turhaa taitaa olla työnsä.
H.

"Anceli"

Kiva että olet aina mukana, mutta nyt on kyse vakavista aiheista.
Lukisit vielä jokusen tunnin, tästä aloituksesta.
Minä kerron sitten kun aikasi koittaa.

H.

hunksz kirjoitti:

"Anceli"

Kiva että olet aina mukana, mutta nyt on kyse vakavista aiheista.
Lukisit vielä jokusen tunnin, tästä aloituksesta.
Minä kerron sitten kun aikasi koittaa.

H.

Ei ole aikaa tuntitolkulla täällä lorvia ja lueskella,
vakavia aiheita etenkään..
Hummer huu, hummer haa,
sanoi entinenkin kylän mies
ja taas tämä tyttö katoaa.
Marjapuskat mua odottaa,
karviaisia ja herukoita pullollaan.

Älä kerro, en ota kuuleviin korviinikaan.
aikani koittaa,
silloin kun kuolo voittaa,
mutta eletään nyt
ja huilataan haudassa.

Miks en oppinut mitään?

SYKSY.
Alastomat puut seisovat talosi ympärillä
ja päästävät ilmaa ja taivasta sisään määrättömästi,
alastomat puut astuvat alas rantaan
ja katsovat kuvaansa vedestä.
Vielä leikkii lapsi syksyn harmaassa savussa
ja tyttö kulkee kukkia kädessään
ja taivaanrannalla
kimpoavat ilmaan hopeanvalkoiset linnut.
Edith Södergran.

mötönen. kirjoitti:

SYKSY.
Alastomat puut seisovat talosi ympärillä
ja päästävät ilmaa ja taivasta sisään määrättömästi,
alastomat puut astuvat alas rantaan
ja katsovat kuvaansa vedestä.
Vielä leikkii lapsi syksyn harmaassa savussa
ja tyttö kulkee kukkia kädessään
ja taivaanrannalla
kimpoavat ilmaan hopeanvalkoiset linnut.
Edith Södergran.

Maista meitä parempien kuuloistaa, kaikaa.

Landet som icke är, av Edith Södergran

Omslag Landet som icke är av Edith Södergran
I landet som icke är
där går min älskade med gnistrande krona.
Vem är min älskade? Natten är mörk
och stjärnorna dallra till svar.
Vem är min älskade? Vad är hans namn?
Himlarna välva sig högre och högre,
och ett människobarn drunknar i ändlösa dimmor
och vet intet svar.
Men ett människobarn är ingenting annat än visshet.
Och det sträcker ut sina armar högre än alla himlar.
Och det kommer ett svar: Jag är den du älskar
och alltid skall älska.

Maasta, ilman meitä? Maa, mitä se saa?
.

UPDATE_10064444 kirjoitti:

Maista meitä parempien kuuloistaa, kaikaa.

Landet som icke är, av Edith Södergran

Omslag Landet som icke är av Edith Södergran
I landet som icke är
där går min älskade med gnistrande krona.
Vem är min älskade? Natten är mörk
och stjärnorna dallra till svar.
Vem är min älskade? Vad är hans namn?
Himlarna välva sig högre och högre,
och ett människobarn drunknar i ändlösa dimmor
och vet intet svar.
Men ett människobarn är ingenting annat än visshet.
Och det sträcker ut sina armar högre än alla himlar.
Och det kommer ett svar: Jag är den du älskar
och alltid skall älska.

Maasta, ilman meitä? Maa, mitä se saa?
.

Den nakna träden står omkring ditt hus
och släppa in himmel och luft utan ända,
de nakna träden stiga ned till stranden
och spegla sig i vattnet.
Än leker ett barn i höstens gråa rök
och en flicka går med blommor i handen
och vid himlaranden
flyga vita silvervita fåglar upp.
Edith Södergran.

mötönen kirjoitti:

Den nakna träden står omkring ditt hus
och släppa in himmel och luft utan ända,
de nakna träden stiga ned till stranden
och spegla sig i vattnet.
Än leker ett barn i höstens gråa rök
och en flicka går med blommor i handen
och vid himlaranden
flyga vita silvervita fåglar upp.
Edith Södergran.

Mötöselle kullan lehvän värisiä, väriseviä terveisiä. Tavoitit sydämeni. :))


Alastomat puut seisovat talosi ympärillä
ja päästävät ilmaa ja taivasta sisään määrättömästi,
alastomat puut astuvat alas rantaan
ja katsovat kuvaansa vedestä.
Vielä leikkii lapsi syksyn harmaassa savussa
ja tyttö kulkee kukkia kädessään
ja taivaanrannalla
kimpoavat ilmaan hopeanvalkoiset linnut.

Edith Södergran, suomennos Uuno Kailas, runoilija Luojan armosta, hänkin.
.