Pääsikö joku lukemaan oikeustiedettä Helsinkiin tai Turkuun ilman valmennuskurssia? Onko se oikeasti mahdollista? Olen lukenut paljon blogeja, joissa kohistaan oikeanlaisesta vastaustekniikasta. Onko se mahdollsta oppia ilman 900 e valmennuskurssia? Onko olemassa halpaa valmennuskurssia? Minkä yliopiston oikikseen on "helpointa" päästä? Onko joku seurannut viime vuosina, millaisia pääaiheita pääsykoekirjat sisältävät?
oikikseen 2013?
oikikseenvuonna2013
202463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ei pääse ilman valmennuskurssia, ellet sitten ole einstein. kuinka moni 1000 hakijasta on?
Itse pääsin tänä vuonna sisään ilman valmennuskurssia ja ensi yrittämällä :D Enkä todellakaan koe olevani Einstein. Itsestä se kaikki on kiinni, toki valmennuskurssi voi tukea oppimista paljonkin mutta se ei ole edellytys koulupaikan saamiselle.
Kirjoitin aiheesta juuri tuonne Yliopistot ja korkeakoulut -puolelle, joten referoin vähän sitä. Onko joku muuten kuullut ruotsinkielisistä valmennuskursseista Suomessa?
Yliopistolaissa ja ruotsinkielisten kielikiintiöissä on jo huomioitu tämä ns. heikkotasoinen pyrkijäaines (liittyy yliopistopuolella olevaan kommenttiini). Tästä on erittäin hyvänä esimerkkinä Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely, jossa ruotsinkielinen voi päästä sisälle pelkästään sillä, että on oppinut kirjoittamaan oman nimensä, ja suomenkielinen joutuu todella kovaan kokeeseen.
Oikiksissa jopa yli 50% kielikiintiöitä ruotsinkielisille.
Suomen yliopistoissa on moottoritietasoiset ohituskaistat Suomen ruotsalaisille. Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
.
Kokeile Joensuuhun.
Joensuuhun otetaan vain 40 hlöä ja se on korvessa, ei kiitos.
Minäkin sanoisin, että kannattaa kokeilla Joensuuta. Moni sinne sisään pääsevä on varmasti laittanut esimerkiksi. Turun ensimmäiseksi hakukohteeksi, jolloin varasijoilta on hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan.
Opiskelupaikkakunnan suhteen on turha nirsoilla. Kyllä sinä siellä sen viisi tai kuusi vuotta kestät.
Mistä lähtien oikeutieteissä on ollut yhteishaku? Mitään yhteishakua ei ole.
Viimeisimmän tiedon mukaan Vaasassa järjestettävään koulutukseen on ollut helpointa päästä. Jos ruotsiksi opiskeleminen ja suht varma työpaikka kiinnostaisi niin Åbo Akademi on myös helpoin vaihtoehto. Sitten seuraavina Rovaniemi, Turku ja vaikeimpana Helsinki. Joensuusta ei vielä tiedä, mihin näistä sijoittuu.
"Viimeisimmän tiedon mukaan Vaasassa järjestettävään koulutukseen on ollut helpointa päästä..."
Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely on hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoejärjestelyistä sekä kielikiintiöjärjestelmästä .
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Tästä linkistä lisätiedot Vaasan Oikeustieteellisestä:
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/vaasa/su/
Luotettavuus
Asioinnin turvallisuus
Tietosuoja
Lapsiturvallisuus
Asenna ilmainen WOT-lisäosa selaimeesi
koulutus.html
Suora lainaus linkin opinto-oppaasta:
¿Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
Kun katselee esim. Hesan oikiksen pääsykoekirjoja viimeisen 3 vuoden ajalta, mitä aiheita veikkaatte ensi vuodelle?
2012: (Siviili)prosessioikeus, oikeusteoria ja perhe/jäämistö oli juuri viimeksi, joten tuskin niitä kannattaa odottaa ensi vuoden aiheina. 2011 taas käytettiin materiaalina Eu-oikeutta, hallinto-oikeutta ja osakeyhtiöitä koskevaa oikeutta, joten tuskin niitäkään. 2010 oli käytössä Insolvenssioikeus, mikä tuskin tekee paluuta, kun juuri oli prosessioikeutta.
Sen pidemmälle on mahdonta ennustaa ja edellä sanottuunkin kannattaa suhtautua hyvinkin varauksella. Mikäänhän ei nimittäin estä tiedekuntaa kierrättämästä vaikka toissavuoden aiheita, mutta se tuskin on todennäköistä.
Klassisia oikeudenaloja kuten rikosoikeutta, vahingonkorvausoikeutta tai sopimusoikeutta tai velvoiteoikeutta voinee hyvinkin ajatella pääsykoeaiheina. Niitä on helppo käyttää pääsykoe-aiheina, koska konkteksi on jollain tavalla kaikille pyrkijöille arkielämästä tuttu.
Lähes kaikki tekevät jonkinlaisia sopimuksia arkielämässään. Ihmiset myös sitoutuvat erillaisiin velvotteisiin joko tekemiensä sopimuksien kautta tai sitten heille syntyy velvoite muuta kautta, esim velvollisuus palauttaa perusteetta saatu rahaerä takaisin oikealle omistajalle tai velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko.
Rikosoikeutta puolestaan käsitellään aina isoin otsikoin mediassa ja siitä keskustellaan jatkuvasti myös oikeustieteellisen konteksin ulkopuolella, joten kiusaus on varmasti suuri tdk:lle käyttää pääsykoemateriaalina rikosoikeutta.
Yksi ajankohtainen ja pinnalla oleva oikeudenala on perusoikeus/ihmisoikeus-juridiikka. Sen merkitys kasvaa jatkuvasti ja ei voi oikeastaan avata päivän sanomalehteä törmäämättä perus- ja ihmisoikeuksia käsitteleviin puheenvuoroihin, uutisiin jne
Silti ei kannata tuudittautua edelläsanottuun, sillä onhan pääsykoeaiheena ollut aikasemmin oikeushistoriakin pariinkin otteeseen. Ja hieman erikoisempia valintoja edustaa vaikkapa työoikeus tai ympäristöoikeus.
Vuoden 2013 kirjoja ei pysty arvaamaan. Huhtikuuhun asti voi odotella rauhallisin mielin ja todeta, että oho, tälläiset kirjat siis tänä vuonna.
OIkeustieteen kokoseen ei voi valmistautua... ainoastaan lepäämällä ja toivomalla, ettei sairastu huhti-kesäkuussa.
Haku on nykyään niin vaikeaa, että osa menestykkäistä opiskelijoistakin karsiutuu.
Ainoa asia, mitä tarvitset on sisu ja luottamus itseesi. Tämäkään ei aina riitä.
Milloin vuoden 2013 pääsykoekirjat julkaistaan?
Sitten kun yliopistot päättävät. Seuraa niiden nettisivuja ens vuoden puolella.
tulee ne jo syksyllä ainakin lapin osalta? myyntiin toki vasta ensi vuonna.
mielenkiintoista tuo joensuu-kuvio. sisäänpääsy tuskin tulee olemaan helppoa kun hakijat lienee suurilta osin sieltä valmistuneita tai opiskelevia hallintotieteilijöitä...
Joensuuhun tulee olemaan paljon vaikeampi päästä kuin Helsinkiin. Ne jotka on opiskellu Joensuussa oikeutta 4-5 vuotta hakevat varmasti nyt "viralliseen oikikseen" ja saavat korvaavuudet ja valmistuvat notaareiksi/maistereiksi. Nämä tyypit ovat lukeneet jo vuosia alaa, joten miten voidaan edes verrata juuri ylioppilaaksi valmistunutta hlöä ja näitä alan melkein ammattilaisia. Voin vain sanoa, että Joensuuhun ei pääse yksikään juuri valmistunut ylioppilas vuosina 2013-2017.
Katkeraa heille, jotka nauroivat vuosikaudet näille muka-oikkareille!
Niin. Monet heistä eivät ole oikein ymmärtäneet aiemman tutkinnon sisältöä ja merkitystä työmarkkinoilla. Onneksi työnantajat ovat. Toki suorittaneen sen otm tai notaarin työn ohessa puhtaasta mielenkiinnosta. :)
Ihan kuin suuri osa heistä ei olisi hakenut joka kevät tähänkin asti. Miksi pääsisivät muiden ohi nytkään...
Onko kenelläkään tarvetta valmennuskeskuksen oikikseen valmentavalle intensiivi-kurssille??? Varaston kurssin ja varausmaksu maksettu, mutta joudun siirtämään hakua toiseen vuoteen. Nyt saa puoleen hintaan!!! Kurssin sisällön näkee valmennuskeskuksen sivuilta. Jos on kiinnostuneita, niin laittakaa tänne viestiä, niin ilmoitan sitten s-postini!!!