Liipola on menettänyt yhä asemiaan Lahdessa. Rikollisuus ja häiritsevä käyttäytyminen koetaan suuremmaksi ongelmaksi kuin vuonna 1999 ja aiempaa useammat nuoret asukkaat haluavat muuttaa pois alueelta. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön uudesta Liipola-tutkimuksesta.
Liipolasta julkaistiin kymmenen vuotta sitten Marjaana Seppäsen väitöskirja Liipolan onni. Ympäristöministeriön uudessa tutkimusraportissa kysytään, mitä asukkaat ajattelevat alueestaan nyt ja miten heidän suhteensa siihen on kymmenessä vuodessa muuttunut.
Tilastojen mukaan Liipolan suhteellinen asema on 2000-luvulla heikentynyt. Koulutuksella, tuloilla ja työllisyydellä mitaten se on jäänyt entisestään jälkeen muusta kaupungista. Vuonna 2010 alueen työttömyysaste oli yli 30 prosenttia. Myös asukkaiden usko Liipolan tulevaisuuteen on jonkin verran hiipunut.
Aiempaa useampi onkin aikeissa muuttaa pois. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä muuttoa suunnittelevien osuus on jopa kaksinkertaistunut. Liipolassa on nyt noin 4500 asukasta.
Raportin mukaan liipolalaiset ovat kuitenkin pääosin tyytyväisiä asuinalueeseensa. He mieltävät Liipolan luonnonympäristön puustoineen ja korkeuseroineen osaksi alueen identiteettiä ja kokevat niiden rakentavan positiivista paikallisväriä. Ympäristön yleisen viihtyisyyden ja asuinrakennusten kunnon parantuminen saavat asukkailta kiitosta.
Myös huonompaan suuntaan kehittyneitä asioita nousi tutkimuksessa esille.
- Esimerkiksi maahanmuuttajien suuri määrä, paikkojen rikkominen ja sotkeminen, rikollisuus ja häiritsevät nuorisojengit koetaan suuremmiksi ongelmiksi kuin vuonna 1999. Nuoret aikuiset pitävät näitä asioita ongelmina useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, raportissa kerrotaan.
Vanhemmilla asukkailla riittää seuraa
Pääosin 70-luvulla rakennetun alueen syntyhistoria näkyy edelleen siinä, että sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien osuus asukkaista on poikkeuksellisen suuri. Suuri osa 65 vuotta täyttäneistä asukkaista on asunut alueella pitkään, ja heillä on alueella tiiviit sosiaaliset verkostot.
Alueen korkeuserot ja paikalliseen ostoskeskukseen johtavien kevyen liikenteen väylien jyrkkyys saattavat vaikeuttaa omatoimista selviytymistä, kun fyysinen kunto heikkenee iän karttuessa.
- Nuorten aikuisten, jotka ovat usein muuttaneet alueelle vasta viime vuosina, kiinnittyminen alueelle on heikompaa. Heidän ystäväverkostonsa painottuvat suurelta osin Liipolan ulkopuolelle, raportista selviää.
Kaupallisen keskittymän rakentuminen Launeelle on lisännyt alueen vetovoimaisuutta. Toisaalta palvelujen kysynnän ja päivittäisten kauppamatkojen suuntautuminen Launeelle on vienyt elinvoimaa alueen omalta ostoskeskukselta, jolle tulisi löytää uusi omintakeinen profiili liipolalaisia yhteen kokoavana tilana, tutkimuksessa todetaan.
Tähän tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi uuden, koulun, päiväkodin ja kirjaston toiminnot kattavan monitoimitalon suunnittelu alueelle. Myös palvelubussilinjan avaaminen Liipolan mäellä sijaitsevien kerrostalojen, ostoskeskuksen ja Launeen kauppakeskuksen välille edistäisi oman ostoskeskusalueen käyttöä ja samalla turvaisi palvelujen saavutettavuuden Liipolan ikääntyville asukkaille.
Raportti perustuu liipolalaisille tehtyyn postikyselyyn ja tilastotietoihin. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa.
Takaisin Liipolaan -raportista pidetään tiedotustilaisuus tiistaina 21. elokuuta kello 13.00 Liipolan asukastuvalla osoitteessa Pihtikatu 3E.
Liipolasta julkaistiin kymmenen vuotta sitten Marjaana Seppäsen väitöskirja Liipolan onni. Ympäristöministeriön uudessa tutkimusraportissa kysytään, mitä asukkaat ajattelevat alueestaan nyt ja miten heidän suhteensa siihen on kymmenessä vuodessa muuttunut.
Tilastojen mukaan Liipolan suhteellinen asema on 2000-luvulla heikentynyt. Koulutuksella, tuloilla ja työllisyydellä mitaten se on jäänyt entisestään jälkeen muusta kaupungista. Vuonna 2010 alueen työttömyysaste oli yli 30 prosenttia. Myös asukkaiden usko Liipolan tulevaisuuteen on jonkin verran hiipunut.
Aiempaa useampi onkin aikeissa muuttaa pois. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä muuttoa suunnittelevien osuus on jopa kaksinkertaistunut. Liipolassa on nyt noin 4500 asukasta.
Raportin mukaan liipolalaiset ovat kuitenkin pääosin tyytyväisiä asuinalueeseensa. He mieltävät Liipolan luonnonympäristön puustoineen ja korkeuseroineen osaksi alueen identiteettiä ja kokevat niiden rakentavan positiivista paikallisväriä. Ympäristön yleisen viihtyisyyden ja asuinrakennusten kunnon parantuminen saavat asukkailta kiitosta.
Myös huonompaan suuntaan kehittyneitä asioita nousi tutkimuksessa esille.
- Esimerkiksi maahanmuuttajien suuri määrä, paikkojen rikkominen ja sotkeminen, rikollisuus ja häiritsevät nuorisojengit koetaan suuremmiksi ongelmiksi kuin vuonna 1999. Nuoret aikuiset pitävät näitä asioita ongelmina useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, raportissa kerrotaan.
Vanhemmilla asukkailla riittää seuraa
Pääosin 70-luvulla rakennetun alueen syntyhistoria näkyy edelleen siinä, että sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien osuus asukkaista on poikkeuksellisen suuri. Suuri osa 65 vuotta täyttäneistä asukkaista on asunut alueella pitkään, ja heillä on alueella tiiviit sosiaaliset verkostot.
Alueen korkeuserot ja paikalliseen ostoskeskukseen johtavien kevyen liikenteen väylien jyrkkyys saattavat vaikeuttaa omatoimista selviytymistä, kun fyysinen kunto heikkenee iän karttuessa.
- Nuorten aikuisten, jotka ovat usein muuttaneet alueelle vasta viime vuosina, kiinnittyminen alueelle on heikompaa. Heidän ystäväverkostonsa painottuvat suurelta osin Liipolan ulkopuolelle, raportista selviää.
Kaupallisen keskittymän rakentuminen Launeelle on lisännyt alueen vetovoimaisuutta. Toisaalta palvelujen kysynnän ja päivittäisten kauppamatkojen suuntautuminen Launeelle on vienyt elinvoimaa alueen omalta ostoskeskukselta, jolle tulisi löytää uusi omintakeinen profiili liipolalaisia yhteen kokoavana tilana, tutkimuksessa todetaan.
Tähän tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi uuden, koulun, päiväkodin ja kirjaston toiminnot kattavan monitoimitalon suunnittelu alueelle. Myös palvelubussilinjan avaaminen Liipolan mäellä sijaitsevien kerrostalojen, ostoskeskuksen ja Launeen kauppakeskuksen välille edistäisi oman ostoskeskusalueen käyttöä ja samalla turvaisi palvelujen saavutettavuuden Liipolan ikääntyville asukkaille.
Raportti perustuu liipolalaisille tehtyyn postikyselyyn ja tilastotietoihin. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa.
Takaisin Liipolaan -raportista pidetään tiedotustilaisuus tiistaina 21. elokuuta kello 13.00 Liipolan asukastuvalla osoitteessa Pihtikatu 3E.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.