Nuolukiviä metsään

Tuntuu huteralta tuo pieni koivu. En vain veikkaa, vaan tiedän jo että kivesi on jo maassa. Ensimmäonen paikalle tullut hírvi sen sinne kaataa.
Asetamme seuramme toimesta joka vuosi n. 20 kivea maastoihimme. Kokemusperäisesti olemme päätyneet kaatamaan vähintään 20 cm paksun haapapuun n. kahden metrin korkeudelta, ja poraamaan syntyneen korken kannon päähän reiän, johon lyömme tukevan rautatangon kappaleen. Tähän tankoon sitten nuolukivi reiästään asetetaan. Tuo haapakanto kestää pystyssä hyvin pitkään. Valuva suola auttanee asiaa. Olemme huomannee jänistenkin käyvän nuolemassa kannon juuria.
Haavan kaatamisen sinulla tulee toki olla aina ko. metsäpalstan omistajan nimenomainen lupa. Enkä neuvoisi nuolukiveä muutoinkaan kysymättä kenenkään metsään asettamaan, varsinkaan aivan taimikkojen välittömään läheisyyteen. Tosin kesäaikana noita taimikkotuhoja ei juurikaan synny hirven aiheuttamana. Valkohantä.. ja varsinkin uusi voimakkasti leviävä tulokas (Suomen luontoon alkuperäinen) kauris tosin eritysesti kuusen pottitaimiin on ihastunut.

EräWeikkooo kirjoitti:

Tuntuu huteralta tuo pieni koivu. En vain veikkaa, vaan tiedän jo että kivesi on jo maassa. Ensimmäonen paikalle tullut hírvi sen sinne kaataa.
Asetamme seuramme toimesta joka vuosi n. 20 kivea maastoihimme. Kokemusperäisesti olemme päätyneet kaatamaan vähintään 20 cm paksun haapapuun n. kahden metrin korkeudelta, ja poraamaan syntyneen korken kannon päähän reiän, johon lyömme tukevan rautatangon kappaleen. Tähän tankoon sitten nuolukivi reiästään asetetaan. Tuo haapakanto kestää pystyssä hyvin pitkään. Valuva suola auttanee asiaa. Olemme huomannee jänistenkin käyvän nuolemassa kannon juuria.
Haavan kaatamisen sinulla tulee toki olla aina ko. metsäpalstan omistajan nimenomainen lupa. Enkä neuvoisi nuolukiveä muutoinkaan kysymättä kenenkään metsään asettamaan, varsinkaan aivan taimikkojen välittömään läheisyyteen. Tosin kesäaikana noita taimikkotuhoja ei juurikaan synny hirven aiheuttamana. Valkohantä.. ja varsinkin uusi voimakkasti leviävä tulokas (Suomen luontoon alkuperäinen) kauris tosin eritysesti kuusen pottitaimiin on ihastunut.

Lue lisää

Kun laittelette niitä kiviä sinne metsään, niin voisitteko todella kysyä maanomistajan mielipidettä asiasta.
Löysin omasta metsästäni (taimikon reunasta) yhden nuolukiven jonka vähin äänin hautasin sammalikkoon. Jos sinne vielä uusia kiviä ilmestyy, niin aman kkohtalon saavat.

KAKE kirjoitti:

Kun laittelette niitä kiviä sinne metsään, niin voisitteko todella kysyä maanomistajan mielipidettä asiasta.
Löysin omasta metsästäni (taimikon reunasta) yhden nuolukiven jonka vähin äänin hautasin sammalikkoon. Jos sinne vielä uusia kiviä ilmestyy, niin aman kkohtalon saavat.

Lue lisää

oisit vienä kotio kirjahyllyyn!!!

jeppe kirjoitti:

oisit vienä kotio kirjahyllyyn!!!

ehkä vienkin seuraavan...

EräWeikkooo kirjoitti:

Tuntuu huteralta tuo pieni koivu. En vain veikkaa, vaan tiedän jo että kivesi on jo maassa. Ensimmäonen paikalle tullut hírvi sen sinne kaataa.
Asetamme seuramme toimesta joka vuosi n. 20 kivea maastoihimme. Kokemusperäisesti olemme päätyneet kaatamaan vähintään 20 cm paksun haapapuun n. kahden metrin korkeudelta, ja poraamaan syntyneen korken kannon päähän reiän, johon lyömme tukevan rautatangon kappaleen. Tähän tankoon sitten nuolukivi reiästään asetetaan. Tuo haapakanto kestää pystyssä hyvin pitkään. Valuva suola auttanee asiaa. Olemme huomannee jänistenkin käyvän nuolemassa kannon juuria.
Haavan kaatamisen sinulla tulee toki olla aina ko. metsäpalstan omistajan nimenomainen lupa. Enkä neuvoisi nuolukiveä muutoinkaan kysymättä kenenkään metsään asettamaan, varsinkaan aivan taimikkojen välittömään läheisyyteen. Tosin kesäaikana noita taimikkotuhoja ei juurikaan synny hirven aiheuttamana. Valkohantä.. ja varsinkin uusi voimakkasti leviävä tulokas (Suomen luontoon alkuperäinen) kauris tosin eritysesti kuusen pottitaimiin on ihastunut.

Lue lisää

Ei rautatankoa nuolukiven sisään. Hirven kieli on hirvelle tärkeä ja herkkä elin. Rautatangon rosot voivat vahingoittaa kieltä ja pakkaskelillä kylmä rautatanko on myöskin huono juttu.

Puutappi kestää kyllä, puutapin voi vuolla puun keskelle sahaamalla ja lohkomalla alkuperäiseen runkoon tai laittaa pienemmästä puusta tai oksasta vuoltu tappi porattavaan reikään.

kake kirjoitti:

ehkä vienkin seuraavan...

no leikki leikkinä,kivet kuuluu puronvarsipajukoihin,paras hyöty.vai ei hirven kieli kestä kylmää rautaa voi kristus! se kieli poijat käy pahemmissakin paikoissa.

jeppe kirjoitti:

no leikki leikkinä,kivet kuuluu puronvarsipajukoihin,paras hyöty.vai ei hirven kieli kestä kylmää rautaa voi kristus! se kieli poijat käy pahemmissakin paikoissa.

Jepellekin tullut 12 vuotta ikää lisää joten etköhän sinäkin tässä ajassa ole oppinut olla laittamatta kieltä rautatankoon pakkasella. Samaa tuskin toivoisit hirvellekään.

EräWeikkooo kirjoitti:

Tuntuu huteralta tuo pieni koivu. En vain veikkaa, vaan tiedän jo että kivesi on jo maassa. Ensimmäonen paikalle tullut hírvi sen sinne kaataa.
Asetamme seuramme toimesta joka vuosi n. 20 kivea maastoihimme. Kokemusperäisesti olemme päätyneet kaatamaan vähintään 20 cm paksun haapapuun n. kahden metrin korkeudelta, ja poraamaan syntyneen korken kannon päähän reiän, johon lyömme tukevan rautatangon kappaleen. Tähän tankoon sitten nuolukivi reiästään asetetaan. Tuo haapakanto kestää pystyssä hyvin pitkään. Valuva suola auttanee asiaa. Olemme huomannee jänistenkin käyvän nuolemassa kannon juuria.
Haavan kaatamisen sinulla tulee toki olla aina ko. metsäpalstan omistajan nimenomainen lupa. Enkä neuvoisi nuolukiveä muutoinkaan kysymättä kenenkään metsään asettamaan, varsinkaan aivan taimikkojen välittömään läheisyyteen. Tosin kesäaikana noita taimikkotuhoja ei juurikaan synny hirven aiheuttamana. Valkohantä.. ja varsinkin uusi voimakkasti leviävä tulokas (Suomen luontoon alkuperäinen) kauris tosin eritysesti kuusen pottitaimiin on ihastunut.

Lue lisää

Mulla on ollut nuolukivi 5 vuotta pihlajassa joka on katkaistu 2 metriin ja katkaisukohta on n. 5cm paksu, hyvin on kestänyt. Puu ei lahoa suolan takia.