Eilen katselin uuden kerrostalon rakentamista. Kerrokset lasketaan toistensa päälle kokonaisina kerroselementteinä. On arpapeliä, mikäli elementit säilyvät ehjinä, kun joku viinapäissään laskee ne nosturin avulla alas. Tai jos ne ovat jo hajonneet matkalla. Näin jo rakoja toisessa kerrossa, kun elementtien reunat olivat menneet rikki.
Jos seinäelementit menevät rikki alapuoleltaan, kaikki lattiaäänet tulevat läpi naapurista lattiatason kautta. Todennäköisesti heittävät jotakin laastia päälle viinapäissään, jottei suoranaisia koloja huomattaisi, mutta seinä on kuitenkin ontto osittain siitä kohtaa missä meni rikki. Lisäksi vesi pääsi kastelemaan elementtejä nyt kun on kesä, ei mitään suojausta havaittavissa. Asunnot tuossa talossa maksavat 250 000 - 750 000 €/kpl. Ulkoisesti ainakaan eivät eroa 90-luvun surkeista taloista mitenkään.
Leppävaarassa pääsin vertaamaan surullisen kuuluisia 70-luvun elementtitaloja uusiin v. 2007, ja v. 2009 rakennettuihin, ja eroa oli havaittavissa lähinnä värikkäimmissä julkisivuissa uusissa. Samoja surkeita elementtitaloja rakennetaan edelleen, elementtisaumat paistavat niin vanhoista kuin uudemmistakin laatikoista läpi. Parvekkeet hieman tyylikkäämpiä ja enemmän lasia uudemmissa, mutta samoja paskaparvekkeita, jotka ovat kiinni toisistaan sivuilla naapurin kanssa.
Ja nykyrakentamisen aikana huomasin pohjapiirustuksista noista uusista taloista, että nykyään voidaan rakentaa kolmioita, joilla on vain ikkunoita yhteen suuntaan. Herra jumala sentään! Noissa 70-luvun elementtihöskissä on sentään kaikki asunnot läpitalon asuntoja, eli ikkunoita kahteen suuntaan, ellei sitten satu olemaan yksiö tietysti.
Jos seinäelementit menevät rikki alapuoleltaan, kaikki lattiaäänet tulevat läpi naapurista lattiatason kautta. Todennäköisesti heittävät jotakin laastia päälle viinapäissään, jottei suoranaisia koloja huomattaisi, mutta seinä on kuitenkin ontto osittain siitä kohtaa missä meni rikki. Lisäksi vesi pääsi kastelemaan elementtejä nyt kun on kesä, ei mitään suojausta havaittavissa. Asunnot tuossa talossa maksavat 250 000 - 750 000 €/kpl. Ulkoisesti ainakaan eivät eroa 90-luvun surkeista taloista mitenkään.
Leppävaarassa pääsin vertaamaan surullisen kuuluisia 70-luvun elementtitaloja uusiin v. 2007, ja v. 2009 rakennettuihin, ja eroa oli havaittavissa lähinnä värikkäimmissä julkisivuissa uusissa. Samoja surkeita elementtitaloja rakennetaan edelleen, elementtisaumat paistavat niin vanhoista kuin uudemmistakin laatikoista läpi. Parvekkeet hieman tyylikkäämpiä ja enemmän lasia uudemmissa, mutta samoja paskaparvekkeita, jotka ovat kiinni toisistaan sivuilla naapurin kanssa.
Ja nykyrakentamisen aikana huomasin pohjapiirustuksista noista uusista taloista, että nykyään voidaan rakentaa kolmioita, joilla on vain ikkunoita yhteen suuntaan. Herra jumala sentään! Noissa 70-luvun elementtihöskissä on sentään kaikki asunnot läpitalon asuntoja, eli ikkunoita kahteen suuntaan, ellei sitten satu olemaan yksiö tietysti.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Itse asiassa, mitä tuohon läpitalon taloon tulee, se oli käytännössä pakollinen aiemmin, kun ilmanvaihdosta huolehti painovoima. Tai siis huolehti talvisin. Kesäisin ilma ei vaihtunut. Läpitalon kämpissä on sentään mahdollista saavuttaa kunnon läpiveto, jolla saa vähän tuuletettua...
Nykyään on koneellinen ilmanvaihto, joten asunnossa on mahdollista asua ilman, että ikkunoita olisi kahdella puolella taloa.
Kaveri asusteli pitkään vanhassa yksiössä, jossa oli siis vain yksi ikkuna. Aivan sama, mitä kesällä teki. Sisällä lämpötila huiteli lähempänä kolmeakymmentä astetta...
Miten sitten kuvittelet että uusissa asunnoissa menee kesällä, kun ei se koneellinen ilmanvaihto yleensä viilennä mitään?
Kyllä se viilentää. Varsinkin iltaisin/öisin, kun ulkoa saadaan luokkaa 20 asteista ilmaa sisälle.
Ja kyllähän joissakin taloissa on jopa viilennys.
Eipä kuule viilennä. Itsellänikin on koneellinen ilmanvaihto, tänä vuonna ei ole ollut ongelmia lämpötilan kanssa, mutta vuosina 2010-2011 kesällä oli sisällä jatkuvasti päivisin 29-30 astetta lämmintä. Öisin ei ilmanvaihto viilentänyt juuri mitään, mutta parveketuuletus öisin auttoi huomattavasti. Lämpötilat sain 25-26 asteeksi. En tiedä mitä olisin tehnyt, ellei olisi parveketta, koska muuten olisin elänyt öisinkin myös pätsissä.
Ikkunat eivät tässä tapauksessa toimineet, sillä niiden avulla ei voi tuulettaa, kun ovat tuollaisia surkeita pieniä tuuletusikkunoita ritilällä. En oikein käsitä, miksi nykyään rakennetaan tuuletusikkunoita, joilla ei voi edes tuulettaa kunnolla. Tietysti energiatehokkuus, mutta eihän tuo käytännössä toimi. Kaikki on enemmän tai vähemmän sutta, mitä nykyään tehdään.
Yksinkertainen ilmanvaihto, jossa on kunnon poistoilmanvaihto, ja korvausilma tulee ikkunoista (läpitalon asunto!!), tai ikkunan venttiilistä on varmaan paras ja halvin. Koneellinen ilmanvaihto on sähkösyöppöyden lisäksi meluisa, tulee myös paskaa sisään ilmanottoaukosta, kun imu on niin suurta, että imee ihan kaiken mitä lähiympäristöstä löytyy, mukaanlukien naapurin savut, vaikka parveke/ikkuna ei olisikaan ihan lähellä. Pitää olla sitä sun tätä filtteriä, jotka pitää vaihtaa useita kertoja vuodessa, jos haluaa puhdasta ilmaa, muuten tulee paskaa filttereistä ja ilmaputkesta jatkuvasti sisään.
Ja joissakin taloissa on nykyään jopa "unohdettu" ilmanottoputket! Silloin tulee paskaa talon rakenteista, betonipölyä, lasivillan pölyä, jotkut ovat sanoneet että täytyy siivota joka päivä pois pöly joka tulee ilmanvaihdosta. Jos on taas ilmanvaihtoputket, niin siitä saattaa tulla resonoiva torvi, joka tuo sisälle kaiken liikenteen melun sisälle bassona, jos eristystä ei olla tehty kunnolla. Sekin on varmaan "unohdettu" silloin tällöin.
Meillä oli myös kosteusvaurio tässä talossa, koska yhteen asuntoon oli ilmanottoaukon kautta satanut vettä sisälle, ja sisäseinä oli kastunut! Täyttä paskaa siis nämä nykyajan viritykset.
Heh Heh, Kuule 90 luvun ensimmäisissä virityksissä ei ollut ääneneristystä ilmanvaihtokanavissa, nyt on ollut jo vuosia moni´ninkertaiset äänieristykset kanavissa, kokemusta on kun asuin 95 rakennettussa ja siellä toisiaan ulkoäänet tuli kanavan kautta, nyt uudessa on moninkertaisesti äänieristetty. Kirjoituksesi on muutenkin niin täyttä soopaa, että, et asu itse missään uudessa vaan trollaat palstalla..
AI, että oliisi unohdettu ilmanottopuket he... Näytä minulle se talo, sehän ei menisi ikinä läpi tarkastuksesta, eikä systeemi voisi toimia ilman ilmanottoa.
Kyllä sitä paitsi viilentää kesällä kun pistää säädön isomalle, puhut taas niin P:tä että.
Painovoimainen ilmanviahto ei toimi kesällä, se on kuin pätsi ja sunto , kuin kanala
Ne entiset rakoventtiilit ikkuna karmeissa taas toivat kaiken pölyn ja vedon metelin sisään, sinä et todellakaan tiedä mistä puhut.
Vertaat 70 luvun taloja ja uusia, heh heh, uusissa on nykyään välipohjatkin yli 10 cm paksummat kuin vielä 70-90 luvullla, kosteusersitykset ovat aivan eri maailmaa, kaikki läpvivedot äänieristetään ja ilmanvaihtokanvat omat, mutta sinin mielestäsi tietysti se yhteiskanava , eli puheputki naapuriin on paras,kun se oli 70 luvun taloissa ja osin vielä 90 luvunkin taloissa. Samoin vanhojen 20-50 lukujen talojen ohuet kananpaskaseintä, joista kuuluu puhe läpi on mielestäsi hyvä, samoin vanhan talon ohut ja osin ontto alalaattapalkistovälipohja.
Minä asun muuten 2006 valmistuneessa kerrostalossa, jossa on paksut paikalla valetut välipohjat ei siis ontelolaattaa, eikä elementtiä välipohjissa, ymmärrätkö sinä, jos et ymärrä, niin mene jonnekkin työmaalle katsomaan, missä tehdään paikalla valua se on eri asia kuin elementti. Siihne asti tuhnuta siellä vanhan kallion läävässäsi ja sepitä näitä tarinoita.
Jo nimimerkistä tunnistaa, että rane-hilda, palstojen häirikkö satuilee omiaan. Asiantuntijaa esittää, vaikka ei sitä ole. Ei ole käytännön kokemustakaan, kirjoitus täysin itse keksittyä porinaa. Ei ole mahdollista, että ilmanvaihtoputket olisi unohdettu.Ennen vanhaan tuollainen olisi mahdollista, mutta ei nykyään, kun on rakennustarkastukset.
Rane-hilda nimim. asiantuntija, sinä et ole mikään asiantuntija etkä ole koskaan asunut 2000.l. kerrostalossa.
Nuo juttusi ovat huvittavia. Kun sinulla ei ole muuta tekemistä kuin nettiin kirjoittelu, yrität saada keskustelua aikaan ihan tyhjästä.
Niin paljon olet rane-hilda kirjoitellut yli 10 vuoden aikana, että sinut on helppo tunnistaa. Fantasioissasi elät, eri kymmeniä eri ammatteja olet nimimerkeissäsi edustanut, välillä olet mies, välillä nainen. Nykyään jututissasi olet omakotitalon omistaja. Samoja juttuja hoet niissäkin kirjoituksissasi. Tuskin olet saanut omakotitaloa itse rakennettua, kun netissä vietät jatkuvasti etkä muutakaan työtä ehdi tehdä, jolla saisit tienattua omakotitalon ostorahat.
Vaihda jo palstaa, vaikka satupalstoille, sopisivat juttusi sinne paremmin.
Mitä oikein höpiset?
Ei 90-luvun taloissa ole välttämättä mitään yhteiskanavia. Koneellinen ilmanvaihto voi olla ihan samanlaista kuin uusissakin. Esim. eräässä vuonna 1992 rakennetussa talossa oli ilmanvaihtonopeus 0-4 säädettävissä, katolla huippuimurit, jotka huolehtivat poistoilmanvaihdosta. Ei yhteisiä kanavia missään. Tuloilma tuli seinästä ja putkella, ilmanvaihtokoneena Ilmavan MUH 100. Ilmanvaihtokanavia ei oltu eristetty, mutta sillä ei ole suurta väliä, koska liikennettä ei ole lähettyvillä. En siis näe tässä tapauksessa mitään etua v. 2000 rakennetuista taloista ilmanvaihdon suhteen, samaa paskaa ne ovat suunnilleen. Joku saa vieläkin paskempaa tietysti 90-luvun taloista, mutta se ei tee parhaasta paskasta hyvää.
Kuten sanoin, koneellinen ilmanvaihto ei merkittävästi viilennä sisäilmaa, koska ilmanvaihdon määrät ovat niin pienet verrattuna parveketuuletukseen tai ikkunatuuletukseen. Luin tuosta pölyongelmasta yhdellä palstalla, ongelma koski v. 2006 rakennettua taloa, josta ilmanvaihtokanavista oli jätetty pois putket. Samaten niitä löytyi v. 2002 rakennetusta talosta. Saattoi olla kyseessä rivitalokin, en muista tarkemmin.
Painovoimaista ilmanvaihtoa en kaipaa, vaan ilmaa ikkunoista, tai ikkunaventtiileistä. Niihinkin saa filtterit ja äänenvaimentimet jos on meluisaa ja pölyisää ulkona. Erona on vain se, että ilmamäärät ovat paljon pienemmät kuin koneellisessa ilmanvaihdossa, eli filtterit eivät liikaannu läheskään yhtä nopeasi, eikä tarvita mitään sähköä ilmanvaihtoon.
"Minä asun muuten 2006 valmistuneessa kerrostalossa"
Asu vaan, taidat olla hysteerinen ja paranoidi. Suurin osa taloista ei nykyään ole laadulla rakennettuja, vaan ontelolaattataloja. Sitä et koskaan kerro palstalaisille, että maksoit suunnilleen puoli miljoonaa euroa pienestä 50 neliön kopperostasi Kampissa. Samalla summalla saisi yhden lomamökin, ja 100 neliön asunnon jostakin muualta kuin Helsingin keskustasta, ellei ole hysteerinen naapurien äänien suhteen kuten sinä olet. Eli tyhmä saa kyllä olla jos tuollaisen ostaa.
Minä en asu siinä kampin talossa, teidän kyllä sen talon ja se on kokonaan Paikalla rakennettu. mInä asun talossa rv-2006 paikalla valettu välipohjat ja tiedän nämä 90 luvun ensimmäiset ilto-koneet, olivat sutta ja sekundaa ja äänet tulivat koneen kautta sisään ja niitäkin oli harvasa 90 luvun talossa. Tässä 90 luvun talossa oli myös kaikki hormit ja viemärit eristämättä ja melu oli karmea, suikun ja vessan äänet kuuluivat. Nykyisessä asunnossani on nykynormien mukaan Elpo hormit, jotka täysin ersitetty, mitään viemärin tai suihkun/vessan ääniä ei kuulu ja ilmanvaihtokoneen kautta ei mitään ulkoa, kun kanavat täysin eristetty. Kehumasi rakoventtiilit ikkunoissa ovat täysin susia, niistä tulee kylmä ilma sisään ja katumelu, se erikseen asennettava äänieriste ei hiljennä raskasta katumelua karmiventtiilissä(koettu on) Uudessa on hyvä asua ja paljon paremmin rakennettu kuin vanhemmat.
Minun talossa on paikalla valu 320 mm , mutta uudet ontelolaatakin ovat 370 mm eli raskaontelo kun 90 luvulla ne olivat vielä 265 mm eli ero huomattava
Niin, ne ilmanvaihtokanavat eivät ole asianmukaisesti eristettyjä 90-luvun taloissa, mutta jos sen tekee itse, tai palkkaa jonkun sen tekemään asianmukaisesti, ei siihen paljon rahaa mene. Se onkin ainoa puute mistä voisin maksaa, ei se kuitenkaan ole 100 000 - 200 000 € arvoista, mitä uudet talot maksavat enemmän. Muuten 265 mm ontelolaatta riittää ihan hyvin ainakin itselleni. Ja mitään ongelmia ei ole ollut kylpyhuoneen äänten suhteen.
Eivät nämä paksuudet muuta sitä faktaa, että nykyiset ontelolaattatalot ovat suurilta osin samaa paskaa mitä rakennettiin 70-luvuilla ja 90-luvuilla. Paikallaanvalettu talo on eri asia, sehän ei olekaan mikään ontelolaattahöskä, mutta maksavatkin sitten jopa puolet enemmän kuin ontelolaattotalon asunto.
Kyllä uudet ontelolaatat ovat ääniersitykseltään parempia kuin vanhat ja mikä tärkeää pattereiden läpivedot ovat nykyään eristetty hyvin.
Mitä tulee paikalla valetun välipohjan hintaan ei paljonkaan kalliimaksi tule, eli ei se asunto maksa paljoa enempää, paitsi jos koko talo runkoa/seiniä myöten on paikalla valettu kuten esim kampissa, silloin hinta on kallis(kampissa toki tonttikin kallis)
Itse arvostan paikalla valettua välipohjaa se vaan on parempi ja massiivisempi, vaikka uusi ontelolaattakin on hyvä.
Itse haluaisin, että nykyään rakennettaisiin 60-luvun talotekniikalla taloja paksummilla paikallaanvaletuilla välipohjilla. Ne olivat täydellisen toimivia taloja, ja vain koneellinen poistoilmanvaihto läpitalon asuntoja, jotta tuuletus toimisi. Ilmeisesti rakentaminen oli 60-luvulla sen verran tasokasta, ettei sellaista saisi enää aikaiseksi kohtuuhinnalla.
Hm. No Jaa, sisko asuu 1964 rakennetussa kivitalossa, paikalla valettu ja ylin kerros, huonompaa äänieristystä saa hakea, puheet kuuluvat sivuilta ja alhaalta, samoin askeleet, kun on tehty niin ohuesta materiaalista seinät ja välipohja. 60 luvulla voi olla joku hyvä tiilitalokin, mutta tämä on huono, ulkopinta rapattu, itse asuin saman näköisessä Alppilassa rv-1960 ja äänieristys oli heikko ja oli paikalla rakennettu. Tämä uusi rv-2006 ja paikalla valetuilla välipohjilla on paras missä olen asunut, kun ääniä ei tarvitse kuunnella, kun ei kuulu mitään, mutta rakenteet ovatkin paljon massiiviemmat kuin vanhemissa.
Lisäksi tuossa 60 luvun talossa, hajut tulivat painovoimaisen hormin kautta naapureista ja kylppärissä vilsiit iso torakka, että hyi, kyllä uudessa on ihanaa.
Ilman muuta 60-luvulla löytyy myös hyvin rakennettuja taloja, jotka voivat olla parempia kuin nykyisetkin. Esim. yksi vuonna -64 rakennettu tiilitalo, jossa 7 kerrosta, väliseinät olivat lähes 30 senttiä paksuja, mittasin itse rappuun päin. Myös ulkoseinät olivat massiivisen paksuja, ei ongelmia myöskään ilmanvaihdon suhteen, mitään ei kuulunut hormeista, vaikka olikin tavallinen koneellinen poistoilmanvaihto, mitä on 60-luvun taloissa. Välipohjat olivat 20 cm paksuja, mikä oli varmaan talon ainoa heikkous, jos olisi ollut 30 cm paksuja, niin olisi ollut aivan täydellinen talo.
Ei ole myöskään suurempaa valittamista siinä talossa missä itse asuin. 60-luvulla rakennettu sekin, välipohjat olivat tosin liian ohuita. Homma toimi loistavasti 20 vuotta, mutta sitten kun yläpuolelle tuli meluisa perhe, joka repi pois lattimaton, ja rakensi paikalle meluavan parketin, oli melu-ongelmia liikaa. Talossa oli myös kuparikatto, joka kestää satoja vuosia, muuten seinät tehty tiilestä ja rappauksesta, jotka molemmat ovat kestäneet yli 50 vuotta ilman mitään julkisivuremontteja. Nykyään elementtihöskissä täytyy tehdä joku typerä elementtisaumaus jo 20 vuoden kuluessa, tai talo romahtaa suunnilleen kasaan.
Tässä hienossa talossa missä nykyään asun, katto hajosi ennenkuin 10-vuotistakuu umpeutui, eli paskaa mitä paskaa.
Niin se missä asut nyt onkin 90-luvun taloja ja ne on huonosti tehty on kokemusta ja rakennusmestari sanoi, että ei hormeissa mitään eristettä ole, nyt uusissa pitää olla, samoin kaikki läpivedot eristetään nykyään. Puhut asiaa, siinä, että varmasti 60 luvulla ja 70 luvun alussakin on tehty joitakin hyviä tiilitalojakin, mutta se missä minä asuin ja siskoni asuu vastaavassa oli surkea ja huonosti rakennettu.
Rakennus Salonen muuten rakensi Vantaan Korsoon ja Länsi-Rekolaan 1982-1988 muutaman täystiilikerrostalon ovat 5 kerroksisia ja komeita edelleen, mutta esittelyssä kun kävin aikoinaan, niin vesijohtojen kohina niissä kuului aika selvästi naapurista eli viemäreitä ja vesijohtoja ei oltu eristetty
Tässä nykyisessä rv-2006 asunnossani olen ollut erittäin tyytyväinen koska hyvin on rakennettu ja mitään asumisen ääniä ei kuulu naapureista.
Ei nykyaikainen rakentaminen mitenkään ongelmatonta ole.
Esim. tuo Leppävaaran As Aurinkopiha Oy, joka valmistui vuonna 2010, niin siellä ei pojat osanneet rakentaa putkistoa edes, vaan siihen on jouduttu tekemään jo useita putkiremontteja. Vaikka talo valmistui vuonna 2010, läheskään kaikkia asuntoja ei olla vieläkään saatu myytyä. Saa epäillä, miten hyvin pojat ovat onnistuneet elementtien kanssa.
Vähän myös epäilen, mitä ongelmia seuraa uusista rakennusmääräyksistä energiatehokkuuden suhteen, kun pitää olla A-luokkaa. Nämä pullotalot.
Niin tuo Aurinkopiha olikin surkea esimerkkitapaus, sehän oli tarkoitettu alunperin Kultalammeksi, vanhusten asunnoiksi ja oli villin Rakennuttajan tekele, joka meni konkurssiin, noita ruvettiin sitten konkurssin jälkeen väsäämään uudellen eri käyttöön. Tietäähän sen kun epärealistinen ja kokematon rakennuttaja aloitti hankkeen..
Leppävaarasta löytyy myös yksi Suomen parhaista kerrostaloista, Skanskan Leppävaaran torni läkkitorilla, siinä on 10 kerrokseen asti kokonaan, kaikki seinät ja välipohjat paikalla valettu ja paksua tavaraa, 10 kerroksesta ylöspäin seinät elementtiä, mutta välipohjat myös paikalla valettu, välipohjan paksuus 32 cm ja talossa on kaukoviilennysjärjestelmä. Skanka teki Leppävaaran tornista erittäin hyvän talon.
Tässä tuleekin nämä haitat uusissa rakennuksissa:
http://www.taloussanomat.fi/tietoliikenne/2012/08/24/tutkimus-kannykka-ei-valttamatta-toimi-uusissa-taloissa/201236394/12
Käynnykkä ei toimi uusissa taloissa, koska ollaan käytetty niin paljon metallia rakenteissa!
Oletteko huomanneet sen ilmiön miten ihmiset ovat siirtyneet parvekkeille puhumaan aivan uusissa taloissa? Aina kun soi, ihmiset ryntäävät parvekkeille, koska sisällä kännykkä pätkii niin pahasti.
Naurettava väite, tämä koskee jotain tiettyä aluetta, itse asun uudessa hyvässä talossa ja ei todellakaan ole kännykän kanssa ongelmia, mutta hakemalla kun hakee niin löytäähän noita, oli kyllä VITSI Heh... Totta kai jossain alueella voi olla ongelmia, mutta ÄLÄ YLEISTÄ, kaikkien alojen "Asiantuntija"
Asia koskee vain aivan uusia taloja, ei 2000-luvulla rakennettuja taloja. Voisi sanoa että asia koskee 2010-luvulla rakennettuja taloja.
Heh, tutmimus tehty Tampereen vuoreksen alueella, eli uudella alueella, jota ei ennen ole asuttu, kyse on tukiasemien puutteesta... Pitää vähän ajatella, ja tuossa linkissähän mainitaan, että tukiasemien tiivistämisellä... heh, mellä kyllä on tukiasemat ja kuuluu kännykkä ja on UUSI HYVÄ TALO:
Lisää hälyttäviä tietoja tulee ministeröltä uusista matalaenergiataloista:
Ministeriö pelkää: Uudet talot mykistävät kännykät
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/09/06/ministerio-pelkaa-uudet-talot-mykistavat-kannykat/201237298/12
"Ministeriön mukaan tukiasematiheyden jatkuva kasvattaminen ei välttämättä riitä korvaamaan uudisrakennusten radiovaimennuksia.
LVM arvioi, että ilman erityistoimenpiteitä matkaviestintäverkon mahdollisuus läpäistä uudisrakennuksia on lähes olematon. "
Viisaita sanoja, ei uudet ole oleellisesti parempia kuin 1970-luvulla rakennetut vaikka tälläkin palstalla niin väitetään. Kesällä ovat vielä helvetillisen kuumia!
Ja taas rane-hildan höpinöitä nimim. "näin se vain on". Ei tiedä uusista mitään, ja on kirjoittavinaan asiaa.
Olen asunut 1970.l- taloissa. Ovat kenties parempia kuin 1990-l.lama-ajan talot äänieristykseltään, joissa olen myös asunut. Asuntopohjat kyllä omituisia, pitkä keittokomero, iso kylppäri ammeineen. Kupruilevat tapettiseinät, keittiökaappien välissä omituinen tyhjä paikka ilmanvaihtoaukkoineen. Oman asumiskokemukseni ja muuten runsaan tietomateriaalin perusteella en muuttaisi enää muihin kuin v.2000-l, talojen asuntoihin. Ovat parhaita kaikessa.
Ja nuo elementit kastuvat sateessa tai ovat valmiiksi märkiä. Niitä sitten kuivatellaan poraamalla niihin reikiä. Olen nähnyt tilanteen, jossa reiska tapetoi seiniä ja katosta tippuu vettä saaviin. Betoni ei homehdu heheh...
Siinä olet oikeassa, että betoni ei homehdu. Tosin betonin pinnalla olevat epäpuhtaudet voivat hyvinkin homehtua...
Betonin kastuminen sinänsä ei ole mikään ongelma (tietenkään), kunhan sen annetaan kuivua ennen pinnoitusta.
Paikallaan valaminen ei ole sen kuivempaa, päin vastoin. Betonista lähtee jumalaton määrä vettä kuivuessaan. Olo on kuin turkkilaisessa saunassa kun kesähelteellä heiluu uudessa talossa jossa tuore betonivalu aloittaa kuivumisprosessin.
Karmein ero nykyrakentamisessa verrattuna 70-lukuun on se, että kasarmilaiset sullotaan kuin silakat suolaan. Leppävaara on tästä hyvä esimerkki. Sumppuaminen tapahtuu tietenkin gryndereiden ja pankkien ehdoilla. Minua tuollaisiin slummeihin ei saa mikään eikä koskaan.
Ruoholahti, jätkäsaari, kalasatama.... siinä muutama uusi slummi tulossa.
Uudet ausuinalueet ovat karmeita. Liian tiivistä neukkurakentamista, ei palveluita, taloissa surkea äänieristys, laatu sutta. En ostaisi.
Eikö kantakaupunki ole tiiviisti rakennettu? Talot vieri vieressä. Meidän uudella alueella on KAIKKI palvelut. Sen lisäksi kaunis luonto, rantamaisemat. Harrastusmahdollisuuksia, joita ei keskustasta löydy. Äänieristys asunnoissa paljon parempi kuin keskustan vanhoissa taloissa.
Kuningaskuluttujassa puhutaan nykyajan huonosta rakentamisesta:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2186
"Uudisrakennuskohteiden virheet ovat lisääntyneet huimasti. Espoon rakennusvalvonnan mukaan joka kolmannessa kohteessa on huomautettavaa. Kilpailu on kovaa ja rakennusaikataulut liian tiukkoja.
Kuluttajaliitto neuvoo päivittäin kansalaisia, joiden upouusissa asunnoissa on lukuisia rakennusvirheitä."
No niin, noinhan se menee. Aion ostaa vain vanhoja kerrostaloasuntoja, ettei jää musta pekka käteen. Siis sellaisia, joissa on asuttu jo 10-20 vuotta, että tietää että talo on yleensä asumiskelpoinen.
Kun tähän lisätään että asiantuntijoiden mukaan kaikki uudet talot kärsivät kosteusvaurioista on kyyti todella kylmää.
Vielä jos asut syrjässä kuten Vuosaaressa niin olet heittänyt rahasi kankkulan kaivoon.
Rane-hilda taas höpisee nimimerkillä "sori vaan". Vanhat talot ovat kaikki homelääviä ja muutenkin surkeita asumismukavuudeltaan esim. Kallio on paha paikka asua. Möly ja melu. Yksipuoliset palvelut. Narkit ja juopot täyttäneet koko alueen.
Asun Vuosaaressa uudehkossa talossa. Kännykkä toimii hyvin. Alue nykyaikainen ja monipuolinen. Kaunis luonto meri, luonnonsuojelualueet ym. Hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan. Vuosaari ei ole syrjässä mistään.
Hilda-rane on kateellinen. on purkanut Kallion homekämpässään pahaa tuultaan tällä palstalla yli 10 vuotta. Niin on pahaksi mennyt Rane-Hildan mielenterveys, että istuu kaiket päivät netin ääressä ja välillä yölläkin, enää ei uskalla ulos mennä Kalliossa. Ei ihme, jos ei yöllä saa nukuttua, kun Kallion vanhoissa taloissa erittäin huono äänieristys ja naapurit meluisia.
Toisaalta Kalliossa ei huvitakaan ulkona liikkua, kun on niin ankeat maisemat ja rosvoja liikkeellä, että varastavat lemmikitkin ja paukuttelevat pyssyillä pienissä puoteissa.
Todellinen homeongelma on VANHOISSA taloissa, mutta niiden haittamikrobeja ei tutki kukaan. Syy on usein vanhojen talojen korjausrakentamisessa, jota erheellisesti myös kutsutaan nykyrakentamiseksi. Niitä tekevät kaikenlaiset ammattitaidottomat amatöörit ja jättävät jälkeensä mikrobipesäkkeitä, jotka muhivat vanhojen talojen rakenteissa.
Kyllähän se vaan on niin että kansalaisia on kusetettu ostamaan aivan liioitellun kalliita huoneistoja,nämä on varmuudella rakennettu kiirreellä.
Tämän takia älkää ostako ja maksako itseänne kipeeksi koska kyseessä on oikeasti sutta.
Joku aina tarttuu välipohjiin,ettekö te käsitä paikallavaletut välipohjat te ette kykene ostamaan kohdetta,tuolloin ei keritä odottelemaan kuivaamisia aika maksaa niin paljon että moni täällä luulee asuvansa paikalla valetun välipohjan kera.
Herätkää nyt syvästä unesta realimaailmaan,kerrostalot tehdään kiirellä ja mahdollisimman korkealla katteella.
Älkää luulkokkaan ettei teitä ole kustu silmään.
http://www.kivitalo.fi/aeaeneneristys.html
Luki, tässä on linkki sinulle paikalla valetusta välipohjasta, älä lähde tämän Hilda-ranen kelkkaan, hänen kirjoituksensa ovat sairaan mielen kirjoituksia.
Luki tutustu asiaa mistä puhut, paikalla valettua välipohjaa tehdään yhä osaan kerrostaloista, älä mene Luki puhumaan asiasta , mistä et tiedä, olisii Luko jo anteeskipyynnön paikka, koska pidin sinua fiksuna.
http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rakennustaito/index/lehti/unnamed_2498.html
Luki, tässä sinulle lisää asiaa uuden kerrostalon paikalla valetusta välipohjasta, tieto pitää sisäistää ja tosiasiat hyväksyä, eikä elää sairaassa mielenmaailmassa kuten Hilda-rane, joka tällä palstalla asuu eri hahmoissa 24/7.
Luki lue ja tutustu, äläkä puhu enään perättömiä. Kiitos.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9639/Saarinen.Juha.pdf?sequence=2
LUKI; tässä sinulle lisää tietoa uuden kerrostalon paikalla valetusta välipohjasta. LUKI MENEEKÖ PERILLE? On aika paskapuheiden loppua, palstan häirikkö Hilda-Rane, levittää jatkuvasti vääriä tietoja ja herjoja, mutta hän on jo tiedossa ja saa mitä tilaa..
Luki muista mitä puhut on totuuden aika, jokainen erehtyy, mutta se pitää myöntää, on totuuden aika,.
Luki tutustu asiaa mistä puhut, paikalla valettua välipohjaa tehdään yhä osaan kerrostaloista,
juuri noin ei läheskään kaikkiin ,anteeksi jos loukkasin minkä firman miehiä sitä ollaan?
Lukihan edellä mainitsee näin:
Kyllähän se vaan on niin että kansalaisia on kusetettu ostamaan aivan liioitellun kalliita huoneistoja,nämä on varmuudella rakennettu kiirreellä.
Tätä ei voi kumota tutkijakaan,ei millään koska ei ole näyttöä missään että huoneistoja tehtäisiin kiireettömästi ja huolella.
On saatava katetta ja nopeesti,
Kiitos kun pidät fiksuna ,Luki se puolueeton kertoja joka kertoo totuuden salaamatta mitään.
Ei ole mitään luuloa, vaan varma tieto, että asun talossa, jossa paikalla valettu välipohja. Olen seurannut tämän talon rakentamista.
Luki, älä näytä tyhmyyttäsi! Kirjoita asioista, joista tiedät, mutta älä kirjoita asioista, joista et tiedä mitään. Älä ole tyhmä!
No no Moga, eivät ne sinua olisi rakennuksille päästäneet. Asut tavallisessa neukkukuutiossa Vuosaaressa, hah hah, ja sinne jäätkin.
Asuntojen hinnat Vuosaaressa roimassa laskussa, Kalliossa rakettinousua.
Rane-Hilda nimim. "inkclup tilaa tästä", kirjoituksesi viittaa siihen, että olet tynnyrissä kasvanut etkä tiedä asioista mitään. Ilmankos ajatuksentuotoksesi ovat niin järjettömiä.
Tottakai rakennuksille pääsee katsomaan eri rakennusvaiheita, jos on varannut asunnon. Jos ei muuten, niin vastaavan rakennusmestarin luvalla. Eri asia sinun kaltaisesi häiriköt ja tyhjäntoimittajat, sinä Rane-Hilda et varmaan rakennuksille pääsisi.
Minulle on ihan sama, jos ostaa sonta-asuntoja Kalliosta, niin ostaa. Tiedän kyllä nuo Kallion vanhat asunnot, kun niitä olen joskus omistanut. Huolta ja rahan tuhlausta kaikki vanhat mörskät ovat ja koko Kallio on kakkakasa. Laatua arvostavalle eivät Kallion asunnot kelpaa.
Milloin rakennettiin Suomen parhaimmat, kestävimmät ja asukkaan kannalta laadukkaimmat asuintalot?
Toiset vannovat 1900-luvun alun kivilinnojen nimeen, toiset ihailevat 1960-luvun Espoon Tapiolan puutarhataloja, joillekin taas 2000-luvun asuntomessujen älytalot ovat parasta mitä tiedetään.
Pelkällä fyysisellä pystyssäpysymisen mittarilla parasta kerrostalojälkeä Suomeen syntyi 1920–1930-lukujen taitteessa.
– Ne ovat vankkoja, paksuseinäisiä paikalla rakennettuja ja muurattuja taloja. Puhtaaksi muuratut julkisivut ovat säilyneet tähän päivään saakka, kehuu rakennuskonsultointiyhtiö Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen.
Taloustiedot
Suomen Talokeskus Oy
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opettaja, arkkitehti SAFA Pirjo Sanaksenaho sanoo pitävänsä tuon ajan kerrostalojen asuntoratkaisuistakin.
– Tuolloin rakennettiin isoja ja korkeita huoneita. Nämä asuntopohjat ovat joustavia, ja riittävän suuret huoneet tarjoavat muuntelun mahdollisuuksia, Sanaksenaho luettelee.
Laaduntarkkailu unohtui 1930-luvun puolivälissä, kun laman jälkeinen nousukausi ylikuumensi Suomenkin rakennusmarkkinat. Ahneus johti raksoilla hutilointiin.
Toinen kestävän kerrostalorakentamisen kulta-aika nähtiin ehkä vuosina 1950–1960, pula-ajan väistyttyä mutta ennen elementtitehtailun aikaa. Asuntopulan aiheuttama kiire toi kuitenkin suuria laatuvaihteluita. (Katso taulukko jutun lopusta.)
– Hyvää ja huonoa rakentamisen tasoa löytyy kaikilta vuosikymmeniltä, Saarinen muistuttaa.
Vahvoja, mutta ei
aina parhaita asuintaloja
Pelkkä jykevyys ei tarkoita, että kaikki Lapuanliikkeen aikaiset kerrostalot olisivat nyt parhaita asuinpaikkoja.
– Kantavat rakenteet ovat hyviä ja kestäviä, mutta puiset välipohjat voivat olla paikoin erittäin huonossa kunnossa. 1930-luvun valurautaputket ja mitoitukset kestävät pitkään, mutta toisaalta näissä taloissa ei käytetty minkäänlaista talotekniikkaa, Saarinen sanoo.
Asuntojen nykyaikaistaminen saattaa olla hyvin vaikeaa, eikä kestävinkään jugendtalo ole hyvä valinta ainakaan uutta tekniikkaa ja siloista pintaa kaipaaville ihmisille.
Asumisen ja energiataloudellisuuden laatuvaatimukset kasvavat koko ajan, Saarinen muistuttaa.
– Jos pidetään yllä kuvitelmaa vanhojen rakennusten paremmuudesta, on palattava niiden vuosikymmenten asumisen tasoon, hän sanoo.
Tuolloin pitää osata asua ilman koneellista ilmanvaihtoa, jäähdytystä, hissejä ja lasitettuja parvekkeita. Sähkönousutkaan eivät välttämättä kestä nykykodin elektronisten laitteiden määrää.
Kyse on samasta asiasta kuin esimerkiksi veteraaniautojen kanssa: nykyautot ovat arjessa helpompia ajaa ja huoltaa kuin loisteliainkin vanha Lincoln tai Rolls-Royce.
Omakoti-osaaminen
jäi 1960-luvulle
Myös pientalorakentaminen osattiin joinain vuosikymmeninä paremmin kuin toisina. Sodanjälkeisen rintamamiestalobuumin jälkeen taajamiin alkoi 1950-luvulla nousta muitakin huolellisesti suunniteltuja ja hyvistä materiaaleista rakennettuja uusia omakotitaloja.
– Pientaloista suosikkejani ovat 1950-luvun ja 1960-luvun alun talot, joissa on yhdessä tasossa avaraa tilaa, suuria ikkunoita ja liukuovia. Asunnot ovat käytännöllisiä ja avautuvat kauniisti luontoon ja pihoille. Ulkotiloja on hyödynnetty asunnon jatkeena, Sanaksenaho kertoo.
Sen jälkeen pientalotuotantokin meni teolliseksi.
– Kun pientalorakentaminen muuttui talotehtaiden tyyppitalotuotannoksi, arkkitehtuuri jäi vähemmälle huomiolle mielikuvamarkkinoinnin varjoon, hän sanoo.
Moni hyvin rakennettu vanha pientalo pilattiinkin sitten lopullisesti 1970-luvun jälkeen epäonnistuneilla remonteilla.
Korjaustarve kertoo
laadusta tai sen puutteesta
Omakotitaloista peruskorjataan ja energiaremontoidaan nyt runsaasti 1980–1990 -lukujen pytinkejä.
Myös ennen vuotta 1960 valmistuneita pientaloja on alati remontissa, mutta näissä kyse lienee jo enemmänkin omistajien harrastuksekseen tekemästä tuunauksesta.
Rivitaloissa kuumin korjausvaihe lienee nyt 1980-luvun alkupuoliskon rakennuksissa.
Kerrostaloissa 1960–1970-lukujen elementtikorjaukset kiihtyvät. 1980–luvun ankeina vuosina hätäisesti valmistetut kaupunkikerrostalot vaativat jo ainakin pintakorjauksia.
– Näitä vaivaavat huono lämmöneristys, betonijulkisivujen rapautuminen ja rakenteissa olevan teräksen ruostuminen, Saarinen sanoo.
Pahimmat vuosikerrat
tiedetään hyvin
Surkein ajanjakso suomalaisessa kerrostalorakentamisessa kesti 1970-luvulta 1990-luvulle.
Energiakriisi pelästytti rakennuttajat ensin pienennyttämään ikkunoita ja tukkimaan ilmanvaihdon. Suunnittelun ratkaisut tehtiin elementtituotannon ehdoilla.
– Ankeat julkisivujen elementtisaumajaot, halvat materiaalit ja standardoidut rakennusosat kuvaavat grynderivetoisen asuntorakentamisen välinpitämättömyyttä laadusta, Sanaksenaho suomii.
Asuintilat pilkottiin ruotsinlaivahyttejä muistuttaviksi kopperoiksi, koska useamman huoneen asunnosta pystyi perimään isompaa hintaa. Neliömäärä tai asumisen väljyys jäivät sivuseikaksi.
Työporukoita alettiin palkita nopeudesta, ei kohteen laadukkaasta toteuttamisesta.
– Tällaista rakentamista ja näitä taloja ei mitoitettu tai suunniteltukaan kestämään sataa vuotta. Osa näistä kohteista on käytännössä jo elinkaarensa päässä, Saarinen sanoo.
Ja sama vaihtelu
jatkuu yhä
1990-luvun laman jälkeen, ennen Baltian halpatyövoiman kovinta invaasiota, Suomeen nousi muutaman vuoden ajan kohtuullisen tasalaatuisia kerrostaloja.
Vuosituhannen vaihteessa taas nousukauden huuma alkoi kostautua. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nyt alle kymmenvuotiaisiin kerrostaloihin on jouduttu tekemään yllättävän paljon isoja takuukorjauksia.
Finanssikriisi pysäytti rakennustuotannon hetkellisesti. Korjausrakentajien havaintojen mukaan jotkut vuosina 2008–2009 kasvukeskuksiin valmistuneet viimeiset kerrostalokohteet saatettiin viimeistellä tavallista paremmin, koska aikaa oli kerrankin tarpeeksi.
Näiden 2000-luvun rakennusvuosikertojen eroja päästään vertailemaan paremmin vasta monen asumisvuoden jälkeen. Rakennusten kuluvien osien kestoa voi ennustaa.
– Katot kestävät 20–30 vuotta, tiilikatot yleensä pitempään kuin pelti. Ikkunoiden ja ovien elinikä on laadusta riippuen 20–40 vuotta, joskus enemmänkin, Saarinen sanoo.
Yleisesti rakennusten käyttöikään vaikuttaa huollon säännöllisyys. Pahin turmelija on useimmiten asukas itse, eikä nykypolvi anna asunnonhoitotaidoistaan kovin hyvää kuvaa.
– Esimerkiksi jatkuva veden lotraus tai pyykkien kuivatus ilman ilmanvaihtoa ovat aina vahingoksi. Ennen ihmisillä oli ehkä enemmän maalaisjärkeä, Saarinen sanoo.
Huomatkaa tämä:
Vuosituhannen vaihteessa taas nousukauden huuma alkoi kostautua. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nyt alle kymmenvuotiaisiin kerrostaloihin on jouduttu tekemään yllättävän paljon isoja takuukorjauksia.
Finanssikriisi pysäytti rakennustuotannon hetkellisesti. Korjausrakentajien havaintojen mukaan jotkut vuosina 2008–2009 kasvukeskuksiin valmistuneet viimeiset kerrostalokohteet saatettiin viimeistellä tavallista paremmin, koska aikaa oli kerrankin tarpeeksi.
Näiden 2000-luvun rakennusvuosikertojen eroja päästään vertailemaan paremmin vasta monen asumisvuoden jälkeen.
Luki, mitään firman miehiä en ole vaan asioista tietävä! Sinä väitit, että nykyään ei rakenneta paikalla valettua välipohjaa ja sinulle laitoin linkin niistä ja itse asun sellaisessa, että se siitä..
Nämä 20-50 luvun talot, ovat asuinmukavuudeltaan huonoja, niisä olen LUKI asunut minäkin ja niissä on sen ajan ontelolaatta eli välipohja on alalaattapalksisto, eli välipohjassa on ontot kohdat, joihin työnnetty sammalta ja sekäjätettä ja näissä on tutkimusten mukaaan, huomattava kosteus ja homekasvustot ja äänieristys on kyseisessä välipohjassa heikko.
Oma asuinkokemukseni hulluna asunnon vaihtajana on laaja ja olen asuntu niin 20-30 luvun kuin 60-90 luvn taloissa ja kaikissa näissä heukko äänieristys ym Nyt asun 2006 rakennetussa kerrostalossa, jossa paikalla valetut välipohjat ja asunnon vaihtamiseni pysähtyi tähän, koska, tässä niin hyvä ja hiljaista asua ja ei kuulu vesijohtojen, eikä vessan äänet, eikä muutkaan äänet ja talossa on paljon asukkaita, tällä kokemuksella sanon LUKI, että uusi kerrostalo, jossa paikalla valettu välipohja on hyvä asua.
No eiköhän se sun välipohjas jo ala kasvaa partaa jahka vesi valuu betonista ulos. Kuivaako kurkkua, ahdistaako, näetkö näkyjä? Ainakin juttujen perusteella jonkinlainen sienirihmasto on ollut jo jonkin aikaa olematta.
Se että vanhalla papalla on kuulo huonontunut ei tarkoita sitä että talossa on hyvä äänieristys. Todennäköisesti muut asukkaat ovat aivan raivona kun narisutat sitä tuhnulta haisevaa tuoliasi siellä läävässäsi kaukana Vuosaaressa, kaukana kaikista palveluista.
Asuntosi arvo romahtaa jo ja sinulle jää vain velka käteen. Olkoonkin että uskon sinun asuvan oikeasti vuokralla, mutta leikitään nyt ettet ole tuhnu.
Vuosaaressa hinnat roimassa laskussa tilastokeskuksenkin mukaan.
Et ole todellakaan Rane-Hilda mistään asiasta perillä, vaan olet täysi tollo, jolla ei ole koskaan mitään kunnon asiaa, tietoa, josta kirjoitat. Haluat vain häiriköidä ja ärsyttää.
Sinä olet vanha heikkokuuloinen papparainen, joka elät vanhaa aikaa. Välillä vaikuttaa siltä, että olet pahasti dementoitunut ja fyysisestikin liikuntarajotteinen, kun et elä nykyajassa etkä todellakaan tiedä mistään mitään. Väittelet vain ärsyttääksesi. OIkeaa tietoahan sinulla ei ole mistään.
Tosiasiassa, kun kuuntelee vanhojen talojen asuntojen asukkaita, heillä on ongelmana jatkuvat remonttilaskut. Moni valittaa sitä, kun jatkuvasti tippuu postiluukusta remonttilaskuja ja vastike nousee.
Kallion vanhoissa taloissa se kakka haisee, mutta tunnetusti Kalliossa asuvat tykkäävät elää kakassa, niinhän sinäkin Rane-Hilda.Kuitenkin epätoivoisesti yrität päästä siitä kakan hajusta ja muusta epämiellyttävästä fantasioimalla eläväsi omakotitalossa ja nekin jutut menevät usein ihan överiksi ja mauttomiksi.
Sellaiseksi mauttomaksi satujen kertojaksi höperöityy, kun asuu Kallion vanhoissa taloissa ja hengittää sata vuotta vanhaa ilmaa, koska siellähän ei ole ikinä ilma vaihtunut. Ilmeisesti asut itse vuokralla, millä sinä oman asunnon olisi hankkinut, kun et ole koskaan töissä. Ai niin, mutta sinähän olitkin eläkeläinen. No, ehkä eläkerahalla vanhan minimörskän Kalliosta saa, mutta ei muuta.
Jos nyt palattaisiin faktoihin.
Kalliossa neliöhinnat tilastokeskuksen mukaan parisen tonnia Vuosaarta korkeammalla. Vuosaaressa hinnat laskussa, Kalliossa reippaassa nousussa.
Huudat yksin maailmalle juttujasi joille kaikki nauravat.
Kuule Hilda-Rane, sinun juttusi ovat sairaita, kyse on asumis.
mukavuudesta ja sinun vanhassa kallion läävässäsi, jossa ontto alalaatpalkisto, välipohja kasvaa partaa ja ne kuoriaiset voi raukkaa....... Minähän voin olla jonkun silimissä pappa 40 v, mutta kuuloni ei ole heikentynyt ja sinuun verraten Rane-Hilda, sinä olet pappa, puheideisi mukaan 60 , sinähän aina sanot, että nuorison kielellä, heh, nuorison kielellä kalliota kutsutaan spurgulaksi ja narkkilaksi
Asut Hilda-Rane kalliossa ilmeisemmin homelääväässä, kun kerrot, ett¨ä kurkkuasi kuivaa ja sinua ahdistaa, no onhan se selvä kun vanhan talon alalaattapalkistossa elää mikrobit, kuten asiantuntijat ovat todistaanet, äänet, joita kuulet, eivät , kaikki ole harhoja vaan alallaattapalkisto kantaa äänet, pysty ja sivusuunnassa, näin vanhassa parta talossa Rane Hilda.
Se on sinun mielipiteesi, ei muuta. Asumismukavuus on minulle ykkösasia ja nykyinen uusi asuntoni täyttää laatuvaatimukseni,. Samoin asuinympäristöni tarjoaa kaikkea, mitä tarvitsen.
Kallio edustaa kaikkea epämiellyttävää, mikä ei minua kiinnosta. Joskus käydessäni Kalliossa näen siellä paljon niitä sänkipartoja, rähjäisiä kaljaveikkoja, joilla on hymy herkässä. Sitä on kalliolaisten nauru ja minä kyllä sen kestän. Siinä ne sinun hymyhuulet.
Se on hyvä jos olet tyytyväinen nykyrakentamiseen homeineen ja huonoine äänieristyksineen jonka kaikki asiantuntijat tietävät ja joista on kirjoitettu paljon.
Sekin on hyvä että tykkäät asua syrjässä siellä Vuosaaressa eli nuorison kielellä Mogadishussa.
Mutta muut ovat valitettavasti eri mieltä. Siksi hinnat Vuosaaressa laskevat ja Kalliossa nousevat. Yritäpä löytää kunnollinen yksiö Kalliosta alle 150 000 euron tai hyvä kaksio alle 250 000 euron. Isommista asunnoista saat pulittaa helposti puolikin miljoonaa euroa ja kauppa käy kuin siimaa.
Vuosaaressa tällaisista hinnoista ei voida puhuakaan ja kuten hesari kirjoitti, lento alueelta on lähtenyt.
Mutta hyvä että sinä viihdyt ja jaksat höyrytä täällä.
Voi, voi Rane-hilda, minun asuntoni hinta Vuosaaressa on 300 tuhatta ja yli, sillä saisin kallion läävästä kaksi-kolme huonosti äänieristettyä ja homeista yksiötä. Kallio nuorison kielellä spurula , narkkila ja yömajojen kot ja jotkut nuorisosta kutsuvat hämeentietä mogadsishu aveneuksi ja vaasankatuhan on puukobulevardi ja helsinginkatu raatteen tie, mutta hyvä jos sinä rane-hilda viihdty kallion läävässäsi, vaikka et terve olekaan
Sinä väitit, että nykyään ei rakenneta paikalla valettua välipohjaa ja sinulle laitoin linkin niistä ja itse asun sellaisessa, että se siitä..
On varmasti hyvä enhän niin väitäkkään ainoastaan ettei paikalla valettuja kannata tehdä koska parempi kate syntyy ontelolaatalla.
Monihan luulee ostaneensa paikalla valetun välipohjan huoneiston.
En siis todellakaan ole välipohja asiantuntija minä kerron kuinka kallista se olisi.Bisnes mielessä paikalla valu ei kannata tai hinnat on todella kalliita.
Luki jos luit linkin, kaikekella Hyvällä, vaikka lukihairiö sinulla, niin linkissä mainitaan Tampereella tehty tutkimus ja siinä paikalla valetun välipohja hintaero ei ole suuri , mutta suurin osa rakentajista menee tietysti sieltä mistä aita matalin,,mInä asun talossa, jossa paikalla valetu välipohja ja asuomalainen Koneen hissi ja ei ole valittamsita ollut. Päin Vastoin.
Niinpä niin kun ei ole tuolla sitä koneen hissiä mikä lie eli taas säästettiin ja suuren rahan maksaneet asukkaat saa kärsiä tuosta tekeleestä lopun iän.
Ajattele nyt jos hissi menee 14 kerrosta useasti päivässä sen täytyy olla hyvä,se on rikki jo olisko 4 vuotta vanha talo.
Kaikessa täekeissäkin kohdissa rakentajat säästävät,no taas se otetaan asukkailta pois.
Saako kysyä yhtiövastikkeen hintaa asumassasi huoneistossa ja onko yksiö-kaksio-kolmio?ja minkä ikäinen talo?
No Luki kuten mainitsin talo on rv-2006 ja paikalla valetut välipohjat ja kolmio ja yhtiövastike on 3, 20 euroa neliö.
Luki jos haluat kokeilla kerrostaloasumista niin ehdotan, että 2005 jälkeen valmistunut ja paikalla valettu välipohja niin uskon, että aika hyvä kyseessä on. Hissihommasta vielä, asuin aiemmin talossa, jossa Otiksen hissi ja en viitti mainita, mutta KONE toinen maailma
Täytyisi kokeilla sitä kerrostalo asumista aivan oikeesti.
Ihmettelen vaan kun eräässä kohteessa on 14 kerrosta ja muutamanvuoden vanha,ulkoa katsoen lasit on jäässä monissa huoneistoissa,ja nyt oli mennyt hissi yksi hissi ja ei ole koneen hissi,asunnot on tautisen kalliit,mikä on kun ei raahdittu laittaa suomaista koneen hissiä,nyt nämä asujat on odotelleet korjausta,voi siinä jollain ärräpää lentää kun raahaa kasseja 14 kerrokseen asti,siis vain yksi hissi.
Tuosta kohteesta on pidettävä näpit erossa kun ostivat sutta ja ryöväsivät yksinkertaisen ihmisen.