Mua ahdistaa melko paljon ja tunnen itteni alakuloseks aika usein. Aina kun ajan skootterilla, ajattelen että tulisipa joku rattijuoppo joka ajaisi päälle tai tapahtuisi joku muu onnettomuus. Että kuolisin ja pääsisin tästä ahdistuksesta, väsymyksestä ja yksinäisyydestä pois. Okei en ole oikeastaan yksinäinen mutta melkoisen kaukana suositusta. Mietin joka päivä, miksen vaan voi kuolla. Itsaria en haluaisi tehdä koska en halua että vanhempani syyttävät siitä itseään kun eivät ole huomanneet pahaa oloani. Siksipä toivon vaan jotain onnettomuutta tai sairautta. Olenko seonnut? Ehkä. Mutta en vaan jaksa, en kerta kaikkiaan. Tuntuu kuin ihan pienikin negatiivinen asia sattuisi yhtä paljon kun puukon isku. Enkä haluaisi skootterilla ajaa kolmion takaa suoraan viattomien autoilijoiden alle, koska siitä saattaa seurata heille koviakin traumoja. He eivät ole syypää olooni. Tämä on vissiin masennusta? Pitäisikö hankkiutua hoitoon vai voiko tästä päästä omin avuin pois? En jaksa elää elämääni enää kauaa.. olen vannonut tekeväni itselle jotain jos paha olo jatkuu vielä kauan vaikka en haluaisi tehdä sitä läheisilleni. Ja en haluaisi sotkea porukoita tähän, mikä ei taida onnistua jos haluan ammattiapua.
Masennustako?
crying heart 96
8144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
oot hyvä ihminen sisimmissäs, sen huomaan tekstistä kun et aja viattomien alle tai haluu et vanhempas syyttää itteää:) tollasii ei oo paljoa, eikä kukaa niitä haluu menettää.. mee juttelee vaikka terkkarille/kuraattorille, se on ilmasta ja he eivät kerro porukoilles ellet haluu
Ehdottomasti haet apua mielenterveystoimistosta esim. Ei kannate jäädä yksin ahdistuksen ja masennuksen kanssa. Itse olen ollut monta vuotta masentunut ja mulla myös paniikkihäiriö. Vuoden ajan elämä on mennyt tasaisen hyvin. Nautin siitä. Olen saanut apua ja käyn intensiivisessä terapiassa. Suosittelen hakemaan apua ajoissa. Yksin asioita pohtimalla masentunut ihminen ei oikein pääse eteenpäin. Voit laittaa minulle meiliä osoitteeseen: [email protected] Jos haluat vaikka jutella tai kysyä jotain. Voimia!
Mua aina itkettää lukee näitä :-( Jaksamisii! Ja kantsii oikeesti hakee sitä apua, koska joillai masennus ei ehkä koskaa hävii jos se jatkuu liia kauan.
Elä vaan päivä kerrallaan, kyl joskus helpottaa
tiedän tunteen kuten huomaat nimimerkistäni (käytän sitä aina)
en itsekkään tiedä mitä tehdä.... tuntuu kun kuoisin jo vaikean asennuksen vaivoihin.... mun piti mennä koulunterveydenhoitajalle, mutta en mä vaan tie... en pysty siihen!!!! Itken joka ilta että voi ''kröhöm'' tätä elämää, mutta masennuksen itsehoitoa olen aloittanut! :) kannattaa kokeilla vaikkei siitä mitään hyötyisi..........
Pistä jointi palamaan! Se auttaa itteenikin autto. Tunnet itsesi viisaammaksi ja voit vain nauraa muiden stressille ja yritykselle ole oma itsesi kannabis auttaa löytämään elämän tarkoituksen. Ps en ole edes päästäni sekaisin niinkuin tämä kuulostaa... kokeile vaikka.
Kyllä, masennusta.
kuulostat kivalta :)